1. MARKKINATALOUS-UUSLIBERALISTISEN KAPITALISMIN mukainen taloudellinen ja poliittinen ajattelu (Thatcher/Reagan) alkoi vaikuttaa Suomessa 1980-luvulla. 

Täällä alettiin tuolloin puhumaan kokoomuslaisen Harri Holkerin hallituksen aikana "hallitusta rakennemuutoksesta". Uusliberalismista tuli kuitenkin "hallitsematon muutos". 

Kokoomus oli ollut kolmisenkymmentä vuotta Suomen valtiojohdon ulkopuolella.

*

Uusliberalistisen talouden ja politiikan markkinoijat olivat saaneet vaikutteita vapaata talouselämää (liberaalia kapitalismia) korostaneesta 1700-luvun talousajattelusta. 

Sen loi Kansojen varallisuus -kirjan kirjoittaja Adam Smith (1723–1790). 

Hän tunsi talouden lisäksi myös etiikan, politiikan ja historian. Eli hän ymmärsi tarkastella yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti (niin kuin pitääkin). 

Mutta koska yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa Adam Smithin ja hänen uusliberalististen seuraajiensa ajatukset eivät vaikuta ikuisesti.   

 

2. "KANSALLINEN VIHERTÄMINEN" on päättymässä. Sen korvaa kansainvälinen "viher-marxilainen" liike. 

Samaan aikaan kun valtioita alettiin jälleenrakentamaan maailmansodan tuhojen jälkeen, alkoi purkautua maapallon elollisen luonnon kriisi.

Se johti ensin "kansalliseen vihertymiseen". "Poliittiset vihreät" syntyivät teollistuneen Euroopan isoissa kaupungeissa syntyneiden uusien rakennemuutosten aikana. 

Moderni teollistunut Länsi-Saksa oli aluksi merkittävin "kansallisesti vihertynyt valtio" Euroopassa.      

Suomessa vihreät (Vihreä liitto) sai alkunsa Helsingin kaupunkisuunnittelukiistoista. 

Vihreän liiton alkuperäiset kannattajat "vähäväkiset" olivat väheksyttyjä alakulttuureja kuten homoja, lesboja, liikuntaesteisiä ja feministejä. Vihreitä äänestäneet kaupunkilaiset asuivat Helsingin citykeskustan reunalla (mutta ei esimerkiksi lähiökehällä).  

"Vähäväkisten" huomioon ottamisen lisäksi vihreät edistivät esimerkiksi lasten aseman parantamista. Kehitys johti siihen, että vihreistä tuli kansallinen yleispuolue.

Kansallisilla vihreillä ei ole kuitenkaan painoarvoa kun puhutaan uusimpien maapallon laajuisten kansainvälisten  ongelmien ratkaisemisesta, kuten ilmastonmuutoksesta ja pakolaisuudesta.

 

3. Sain Turussa johtavan kaavoittajan viran (Turun ensimmäisen apulaisasemakaava-arkkitehdin virka) 1987. 

Ajauduin pian riitaan (kiinteistöistä ja kaavoituksesta) vastaavan turkulaisen valtaeliitin kanssa. 

Liityin siksi noin 1990 Turun luonnonsuojelijoihin ja poliittisiin vihreisiin. Vihreillä oli tuolloin vain yksi kaupunginvaltuutettu. 

Kun asetuin Turun kunnallisvaalissa 1992 vihreiden ehdokkaaksi minut valittiin Turun valtuustoon. Olin 1992 kuntavaalissa vihreiden ehdokkaiden ääniharava (1918 ääntä) ja vihreiden valtuustopaikat nousivat seitsemään. 

Valintaani valtuustoon vaikutti Turussa tapahtuneet kaupunkisuunnittelu- ja rakennushankekiistat (esimerkiksi Turkuhalli sekä kiista Aurajokisuun uudistamisesta (kiinteistönjalostus).     

*

Aurajokisuulle oli tehty jo 1984 ensimmäinen (luonnosmainen) uudistamissuunnitelma "Aurajoen läntisen osan kehittämissuunnnitelma" (Projecon Oy, 1984). Ajatus jokisuun hyödyntämisestä asuntoalueena oli herännyt siis jo varhain. 

Wärtsilän telakka-alue jokisuulla oli siirtynyt kaupungin hallintaan jo 1979 ja kaupungin omistukseen 1982. 

Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan (krl) puheenjohtaja, myöhemmin Turun uudeksi uusliberalistiseksi kaupunginjohtajaksi kohonnut nuori "dynaaminen" (pankinjohtaja) Juhani Leppä käväisi jossakin vaiheessa Lontoon vastaavan tyyppisellä vanhalla telakka- ja satama-alueella (Docklands).

Uusliberalistis-postmoderni kiinteistönjalostuskohde Docklands (sijaiten Thames-joen suun tuntumassa) oli rahan ja asuntorakentamisen bisnesalue. Sille ei suunniteltu aluksi lainkaan esimerkiksi joukkoliikennettä

Lontoon Docklands on nykyisin täynnä postmodernia lasiarkkitehtuuria. Sekä muita uusimpia villityksiä.  

*

Aurajokisuun vanhasta tehtaasta oli hankittu aikaisemmin tilat Turun nuorisotoimelle. Tuo paikka Auran panimo on aivan förin (joen ylittävän lautan) kohdalla. 

Myöhemmin läntisen jokisuun pitkään köysitehtaaseen sijoitettiin taidekoulu

Jokisuulle hankittiin myöhemmin myös kansainvälistäympäristötaidetta. Se aiheutti aluksi paikallisten taiteilijoiden keskuudessa ärtymystä. 

Käynnissä oli monipuolinen kokonaisvaltainen Aurajokisuun muutos. Aurajokisuun uudistaminen ja kiinteistönjalostus tapahtui aikakauden monien yleisten kulttuuristen, taloudellisten sekä poliittisten muutosten samanaikaisena läpimurto. 

*

Suomi valmistautui 1980-luvulla liittymään EU:n jäseneksi ja kansallinen sulkeutuminen alkoi avautua monella muullakin tasolla kohti kansainvälisyyttä. Taidetta ja arkkitehtuuria myöten. 

Uuden yhteinen nimittäjä oli kansainvälis-teollinen totaalikapitalismi

"Perussuomalaisuudessa" on kyse yrityksestä murtaa tuo kansainvälistymiskehitys. Mutta vastarinta kansainvälistymistä vastaan on epäonnistumassa.  

*

Vuonna 1921 perustetun kommunistisen Neuvostoliiton kriisi alkoi jo 1980-luvun jälkipuoliskolla. Neuvostoliitto romahti 1991 useasta eri syytä johtuen. Teollinen kapitalismi ja uusliberalismi alkoi tuon jälkeen vallata yhä enemmän tilaa. 

Suomen valtiontalous oli ollut maailmansodan jälkeen pitkään läheisessä suhteessa Neuvostoliiton kommunistien suunnitelmatalouteen. Vuorovaikutus Neuvostoliittoon kanssa näkyi esimerkiksi laivanrakennuksen muodossa ja se näkyi myös Turussa.

*

Teollis-kapitalistinen talous etenee aaltoliikkeenä (suhdanteiden nousuina ja laskuina) ja se heijastuu myös kaupunkirakenteeseen.

Wärtsilä ja Valmet fuusioitiin 1987. Wärtsilän konkurssi tapahtui 1989. Suomen talous ylikuumeni 1988-1990. Turun Hansakortteli valmistui talouden ylikuumentumisvaiheessa 1988. Sitä seurasi talousromahdus ja lama 1991-1992. 

Tämän tapahtumaketjun yleinen tausta ja jälki on kuvattu yleisissä historiateoksissa. Omakustanteessani "Itsenäisyyden ajan Turku" (Turun kuva 4. osa, ISBN 952.99502-4-1, 2006) on kappale "Aurajokisuun uusiutuminen". Tuosta Turkua koskevasta julkaisustani voi lukea Aurajokisuun uudistamiseen liittyvistä seikoista. 

*

Kirjoitin 28.3.2019 seuraavan tyyppisen sähköpostin Kulttuurivihkojen päätoimittajalle (olen tehnyt siihen myöhemmin lisäyksiä):

Mainitsit minulle lähettämässäsi sähköpostissa kaupunkirakenteen tiivistämisestä.

Ja siitä kun asuminen ja työpaikat ovat erillään, niin työntekijöiden liikkuminen vaikeutuu ja henkilöautoilla liikkumisen haitta kasvaa. 

Tuo muutos johtuu kaupunkirakenteen jatkuvasta muuttumisesta modernissa teollis-kapitalistisessa kaupungissa ja muutokseen liittyvästä kiinteistönjalostuksesta (valta- ja rahapelistä).

Tuon ilmiön taustalla oli 1980-luvun Suomessakin käynnistynyt uusliberalistinen talous ja politiikka, julkisen vallan keventäminen, markkinataloudellisen "rahantakomisen yleistyminen" ja yleinen kehitys kohti uusliberalistista kapitalistis-teollista totaalikapitalismia jota seurasi tämänhetkinen ilmastonmuutos. 

Monet yleiset muutokset sekä suurvaltojen taloussodat ja tullitaistelut ovat tekemässä kuitenkin siitä nyt lopun (USA ja Kiina).  

*

Heti vuoden 1987 paikkeilla ajauduin Turussa erimielisyyteen Turun virkamiesten ja niin kutsutun "superlautakunnan" kanssa. "Superlautakunta" oli turuntautinen kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta eli niin kutsuttu "KRL". 

Virkamiesurani alussa tuon lautakunnan puheenjohtaja oli kokoomuslainen pankinjohtaja Juhani Leppä. 

Apulaiskaupunginjohtaja Juhani Määttä onnistui myöhemmin jakamaan usein kaupunginhallitustakin merkittävämmän superlautakunnan kahtia mutta sai tuntea sen seuraukset nahoissaan. 

Kaikki aikaisemmat superlautakunnan jakamisyritykset olivat "epäonnistuneet".

Aurajokisuulla tapahtuneen aikakauden yleisen muutosprossin johdosta jokisuun alueesta (Turun yhdestä merkittävimmistä maisemallisesta solmukohdasta) oli tulossa teollis-kapitalistinen kiinteistöjalostuksen kohde.

Sen päähoukuttimena oli puolueraha ja raha kaupungin kassaan.

*

Tähän ilmiöön liittyneitä seikkoja en tuntenut nuorena virkamiesarkkitehtina tarkemmin. Olin nuorena arkkitehtina ammatillis-idealistisesti sitä mieltä, että koska merellinen Turku ja Aurajokisuu kuuluvat yhteen, jokisuuta on viisainta suunnitella ottaen huomioon "paikan henki" (genius loci). Sain vaikutteita tähän ajattelutapaan tuota ennen ehkä eniten Vanhasta Porvoosta. Olin näet osallistunut pitkään Vanhaa Porvoota koskeneeseen suojeluväittelyyn.  

Myöhemmin olen alkanut pohtimaan sitä mitä tuo "tietovaltaisuuteen" sisältyvä termi "paikan henki" sisältää ja mihin se liittyy. Onko siinäkin yksinkertaisesti kyse länsimaisen kulttuurin ja teollis-kapitalistisen kulttuurin ja systeemin kehumisesta?

*

Siis Jokisuun kaavoittamisen päätavoite olisi pitänyt olla 1980-luvulla mielestäni Turun Aurajokisuun perinteisen merellisen miljöön säilyttäminen. 

Jokisuulle sijoitettiin myöhemmin (keskelle jokisuuasumista) merenkulkumuseo sekä vanhoja laivoja. Mutta se on aivan eri asia kuin se, että koko jokisuu olisi säilytetty merellisenä miljöönä.  

Turun pieni valtaeliitti keksi jokisuun suunnittelun pohjaksi kiireellisesti aivan uusia ideoita ja funktioita, koska se näki jokisuussa ennen muuta rahastuskohteen. 

Tuosta edustuksellisen eliitin valtapelistä muodostui samalla kansalaisyhteiskunnan ja edustuksellisen hallinnon välinen konflikti. Siinä pieni valtaeliitti nujersi kaikki kansalaisliikkeet.     

 

(tämä on myöhempi lisäteksti sähköpostiini)  

Yliopistojen ja korkeakoulujen akateeminen opetus rakennus- ja aluesuunnittelijaksi toteutetaan "tietovaltaisuuden" sekä ammatillisen etiikan pohjalta. 

Myös arkkitehtikilpailut pitää toteuttaa tältä pohjalta, mutta siitä poiketaan usein. 

Toisissa maissa on virallinen "suunnittelun eettinen ohje". Mutta suomessa ei ole. 

Kunnan monopolina oleva kaavoitus tapahtuu ammatillis-eettisistä periaatteista poiketen virkavallan sekä puoluepoliittisen johtohenkilöiden ja yksityisyrittäjien yhteistyönä. 

Tähän sisältyy usein myös kaksois- ja kolmoisrooleja. 

Kynnysrahan ottaminen on korruptiivista toimintaa, mikä pohjautuu rahan itselle ja puolueelle ottamiseen korvauksena päätöksestä. Se on demokratian vastaista. 

Puolueita edustavat henkilöt (joiksi voidaan valita myös sellaisia ihmisiä jotka eivät ole osallistuneet demokraattisiin vaaleihin) tekevät päätöksiä siitä kenelle "hyvä ja kallis hanke" lankeaa ja ottavat siksi päätöksenteosta korvauksena maksun. 

Raha jaetaan puolueiden kesken vaalituloksen prosenttiosuuden mukaan. Raha jaetaan puolueen jäsenille suljetuissa kabinetissa ruskeissa kirjekuorissa. 

Lisäksi puolueilla on monia muita harmaita rahastuskeinoja. 

En tuntenut tätä käytäntöä, kun olin nuorena virkamiehenä riidoissa esimiesteni ja lautakuntani kanssa. Koska toimin kokemattomana arkkitehtina ammatillisuuden pohjalta, työntekoni kiellettiin ja siitä myös rangaistiin (pitämällä puhutteluja, antamalla huomautuksia ja työmääräyksiä, jopa selvityksiä lautakunnalle mielipidekirjoituksista jne.). 

Tästä johtuu se, että olen omaksunut kriittisen näkökulman yhteiskuntaamme ja hallintoon.     

*

Aurajokisuukokonaisuuden kohdalla ei saanut järjestää arkkitehtikilpailua. Laadin siksi Aurajokisuu-konfliktin aikana vaihtoehtoisen suunnitelman helsinkiläisen konsultin (Jaakkola) tekemälle alustavalle Aurajokisuun suunnitelmalle. Se tapahtui viikonloppuna (vapaapäivänä) kotonani Raunistulassa. 

Suunnitelmani on julkaistu Turun teollisuustilojen tutkimuksessa: Harri Andersson, Teollisuustilan uuskäyttö Turun kaupunkikeskustassa, 1990.  

*

Kun jokisuun länsi- ja itäranta olivat olleet vanhaa satama- ja telakka-aluetta joen varrelle oli rakennettu aikoinaan esimerkiksi laitureita, erilaisia ankkurinnappeja ja  teollisuusrakennuksia. Tutkin ja valokuvasin niitä.  

Jokisuun tehtaat olivat tyhjentyneet yleisen rakennemuutoksen johdosta ja niistä tuli suojelu- ja uuskäyttökohteita.

Vanhojen tyhjien tuotantolaitosten pitkään jatkuva "funktionaaliton tila" tulee rakennusten omistajille kalliiksi (kustannukset kuten lämmitys, verot jne.). Siksi jokisuulle etsittiin kiireellä uutta käyttöä. Ja kun se alkoi olla selvillä, alueelle alettiin laatia kaupungin toimesta nopeassa tahdissa uusia asemakaavoja sillä vain niiden pohjalta saa myöntää rakennuslupa. Ja pääsee kiinteistörakennustyöhön ja huoneistojen myymiseen.  

*

Lainsäädäntä määrää huomioimaan aluesuunnittelussa myös määräysten ja kaavatasojen välisen hierarkian. Koska myös vahvistetussa seutukaavassa jokisuu oli teollisuutta, jokisuulle piti laatia pikavahtia "maailman pienin seutukaavanmuutos" (alue varattiin siinä asuntorakentamiselle).

Jokisuu oli vanhassa Turun valtuuston hyväksymässä (mutta ei vahvistetussa) yleiskaavassa teollisuusalue, samoin rakennusjärjestyksessä

Uusi rakentaminen oli kuitenkin asumista. Tämä velvoitti uudistamaan alueen määräyksiä ja ohjeita. 

Turun eliitti ja puoluepamput vastustivat noihin aikoihin uuden yleiskaavan tekemistä koko kaupunkialueelle. He eivät myöskään tahtoneet, että koko Aurajokisuun alue kilpailutetaan ja osayleiskaavoitetaan. He tahtoivat vain nopeaa asemakaavoitusta. Nopein tie rahastamiseen oli asemakaavoitus ja rakennusluvat.  

*

Jokisuun merenranta-asuinalueen Majakkarannan kohdalla halpa rrakamaa muutettiin arvokkaaksi rakennusmaaksi myymällä kyseinen alue yksi puolue kerrallaan puolueelta toiselle ja kaavoittamalla lopuksi kyseinen alue kerrostaloalueeksi. Tuolloin alueen arvo nousi korkeimmaksi (iso rakennusoikeus). 

Puoluerahoituspeli vietiin tältä pohjalta loppuun. Ja puoluekassa alkoi täyttyä.  

*

Koska olin noihin aikoihin Turun seudun arkkitehtien (Safan) puheenjohtaja sekä puheenjohtaja työryhmässä, joka selvitti Turun kaikkien vanhojen teollisuusrakennusten uutta käyttöä, kävin myös Tampereella tutustumassa vastaavaan tapaukseen "Tampellaan" (nykyinen Koskikeskus). Tuolla matkalla ostin Tampereella kirjakaupasta Georg Henrik von Wrightin kirjan Humanismi elämänasenteena (1987). 

Olin noihin aikoihin perustamassa Turussa useita kansalaisliikkeitä "perinteisen Aurajokisuun pelastamiseksi". Pääsin siksi heti Turun valtuustoon ja virka-asemani johdosta myös monille muille vallankäytön näköalapaikoille. 

Kun Turun vihreät voittivat kuntavaalin 1992, monet Turun puoluepamput itkivät.

*

Aurajokisuun uudistaminen koski myöhemmin myös kukkulaisen Kakolan vanhaa vankila-aluetta. Kakolan omisti valtio. Kiinteistönjalostus houkutti valtiotakin.  

Valtionhallinnon kiinteistöyhtiö Senaatti alkoi myymään kyseistä aluetta Turun kaupungille esittäen kukkulan kylkeen rakennettaisiin myös uusia asuinkerrostaloja (se oli toimenpide Kakolanmäen rahallisen arvon ja kauppahinnan arvioimiseksi). 

Kakolan kukkulan rakennusoikeus kohosi hyvin suureksi ja kauppa valtion ja kaupungin kesken tuli valmiiksi (näin aikoinaan vilauksen tähän seikkaan liittyvistä asiakirjoista). 

Myöhemmin kukkulan kohdalla järjestettiin myös kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Arkkitehtikilpailu järjestettiin tässäkin yhteydessä, jotta saadaan "siipien havinaa hyvien kiinteistöhankkeiden markkinointiin". 

Myös esimerkiksi Kauhavan entisen kirkonkylän kohdalla on toimittu kilpailuttamalla saman tyyppisesti imagopelihengessä. 

*

Turun Saramäelle (noin 10 km päähän Kakolasta pohjoiseen) suunniteltiin ja rakennettiin kokonaan uusi moderni vankila. Mutta sieltäkin vangit ovat onnistuneet karkaamaan keskelle kaupunkia.    

Aurajoen länsiranta kaavoitettiin länsirannan arkkitehtikilpailun jälkeen asuntoalueeksi. Alueelle tuli myös vuokra-asuntoja. Länsirannan rakentamista rahoitti ainakin Kunnallinen Eläkesäätiö. 

Myös Hirvensalon pohjoisosaan ("Turun Venetsia") sekä Ruissalon pohjoisosaan, molemmat ovat jokisuun edustalla, kiinnitettiin huomiota mahdollisina uusina "aluejalostuskohteina". 

*

SYP ja TYP (pankit) ostivat aikoinaan Wärtsilän konkurssipesältä alueen Aurajoen itärannasta. Jokisuulle (Korppolaismäen eteläreunaan) kaavailtiin myös isoa hotellia. Sen esikuva oli Tukholman Ariadne-hotelli. 

Myös itärannan kaavoituksen pohjaksi pidettiin myöhemmin arkkitehtikilpailuja. 

Itärannalle on parhaillaan kohoamassa pitkä rivi, yhteensä 18 tornitaloa (Turun kalleimmat asunnot, näkymästä Turun linnaan joutuu maksamaan ison lisän neliöhintaan). 

*

Korppolaismäki olisi ollut muinaismuistojen takia suojelukohde (alueelta on löytynyt runsaasti arvokkaita muistomerkkejä kallioalueen historiasta) mutta nyt Korppolaismäestä on louhittu puolet kivimurskeeksi siksi, että kallio ei olisi autoliikenteen ja uusien tornitalojen rakentamisen tiellä.    

*

Saksalaiset Fanni Hoffman ja Yvonne Budich olivat Cottbuksen yliopiston arkkitehtiopiskelijoita. Cottbus sijaitsee jonkin matkan päässä Berliinistä entisen DDR:n alueella. 

He tekivät "atk-etäopiskelijoina" arkkitehdin loppututkinnon Turun Aurajokisuun alueesta aloitteideni  pohjalta. 

Opiskelijat saivat työstään Cottbuksen yliopistossa kiitettävän arvosanan. Heidän opinnäytettä ei kuitenkaan hyväksytty Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 2011. 

*

Viimeinen pisara Turun valtapelureille moraalini mukaisessa toiminnassa oli se kun puolustin Turun lähiökehällä monikulttuurisessa lähiötylssä maahanmuuttajien asumista oman kulttuurinsa mukaisesti (kannatin monikulttuurista asumista maahanmuuttajien työperäisen "kotouttamisen" ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroimisen sijasta). 

Jouduin tuossa vaiheessa työssäni myös työpaikkakiusatuksi

Pian sen jälkeen lähdin eläkkeelle ja muutin kokonaan pois Turusta.

*

"Maan tavan" ja "Turun taudin" ilmeneminen tapahtui noihin aikoihin Turussa siten kuin Karl Marx kuvasi 1800-luvulla teollis-kapitalistisen valtapelin. 

Nuo valtapelit tapahtuivat myös Aurajokisuun "jalostamisen ja uudistamisen" kohdalla johtavan yhteiskuntaluokan johtavien yksilöiden toimesta ja komennossa.

Jäin nuorena virkamiehenä tuon pienen ryhmän rahakasojen alle.

*

"Superlautakunnan" puheenjohtajana toimi Lepän jälkeen kokoomuslainen Ville Itälä. 

Leppä valittiin 1980-luvun lopulla kaupunginjohtajaksi. 

Kuuluisaan Maisaaren kesäretkeen ("lautakunnan munientervausvalaan") osallistui myös Ville Itälä. 

Ennen tervausta saaressa paloi ikivanha savusauna, koska sauna oli lämmitetty liian kuumaksi saareen saapuville herroille. Munientervaus (vala) suoritettiin varasaunassa roiskauttamalla kuumaa tervan ja veden sekoitusta miesten munille, välineinä oli muoviämpäri ja iso maalaussuti. 

Kieltäydyin tervauksesta enkä ottanut tapahtumasta yhtään valokuvaa. Ehkä Turussa odotellet taksit näkivät jokisuulla herrojen tervaisia pikkuhousuja.    

*

Turussa noihin aikoihin tapahtuneisiin turuntautisiin valtapelihin sisältyi esimerkiksi Turun vapaamuurarit, kaupungin rikkaimpien miesten rahapelit, kaupunkiseudun "pitkien puukkojen yö" (talousromahdus ja eliitin keskeinen rahanjakotapaaminen) ja tuon yöllisen tapaamisen jälkeen tapahtunut Turun kiinteistötoimenjohtajan itsemurha, kaupunginjohtaja Juhani Lepän pidättäminen (poliisi kävi hakemassa hänet rikoksista epäiltynä kotoa putkaan ja kuulusteluihin). Valtapeleihin sisältyi myös esimerkiksi Lepän ero virasta sekä erään demaripomon jääminen kiinni "Ruisrockin harmaasta oluenmyynnistä" (seteleitä kerättiin demarien hallinnoimalla Saaronniemellä pahvilaatikoihin ilman kuitteja) ja erään toisen johtavan demaripomon oudosta asuntokaupasta kärähtäminen.  

Valtapeleihin liittyi myös myytti "kaupunginarkkitehti" Benito Casagrandesta ja hänen arkkitehtitoimistostaan. Vaikka on Safan sääntöjen vastaista (ainakin aikaisemman kaupparekisterin mukaan) että toimisto harjoittaa samanaikaisesti suunnittelua ja kiinteistöbisnestä Safa (Suomen Arkkitehtiliitto) pysyi tästä vaiti.

Kun esimerkiksi Hansakortteli oli tekeillä "kaupunginarkkitehti" Casagrande tyrkytti itseään esittelemään eri tilaisuuksissa Hansan arkkitehtisuunnittelua, vaikka hän ei ollut Hansan pääideoija. Hänen olohuone on kymmenisen metriä vanhan kirkonraunion apsiksen yläpuolella. Keskellä olohuonetta on ollut maalausteline mutta en ole nähnyt ikinä yhtään "kassagranden" maalausta. 

 

4. Adam Smith on liberaalin kapitalismin ja nykyisen markkinatalous-uusliberalismin alkuperäinen aatteellinen isä. Modernit uusliberalistit toteuttivat sitä, mitä Adam Smith aikoinaan markkinoi.   

Julkishallinnollinen valtio kutistetaan Smithin ajattelussa pieneksi ja kapitalististen markkinoiden vapaus paisutetaan siinä mahdollisimman suureksi yrittämisen ja bisneksenteon itsekkyydellä.

Rahasta tulee sen jälkeen kaiken toiminnan perusta. 

Markkinoiden vapaus on johtanut suuriin muutoksiin yhteiskunnissa. Esimerkiksi kansallisten valtioiden rajojen avaamiseen sekä tavaroiden ja ihmisten vapaaseen liikkumiseen kansainvälisesti. 

Tästä on aiheutunut kiihkonationalistista poliittista liikehdintää ja suvaitsemattomuutta maahanmuuttajia kohtaan (esimerkiksi perussuomalaiset). 

Mitä enemmän maapallo kansainvälistyy, sitä varmempaa on nationalismin loppu. Timo Soinin perussuomalaisillakaan ei ollut Sipilän hallitukseen päästyään muuta vaihtoa kuin

Hajottaa puolue ja integroitua "sinisinä" hallituksen kansainväliseen politiikkaan, jonka keskipiste on raha. 

Ihmiset tuntevat nykyisin turvattomuutta ja he etsivät siksi vieläkin turvaa rajansa sulkevasta petinteisestä kansallisvaltiosta. Mutta se ei auta. 

"alkunationalismi-lähtökohtapuolueella" ("perussuomalaisilla") ei ole kansallisvaltiossa menestymisen mahdollisuutta. Ja kaikki uudet samanhenkiset puolueet jäävät lopuksi kääpiöiksi. 

*

Vähiten suomea auttaa kiihkonationalistien puhe, että ilmastonmuutosväittely on "huuhaata". Perussuomalaisistajäljelle jäänyt puolue on murskaamassa parhaillaan loputkin aatteestaan ja liikkeestään. 

Kosmologi Syksy Räsänen on sanonut: "llmastonmuutos ei ole UHKA, vaan se on paraikaa toteutuva KATASTROFI" (Yle ulkomaat 2.4.2019). 

Kansallisvaltion ja ilmastonmuutoksen kriisi on edennyt kansainvälisellä tasolla jo vuosia. Sopimukseton brexit on jo ovella, USA:n ja Kiinan taloussota ei ole ratkennut. 

Sen jälkeen kun Suur-Kauhavan maatalousvaltaiset liitoskunnat ovat selvittäneet keskinäiset riitansa, alkaa tapahtua isompia välienselvittelyjä.  

Kun osa maapallon kansallisvaltioista kieltäytyy auttamassa sota- ja ympäristöpakolaisia, uusi kansainvälinen maailmanvalta ryhtyy vastatoimiin. 

Tuolloin suomalaisia aletaan palauttamaan Kauhavan lentokentänkin kautta lentokoneilla omaan alkukotiinsa Siperiaan Ural-vuoriston edustan Volgan mutkaan.  

*

Vanha maailmanlaiva on ajamassa parhaillaan karille. Samalla on sammumassa uusliberalistinen kapitalismi.

 

Jälki tästä tulee näkymään myös kansallisessa ja unionin maataloustuessa.

"Ilmastohaitasta" ei makseta kohta maataloustukea koska se on mielipuolista sekä hyödytön ja pohjaton rahankaivuusuo. 

*

Länsimainen kulttuuri kuvittelee olevansa edistyksellinen

Siinä on kuitenkin kyse "tietovaltaisuudesta" ("tietäminen on valtaa") nousevasta myytistä

Tästä on hyvä esimerkiksi USA:n ja Kiinan välinen taloussota.

Länsimaat eivät syytä siinä kommunistista Kiinaa ainoastaan siitä, että se vie länsimailta työpaikat, lisäksi länsi syyttää kiinalaista yhteiskuntaa siitä, että se tekee tavaroita laadullisesti huonompina

Tästä on tuore esimerkki uutinen "Yli puolet varallisiksi ilmoitetuista EU-alueella tulee Kiinasta - kolmannes ihmisistä ei välitä takaisinvedosta" (yle ulkomaat).

*

EU kuvittelee olevansa lopullinen viisaus joka asiassa. Ja että maailma tulee valmiiksi, kunhan vain tehdään kuten unioni sanoo.

Tämäkin uutinen todistaa siitä, että länsimainen kulttuuri ja valtaeliitti "ei näe malkaa omassa silmässä" eli sitä että esimerkiksi ilmastonmuutos on länsimaisen kulttuurin joka suhteessa kehuman  teollisen markkinatalous-uusliberalistisen totaalikapitalismin aiheuttama koko elollisen luonnon ja ihmiskunnan polvilleen painava katastrofi.     

Ihmisenä olemiselle sekä inhimilliselle elämälle ja yhteiskunnalle on kuitenkin olemassa lukemattomia parempia vaihtoehtoja. 

Ne eivät aiheuta koko ajan uusia ongelmia, joita ei pystytä lopuksi ratkaisemaan mitenkään.  

*

"Siinä missä isot linjat edellä siinä pikkuympyrät perässä". 

Myös Suomen maa- ja metsätalous on luisumassa ilmastonmuutoksen aiheuttaman iskun johdosta lopulliseen kriisiin. Tästä huolimatta keskustan puoluepoliittiset valtapelurit kirjoittelevat maatalouden positiivisesta kehityksestä, esimerkiksi "Suomen maatalous on hyvää ilmastopolitiikkaa" (Ilkka, mielipide, Mirja Vehkaperä, 3.4.2019). 

*

Uusliberalistisen totaalikapitalismin romahtaminen on tapahtumassa parhaillaan. 

Rahamaailmassa tapahtuu aina muutoksia samanaikaisesti eri syistä johtuen (nyt taloussodat, pankkitoimintojen digitalisoiminen jne.). 

Täällä Kauhavalla on tärkeintä olla valkoinen runnaaja eli yrittäjä. Punaisia ei ole ollut täällä muka koskaan. "Kauhavalainen kerjäläinen" lausahti kuitenkin minulle eräänä päivänä, että "kyllä täällä jotain vikaa on".

Länsimaisen kulttuurin edustajat unohtavat tarkoituksenhakuisesti arvostella sitä pahuutta, mikä on pitkäaikaisena ja massiivisena syntynyt ja aiheutunut joka puolella maapalloa länsimaisen kulttuurin vaikutuksesta. 

*

Lukemattomat pienet pankkikonttorit ovat aiheuttanet viimeksi Suomen kansalaisille isoja vaikeuksia arjen pankkiasioissa (ei saa nostettu käteistä rahaa pankista jne.) ja lukemattomat pankkikonttorit ovat sulkeneet ovensa. Näistä seikoista uutisoitiin viimeksi huhtikuun alussa 2019. 

Tätä tapahtuu jatkuvasti, sillä rahamaailma heijastaa aina ihmisen olemusta. "Sijoittajat panikoivat: Pankki-indeksi romahti alimmilleen koskaan. Eurooppalaiset pankit ovat painuneet sijoittajien luottamusta kuvaavassa SENTIX-indeksissä kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolle" (Taloussanomat 11.7.2016).

"WTO vetää rajusti alas maailmankaupan kasvuennustetta (yle ulkomaat 2.4.2019). Ehkä piankin nähdään se mitä on tapahtumassa seuraavaksi. 

*

Uusliberalismi johti myös kommunistisen Kiinan (1400 miljoonaa asukasta) suuren työvoimakapasiteetin hyödyntämiseen maapallon laajuisesti (vuodesta 1978 lähtien). 

Kapitalistinen länsi ja kommunistinen itä ryhtyivät siinä uusliberalistis-kapitalistiseen yhteistoimintaan. Ja Neuvostoliitto oli ihmeissään.  

Vaikka Adam Smith sai vaikutteita ihmisen itsekkyyttä korostaneesta "tieteellisestä nationalismista", hän aiheutti kansainvälisellä talousliberaali-ideologialla myöhemmin tapahtuneen kansallisvaltioiden hajottamisen.

Nationalistisen valtion kuolemaan vaikuttaa eniten tämänhetkiset taloussodat.  

Maailman kauppajärjstön WTO:n mukaan tulli- ja kauppasota uhkaa nyt maailmankaupan kasvuennustetta ("WTO vetää rajusti alas maailmankaupan kasvuennustetta", Yle ulkomaat 2.4.2019). Uusliberalismin karilleajo käynnistyi, kun USA jakautui kahtia.   

 

5. SAKSAN HAJANAISUUS johti ensin kaikille saksalaisille yhteisen vihollisen etsimiseen (siksi keksittiin Ranska). Nationalististen suomalaisten yhteinen vihollinen on "RYSSÄ". 

Israelilaisten yhteinen vihollinen on palestiinalaiset. 

Saksan yhtenäistäminen vietiin loppuun Friedrich Hegelin kansallisromanttisella nationalismilla. Saksalais-kansallisen henki-idealismin isä oli alun perin Fichte.  

Hegel vastusti valtioiden yhteistä kansainvälistä valtapeliä. Hegel suosi valistusta ja kansanromantiikkaa. 

Valtiota alettiin palvoa Hegelin jälkeen jumalaisena henkisysteeminä.   

Syttyi ensimmäinen maailmansota ja kansallisvaltioissa alkoi vaikuttaa totalitarismi

Myös maailmansodan jälkeen on ajateltu, että maailmanjärjestyksen perusta on kansallisissa valtioissa.

Nationalistisesta itsekkyydestä on tullut kestävän maailmanjärjestyksen perustamisen pahin este. 

 

6. Koska kansallisvaltio on elänyt viimeksi sosiaalivaltiokriisin ja kroonisen rahakriisin keskellä. Markkinatalous ja uusliberalismi on nostettu siinä ongelman ratkaisuksi. 

Mutta vapaa markkinatalous-uusliberalismi ei pelasta nationalistista valtiota kuolemalta.

*

Koko moderni aluerakenne on nykyisin monessa suhteessa konemainen. Toiseksi rahan tekemisestä on tullut kaiken keskipiste. 

Perinteisesti niin sanottuun "julkiseen vallankäyttöön" mielletyt valtio ja kunta ovat muuttuneet viimeksi itsekkäiksi "kapitalistisiksi yrityksiksi".

Tähän muutokseen vaikuttaa suuresti teollis-koneellisesti tuotettujen tavaroiden ostamiseen ja kuluttamisseen liittyvä alueellinen "kauppakeskuspolitiikka".

*

Alue ja toiminta on nykyisin kaiken rahan mittari.

Suuret kauppakeskukset ovat seudullisia (aluerakenteen) rahapelikoneita

Suurista kauppakeskuksista on tehty kansallisen valtion pelastaja. Iso kauppakeskus on rahapelikone sekä teknologisen elämäntavan mukainen viihde- ja tyylikone.  

*

Suomen valtionvelka on kasvanut mammuttimaiseksi ja velassa roikkumisesta on tullut krooninen maan tauti. 

Jos kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa (Yle uutiset 5.4.2019, "suomalaiset ovat kuluttaneet tämän vuoden osansa maapallon luonnonvaroista tänään"), suomalaiset elävät loppuvuoden velaksi luonnolta.

Valtio voi syöksyä pohjaan mutta voiko valtionkin tuomita konkurssiin? 

*

K-kaupassa ja S-marketissa käynti herättää minussa paljon hankalia kysymyksiä. Mikä Kesko (K) ja HOK-Elanto (S)? 

Esimerkiksi Kesko Oyj (julkinen osakeyhtiö) on myös pörssiyhtiö

Onko suomessa kartelleja ja monopoleja? Mikä rahanpesu ja veroparatiisi? Mikä kaksoisrooli? Mikä maan tapa / tauti

Tämän tyyppisiä kysymyksiä tulee vähän väliä vastaan. 

*

Kilpaileminen on aina paljon muutakin kuin kilpailemista, kilpailuttamisesta puhumattakaan. 

Kilpailun on kätketty jatkuvasti "nationalistis-romanttista kansakuntakiihotusta", josta aiheutuu aina myös vihaa ja rasismia.   

Mikä ihmeen "vapaa kilpailu"? Vapausajattelun ja kilpailemisen yhdistäminen synnyttää tautisen sekasikiön. 

*

Kauppakeskuksesta ostetaan teollis-koneellis-digitaalisesti tuotettuja tavaroita ja markkinavoimien tuottamia julkisluonteisia palveluja sekä harjoitetaan myös esimerkiksi viihde- ja asuntobisnestä. 

Kaikki tämä tähtää kiihtyvään ja tehokkaaseen rahanpyörittämiseen.    

Kauppakeskus perustuu teknologisen elämäntavan mukaisten toimintojen rahastamiseen (esimerkiksi kuntosalit) sekä modernin tietouskon mukaisten maksullisten palvelujen saamiseen (kuten lääkäri- ja apteekkibisnes) sekä viihdebisneksen hyödyntämiseen (esimerkiksi huvikeskus).  

Kauppakeskusten rakentamispaikoiksi valitaan noususuhdanteessa kulloinkin nopeimmin kasvavat kaupunkiseudut. Isoja kauppakeskuksia tehdään vain harvoin keskelle maaseutua vaikka kauppakeskuksilla on maalla menestymisen mahdollisuus koneellisen tieverkon ansiosta (yksityisautoilu).  

*

IHMINEN TYPISTETÄÄN KAUPPAKESKUKSEN 

TOTAALIKAPITALISTISESSA TOTALITARISMISSA 

"RAHANPYÖRITTÄJÄ-KULUTTAJAKSI". 

Perinteinen ilman koneita toiminut "ihmisenä olemisen kaupunki" (kaupunkivaltio) oli demokraattinen, ei yksinvaltainen

Seutu- ja maakuntajohtajien toimista voisi kirjoittaa monta mielenkiintoista historiateosta. He osaavat myös puoluerahoituksen temput Noiden virkamiesten toimia ohjaa usein näkyvästi rahavalta ja puoluepamput.

*

Kaupunki ei ole pelkkää urbaania sosiaalista ja esteettistä citymiljöötä. 

KAUPUNKI ON MYÖS RAHAN VALTAKUNTA.   

Kauppakeskuksen kyljessä tyhjenevä taajama on paikkakunnan lopun alku.

Kun "ihmisen kaupunki" riisutaan ihmisistä ja kivistä, jäljelle jää hajoavia funktioita.

 

7. Liikemies Toivo Sukarin ideoima Ideapark on Sukarin sanojen mukaan "elämys- ja vapaa-aikakeskus".

Kaksi ensimmäistä Ideaparkkia on Lempäälässä ja Oulussa. Lempäälän kauppakeskusta kutsutaan liikekaupungiksi.   

Kolmas fetisistis-viihteellinen liikekaupunki on tulossa Seinäjoelle. 

Seinäjoen aikaisemmat kauppakeskushankkeet hylättiin Seinäjoen kaupunginhallituksessa (kts. Ilkka 18.10.2016).  

Seinäjoen Ideapark synnyttää Suomen ensimmäiset rukiintuoksuiset maaseutukaupunkijupit.

*

Tyhjeneekö kohta Seinäjokikin Siperiaan? 

Varmaa on vain se, että sana "Ideapark" kuvaa eniten Sukarin bisnesideaa? 

*

Ideapark rakennetaan nykyisen seinäjoen keskustan ulkopuolelle. Parhaillaan on rakenteilla 7 hehtaarin suuruinen "seinäjoen liikekaupunki". 

Koska halusin saada konkreettisemman käsityksen siitä, millainen seinäjoen ideaparkista tulee, kävin sunnuntaina 7.4.2019 seinäjoella katsomassa ideaparkin työmaata. 

*

"Maaseutukaupungin" kylkeen nousee lakeuden peltoaukealle pitkä ja matala loputtoman tasatahtinen pikimusta liikekaupunki-peto". 

Paikan kyltit "talousohjattua rakentamista", "elämyksiä ja viihdettä" sekä "pohjalaasten oma Ideapark" paljastavat kaiken. 

Joku seinäjokilainen mies lausahti "musta ja pitkä kuin tervavene". Valtatien vastakkaiselta laidalta löysin vanhaa mätänevää köyhien seinäjokea. 

Ideapark-näky oli kuin rooman valtakunnasta hetkeä ennen sen romahtamista. 

Rooman colosseumin amfiteatterissakin jaettiin ilmaiseksi "leipää ja sirkushuveja" rahvaalle eliitin joustavien valtapelien takia. 

Nytkin on tärkeintä viihde ja mielikuvapelit.  

*

Seinäjoen Ideaparkista on tulossa lakeuden ensimmäinen moderni "arkkitehtoninen maaseututaideteos".  

Seinäjoen tasatahtisesta ideaparkista tulee monessa suhteessa turun hansan vastakohta.

*

Koska Ideaparkin "kaupallinen vaikutusalue" ulottuu satojen kilometrien päähän seinäjoesta "ideapark" kytketään valtion rahoittamilla liikennerampeilla kiinni läheisiin valtateihin .

Valtatieverkko on Seinäjoen seudun koneliikkumisen päärunko. Seinäjoen kaupunki rakentaa keskuksen ympärille (kunnan omalla rahalla) taajaman uudet kadut. 

"Ideapark" valmistuu vuoden 2019 lopulla. 

Mureneeko sen jälkeen koko "Seinäjoen kaupunkiuntuvikon" rauha?   

Kansankristilliset kansanuskovaiset seinäjokilaiset kuvittelevat, että maailmassa "aina vain kaikean hyvää tehdään" vaikka täälläolossa "eniten pahaa ja itsekästä tehdään". 

*

Seinäjoen pohjoispuolella kanta-kauhavalla toimiva kuntayhtymä kaksineuvoinen on vaihtanut internetissä entisen puukkosymbolin neliapilaksi (sanalla "kaksineuvoinen" viitataan ison ja pienen puukon yhdistelmään, puukontuppiin jossa on paikka molemmille puukoille). 

Seinäjoen uuden postmodernin pääkirjaston nimi on apila. 

Isoin neliapila on käytössä puolueella nimeltä Suomen keskusta (entinen maalaisliitto). 

Koko elämä on lakeudella keskustan neliapilaa. 

*

Nyt kannattaa seurata tarkkaan keskustapuolueen päätöksentekijöiden kaikkia kulissien takaisia puuhia. 

Taustalla poliisitutkinta, juha sipilä "en tiedä mitään..." – – Nuorisosäätiö menetti yleishyödyllisyysasemansa – – ARA teki nuorisosäätiöstä tutkintapyynnön – – Nuorisosäätiötä Haetaan konkurssiin – – Oikeus hylkäsi konkurssihakemuksen – – Nuorisosäätiö hakee velkasaneeraukseen...(kts. haulla "nuorisosäätiö yle").  

 

Valtiota ei pelasta mikään vaikka maata johtaisi miljonääri. Veikkaan, että eduskuntavaalin 2019 jälkeen "Suomen Trump" (Sipilä) on entinen poliitikko.  

*

Ilkassa oli 31.3.2019 Eetu Lehtolan hyvä mielipidekirjoitus "Keskustan kehittämisestä".

Kohta maaseutukaupunki Seinäjoen kyljessä haisee raha ja se syö kaiken.

*

Kirjoitin 30.3.2019 Epari-ilmaisjakelulehteen seuraavan mielipidekirjoituksen: 

 

"SUKARIN ILMASTOTEKO? 

Seinäjoen ideapark ja eduskuntavaalit tulevat. 

Ja raha haisee, torni-toriparkissakin. 

"Tulevaisuuden kotikylää halutaan rakentaa matalana" ja "Puheet keskustan kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja"(EPARI 27.3.2019, sivu 10 ja 16). 

Suomen suurten tavarafetisististen kauppakeskusten eli ideaparkkien (Lempäälä jne.) isä on liikemies Toivo Sukari. 2008 paljastui, että Sukari oli tukenut "Kehittyvien maakuntien Suomi-yhdistystä" rahoittamalla mm. keskustalaista puoluepamppua Matti Vanhasta 10 000 euroilla. 

Mistä maaseutukaupunki Seinäjoen ideaparkissa pitäisi olla eniten huolissaan? 

Kuortanelaisen arkkitehdin Aallon humanismin lopusta? Vai Seinäjoen nykyisen keskustan kehittämissuunnittelusta sekä keskustaa uhkaavasta palvelujen tyhjentymisestä ja seinäjokilaisten nuorten poismuutosta (legot ja taloussuhdanne ei pelasta nyt)? Vai liberaalin kansalaisyhteiskunnan ja pienen valtaeliitin välisestä ristiriidasta (pankinjohtajat, rakennusliikkeiden pomot ja puoluepamput) eli demokratian toimimattomuudesta? 

Onko tässä taas kyse "Kehittyvien maakuntien Suomi -lautakasasta". 

Ja samalla huolettomasta "Sukarin ilmastoteosta"."

 

Epari julkaisi tämän kirjoitukseni 3.4.2019 (kts. internet).

*

Kansallisten vihreiden äänestäjät eivät ole maaseutuvaltaisilta luontoalueilta. 

Esimerkiksi maaseutuvaltaisella Kauhavalla on vain muutama luonnonsuojelija eikä yksikään vihreä ehdokas ole päässyt ehdokkaana kunnanvaltuustoon.   

*

Vihreän liiton juuret ovat tiukasti kiinni citykulttuurissa. Suomen ensimmäiset muovivihreät cityjupir nousivat julkisuuteen Helsingin pääkeskustan kyljessä. 

Helsingin ja Turun ensimmäinen vihreä poliitikko olivat kumpikin arkkitehteja (Ville Komsi ja Osmo Kivivuori). Molemmat olivat perehtyneet liikennesuunnitteluun ja henkilöautoilun haittoihin.    

Ekovihreät (kuten Pantti Linkola) torjuttiin heti kättelyssä sosiaalivihreiden toimesta. Entinen liberaalipoliitikko Osmo Soininvaara on ollut pitkään vihreiden pääideologi (vrt. Maaseutuliitosta loikanneiden SMP-veteraanien valtapeluri PS-Soini).

 

8. TURUN PÄÄTORIN (nykyisen "kauppatorin") vieressä on korttelin kokoinen postmoderni kauppakeskus (Hansakortteli). 

Hansa sijaitsee koko kaupunkiseudun keskipisteessä. 

Hansa ei ole ainoastaan kaupallinen liikekortteli. Hansa on myös teknologisen hengailuelämäntavan keskus. 

Hansa on myös muovijuppivihreiden olohuone. 

Tämä käy ilmi myös turun vihreistä kirjoittamistani omakustanteista (kts. Turun kuva -sarja).   

*

Turun vanhan kaupunkikeskustan sivustoilla ulkopuolella on lisäksi useita henkilöauto-kauppakeskuksia. (Länsikeskus, Manhattan, Itäkeskus, Skanssi ja Raision mylly). 

Niiden yhteydessä on harjoitettu myös asuntobisnestä. 

*

Kun Turun vihreät valmistautuivat kunnallisvaaliin 1992, poliittinen pääteema oli vastustaa Helsingin suunnassa raketeilla olleen moottoritien sisääntuloa Turun keskustaan. Vihreiden valtuustopaikat nousivat 1992 vaaleissa yhdestä seitsemään ja siitä alkoi vihreiden vallan nousukierre koko turun hallinnossa.  

Helsingissä on pormestari Vapaavuoren käynnistämänä vireillä keskustatunnelin rakentaminen. Helsingin länsimetro valmistui sitä ennen. 

Autoliikenteen keskustatunnelia on suunniteltu helsingissä 1960-luvulta lähtien. 

Tunnelin valmistuminen merkitsee sitä, että henkilöautot pääsevät ajamaan suoraan Helsingin keskustan tavaratalojen paikoitustiloihin. 

 

*

Suomen vihreät ("Helsingin porvarillinen perhe", johon on kuulunut myös liberalisti Soininvaara) ovat markkinoineet Helsingissä ja Turussa jalankulkua ja polkupyörillä ajoa. Ja vastustaneet yksityisautoilua. 

Suomen vihreät ovat ihmisen liike, he ovat syntyneet isoissa kaupungeissa (ei luontovaltaisella maaseudulla) vaikuttaneista citykulttuurin syrjimistä nuorista. 

"Vihreiden vähäväkisten liiton" (Vihreän liiton) ilmastoteoksi eduskuntavaalikampanjoinnissa on tehty iskulause "rakennettuja ydinvoimaloita saa käyttää".  

Suomen kansalliset vihreät eivät ota mitenkään kantaa kansainväliseen uusliberalistiseen totaalikapitalismiin.

Kaupunkien kaikista uusin politiikka perustuu kuitenkin markkinatalous-uusliberalistiseen totaalikapitalismiin (yrittämiseen, bisnekseen ja rahan tekemiseen) sekä yksityisautoilun suosimiseen. 

Tuleva kehitys on Suomen kansallisten vihreiden (puolueen) kannalta kohtalonkysymys.

*

Nykykaupunki on teollisen kapitalismin aikainen "kaupunkikone". Sen rakenne heijastaa kasvu-, kulutus- ja talouskonetta. Sekä teknologisen elämäntavan piirteitä.    

Turun nykyinen keskusta on rakennettu suurimittakaavallisen venäläisen ruutuasemakaavan pohjalta (kaava tehtiin pian kaupunkipalon 1827 jälkeen 1828). Samalla alueella oli Ruotsin vallan aikana tehty pienimittakaavallisempi ruutukaava, sen toriympäristö tutkittiin kesällä 2018 arkeologisin kaivauksin ja tuolloin torilta löytyi mm. vanha tykki.     

Turun päätorin Kauppatorin länsisivustalle sijoittuva nykyinen Hansakortteli on käynyt läpi monia muutosvaiheita. Kukin niistä on heijastanut omaa aikakautta. Hansakortteli edustaa siinä kaikista uusinta vaihetta, jolloin uutta huutanut moderni murtui ja korvautui postmodernilla

Lasikattoja tehtiin esimerkiksi ainakin 1800-luvun Pietarissa ja Hansan tyyppistä postmodernia rakentamista jolla hämärretään julkisen ja yksityisen välitä rajaa on harjoitettu aikaisemmin ennen kuin Hansa valmistui. Beniti Casagrande ei ole Hansan pääarkkitehti eikä myöskään "kaupunginarkkitehti" vaikka jotkut turkulaiset niin kuvittelevat ymmärtämättä yksityisen ja julkisen suunnittelun eroista. 

*

Yhdysvalloissa monet nuoret asuvat ja viettävät koko elämänsä kauppakeskuksissa

Myös Turun Hansan citykulttuurissa korostuu tavaroiden etsiminen, löytäminen ja koskettelu sekä esinekontaktissa tapahtuva mielihyvän aistiminen. 

Ranskalaisen markkinoinnin asiantuntija Bernard Covanin mukaan postmoderni kuluttaja kaipaa myös menneisyyttä, nostalgiaa, mystiikkaa, ja illuusioita. 

Ei ole vaikea kuvitella, että tämän kapitalistisen talouden suhdanteita seuraava fetisistinen tendenssi vaikuttaa myös arvopaperimarkkinoilla

Tämän ilmiön taustalla on teollisen kapitalismin citykulttuuriin sisältyvän teknologisen elämäntavan mukainen postmoderni juppityyli ja -muoti (kts. myös Jukka Paaso, Muovivihreän cityjupin loppu, Turun kuva, 9. osa, ISBN 978-952-67175-0-0, 2008). 

Juppimaiseen elämäntapaan liittyy rajojen hämärtyminen sekä pintakiillon korostuminen. Vihreän liiton aktivistit ja kannattajat ovat cityjuppeja, joilla on usein harhainen käsitys luonnosta.  

*

Katselin taajamakaupassa paksua autotarvikekirjaa, minkä kansi oli täynnä muodokkaita ja värikkäitä autoteollisuuden logoja ja symboleja.

Sen jälkeen katseli Tokmannissa myynnissä olleiden tavaroiden kansia. Jokainen niistäkin houkutteli minua ostajaksi ja kuluttajaksi värikkäillä kansikuvilla. 

Seuraavaksi katselin autojen parkkipaikan henkilöautojen etupäässä olevia logoja ja symboleja (Volvo, Mercedes, Skoda...). 

Seuraavaksi katselin rakennustarvikekapassa rakennusten tarvike- ja korjausesitteitä. "REMPPA, inspiroidu, suunnittele, toteuta". Esitteen kannen yksi otsikko oli "komerosta kotikylpyläksi". Saman esitteen toinen kannen otsikko kuului "Toimi näin jos epäilet kosteusvauriota". Eli ennaltaehkäise kosteusvaurio antamalla kuntotarkastajafirman tarkistaa talosi 3-5 vuoden välein. Tai soita isännöitsijälle.   

"Tieteellinen rakennustutkimus ja -yliopisto-opetus" sekä rakennustarvikkeiden kauppa (bisnes) olivat eri asioita. Nykyisin ne on ydistetty samaksi. 

Tämä ilmiö sekä eräät muut ilmiöt ovat murentaneet tähänastisen kuvitelman "todellisuudesta". 

"Konkreettinen täälläoloaistimus" hämärtyy, kun mielikuvapelit ja raha haisee kaikessa.

*

Citykulttuurin uusliberalistis-kapitalistiset tavarafetisistis-kaupalliset muodot (1) sekä maapallon elollisen luonnon seuraamisen opetteleminen (luonnon "hyötykäytön ja hallitsemisen" sijasta) ja puhtaan ilmakehän ja ilmaston vaaliminen (2) ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.   

*

Suomalaisia ei pelasta kansallisen vihreän puolueen ilmastoteko (ydinvoiman salliminen) tai mikään muukaan  citykulttuurista pulppuava yleisvihreiden valtapelitemppu. 

Luonto ei saa olla pelkkä hyödyn irtioton kohde (sitä se on kuitenkin keskustapuolueen kannattajilla) eikä "ihmisenä olemisesta vieraantuneen ja kansallispoliittisesti vihertyneen cityjupin lelu" ("yleispuolue vihreiden" kannattajat ovat luontosuhteensa kohdalla "cityutilisteja"). 

Toisen polven kansainväliset globaalivihreät nousevat valtaan luonnon seuraamisen sekä ilmastonmuutosahdistuksen takia. 

Muutos parempaa kohti on mahdollinen.

*

Turun torin vanha asemakaava on vuodelta 1933 ja tori on kivetty 1936. Toriuudistamisen suunnittelu käynnistettiin 1980-luvulla. Torin yhteen  nurkkaan (Yliopistonkatu) on valmistunut Turun ensimmäinen kävelykatu. 

Turun vihreät ja eräät muut puolueet ja tahot ovat kampanjoineet viime vuosikymmenet torin uudistamista vastaan vaikka esimerkiksi vanha torikiveyspinta on luvattu valtaosin säilyttää. 

Pääsyy vastustamiseen on ollut pyrkimys rakentaa torin alle lisää liiketiloja sekä paikoitustilaa henkilöautoille. Torin pohjoissivun kallion sisällä on valmiina jo vuosia sitten valmistunut maanalainen paikoitustila "Louhi". Toriuudistuksen vastustajat ovat kuitenkin hävinneet kiistan ja tori on nykyisin työmaana.  

Toriuudistuksen vastustajat ovat tahtoneet kehittää toria ja sen ympäristöä pelkästään jalankulku- ja polkupyöräilyalueena.

*

Hansakorttelin arkkitehtuuri on korttelissa johon kuuluu sivuilla kadut ja keskellä rakennettuja tontteja. Kortteliin sisältyy julkista, puolijulkista ja yksityistä tilaa. 

Postmoderni Hansakortteli sisältää tavara- ja elintarvikekauppoja ja palvelija. Kortteli oli aikaisemmin rakeinen sisältäen puolijulkisia ulkotiloja ja eri ikäisiä yksityisiä rakennuksia. 

Nyt Hansa on suljettu kauttaaltaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja kauppakeskus on sisätiloiltaan joka kohdin lämmitetty. 

Korttelin yleisilme sisätiloissa on yhtä juhlallinen kuin se on esimerkiksi julkisissa hallintorakennuksissa tai teattereissa. Hansaan yhtyy myös vanha ruotsalainen teatteri (Thaliantori).   

*

Hansan sisäänkäynnit ovat katujen sivustoilla ja tapahtuvat rakennetuista sisäänkäynneistä ja rakennusten väleistä sisään "puikahtelemalla". Ennen avoimet puolijulkiset korttelipihat on katettu lasikatoin. Korttelissa on isompia ja pienempiä sekä vanhoja ja uudempia rakennuksia. Hansan sisäosien tiloja, muotoja ja materiaaleja sekä symboleja leimaa suuri vaihtelevuus. 

Hansan sisätiloissa on oma pienilmasto (koneellinen ilmasto) mutta sen terveellisyys on vielä arvoitus.

Liikkuminen korttelin sisällä tapahtuu ihmisten liikkumista, jossa suuntaudutaan eteenpäin, välillä ylöspäin ja toisinaan alaspäin Liukuportaat). Toisinaan edetään siten että matala ja hämärä tila vaihtuu korkeaksi ja valoisaksi (esimerkiksi keskustori).  

Teräspalkkien sekä lasipintojen lasikattoja tehtiin esimerkiksi ainakin 1800-luvun Pietarissa. Hansan tyyppistä postmodernia rakentamista (jolla hämärretään myös julkisen ja yksityisen välitä rajaa) on harjoitettu aikaisemmin. Benito Casagrande ei ole Hansan pääarkkitehti eikä myöskään "kaupunginarkkitehti" vaikka jotkut turkulaiset niin kuvittelevat sillä he eivät tunne yksityisen ja julkisen suunnittelun eroa. 

*

9. SEINÄJOEN IDEAPARKIN rakentaminen tapahtuu aivan Seinäjoen CBD-keskustan lähellä. Ideaparkin alueella oli avoin pelto ja sille nousee nut yksi iso yhtenäinen rakennusmassa. 

Ideaparkista tulee monella tavalla vastakohtainen Turun Hansakortteliin verrattuna. Ne ovat kooltaan likimain yhtä suuret, Hansa on vielä hiukan pienempi mutta tilanne muuttuu kun Turun toriparkki liikkeineen valmistuu. 

Vaikka "maaseutukaupunki-seinäjokilaiset" vierastavat Aaltokeskustan modernia ja uuden pääkirjaston Apilan postmodernia tyyliä alueella vieraileva ei voi olla huomaamatta paikan uusiin mataliin omakotitalomattoihin ujutettua valkoista aaltomaisuutta. Sekä "kaupungin" keskellä mätäneviä vanhoja puutaloja ja maakellareita.    

 

Maatalousvaltaisen lakeuden maaseutumaisema on myös Ideaparkin vastakohta. 

Eteläpohjanmaalaisessa kulttuurissa ja identiteetissä korostuu itseellinen maatalouden harjoittaminen, kansankristillisyys sekä yritteliäisyys.

Perinteisellä isänmaallisella perhe- ja sukurakkaudella sekä heimo- ja maakunta-ajattelulla on Seinäjoen seudulla vahva asema. 

Lakeuden kuvaajina tunnetaan parhaiten näköiskuvamaalarit Juhani Palmu ja Eero Nelimarkka. Moderni taide ja arkkitehtuuri ei seinäjokilaisia juurikaan viehätä.   

Varsinkin Juhani Palmun elämäntarina kuvaa hyvin eteläpohjalista jännitteisyyttä ja ristiriitaisuutta.

Nuoruutensa Etelä-Suomessa elänyt Juhani Palmu toimi aluksi Kemijärvellä uskonnonopettajana. Hän lopetti uskonnon opettajan työt ja muutti 1975 Alahärmään ja alkoi kuvata kansanperinteen mukaisia pohjalaisia maisemia. 80 % Palmun myyntituloista sanotaan olevan oheistuotteista (kuten käyttöesineistä). 

*

Palmu asui pitkään Alahärmän Knuuttilanraitin yhdessä pohjalaistalossa.  Lähistöllä - Lapuanjoen toisella sivustalla - on tulipalossa 1970 tuhoutunut nationalistifilosofi J. V. Snellmanin entisen museon paikka. 

"Juhani Palmu, 73, sai häädän - viiden vuoden vuokrat maksamatta" (Iltalehti 27.10.2017). Kuusi kertaa naimisissa olleen Juhani Palmun isä oli turkulainen Jehovan todistaja ja taulukauppias. 

Kynttilöiden palaessa huoneessa "Juhani Palmu paloi vuosi sitten - Leika-vaimo menetti omaishoitajuuden alkoholin käytön takia..." (Ilta-Sanomat 13.6.2018). Seiska-lehden mukaan (30.3.2019) "Lottomiljonääri osti Juhani Palmun taulut - taiteilija sytytti kuubalaisen sikarin". 

Kuubalaisen sikarin? Ostin pikkupullon chileläistä Pato-viiniä, sen etiketissä on Kaj Stenvallin akuankkamaalaus. 

Nykyaikana "henkinen taide" ja rahalle haiseva raha kytketään postmodernisti yhteen.   

*

Eero Nelimarkan (1891-1977)  maalauksissa on toisin kuin upporikkaaksi kehutun Juhani Palmun "puu-ukkomaisissa ihmismaalauksissa" "henkevästi elehtiviä ihmisiä". 

Nelimarkalle on perustettu Alajärvelle myös museo. 

Vaasan keskustan kupeessa sijaitseva Eero Nelimarkan kotiltalo on entinen kasakkatalli, mikä siirrettiin aikoinaan vaivaistalon pihapiiriin ja tuossa talossa on seitsemän mielisairashuonetta, yksi niistä oli Nelimarkan koti (lähde: "Eero Nelimarkan unohduksiin jääneen synnyinkodin ovi avattiin hetkeksi...", yle uutiset 31.3.2019).

*

Olin Turun "apulaiskaavoituspäällikkönä" virkemiehenä jäsen myös Turun tarkastuslautakunnassa. Siihen kuului kaupungin ylimmät virkamiehet kuten rakennustarkastaja ja palopäällikkö. Tarkastimme kaikkien rakennuslupahakemusten laillisuuden ennen niiden hyväksymistä lautakunnassa. Vaativin hakemus oli "Turkuhallin rakennuslupa". 

Turun valtuustossa ollessani istuin kapunginhallituksen edustajana rakennuslautakunnassa. Tästä asiallisesta järjestetystä huolimatta muutamat turkulaiset poliitikot ajoivat myöhemmin 2000-luvulla "omakotirakentamisen vapauttamista määräyksistä". 

Kaikki alan asiantuntijat lausuivat tuolle ehdotukselle, että "EI". 

Kanta-Kauhavalla käynti valaisee parhaiten sitä mihin laeista ja määräyksistä "vappauttaminen" johtaa. 

Se johtaa villiin "ryysyrantaan".  

 

10. ETELÄPOHJALAISET PERUSSUOMALAISET POLIITIKOT pitävät keskustelua ilmaston nopeasta lämpenemisestä (ilmastonmuutoksesta) turhana.  

Muu maailma ja suomi on kuitenkin ilmastonmuutoskeskustelusta aivan eri mieltä kuin "lakeuden päättäjät ja kansakunta".  

Mutta eteläpohjalaisilla ei voi olla ilmastonmuutoksestakaan "muita viisaampaa tietoa".  

Esimerkki: "jälleen yksi mittaushistorian lämpimimmistä talvista..." (Yle ulkomaat 1.4.2019).  

Ja toinen esimerkki: "earth hour on sammuttanut valoja..." (Yle ulkomaat 30.3.2019).

*

Maapallon laajuisen taloudellis-poliittisen toiminnan perusmuoto ei saa olla itsekkyys ja kapitalismi. 

Terveen elollisen luonnon ja puhtaan ilmaston huomioiminen edellyttää ihmisenä olemisen muistamista ja luonnonarvoja korostavaa uudenlaista universaalia kansainvälistä ajattelua. 

Siinä ei tarvita nurkkakuntaisia paikallisia ja kiihkomielisiä mielipiteitä eikä kansallisia puolueita vaan rauhanomaisia suvaitsevia kansainvälisiä valtapelejä ja organisaatioita.

Sekä globaalivihreitä, jotka edustavat uutta kansainvälistä luontosuhdetta.

Globaalivihreiden ajattelun ja toiminnan perusta on uudessa maailmanjärjestyksessä. 

 

 

11. Täällä maailmassa oleminen on ristiriitainen ja hankala kysymys. 

Olen harjoittanut siksi myös itsetutkiskelua. 

Ilman sitä kaikki saattaa alkaa näyttämään aivan liian selvältä ja varmalta. 

Pohdintani aiheena on ollut viimeksi "Mikä kirjoittaminen"?

*

Aistin kuvitteellisessa olemisaistimuksessani täällä olemista sekä puhun, kirjoitan ja teen kuvia.   

Minä olen ja ajattelen. 

Ja ymmärrän sen, että en ole "tietävä ja hallitseva" olento.

Minua ei kiinnosta varmuus ja todellisuus. Minua kiinnostaa sattuma, äärettömyys ja moninaisuus. 

Jatkuva muutos on kaiken täälläolon perusta. 

Länsimaisen kulttuurin ihmiset kuvittelevat kuitenkin, että jonain päivänä kaikki ikään kuin pysähtyy, koska ihmiskunta on tullut "kaikillle yhteiseen kaiken totuuteen ja todellisuuteen"

*

Koska eksistentialisti ei tiedä mitään eikä ole kiinnostunut tietämisestä, tosiasioista ja todellisuudesta, hän antaa kirjoituksellaan lukijalle pelkästään vinkkejä siitä kaikesta, mitä voisi pohdiskella enemmänkin.

*

Kirjoituksestani voi tulla myös sellainen, että se näyttää kokonaisrakenteena sortuneelta talolta.

*

Keskustelin vuosia sitten Loviisassa Ferdinand von Wrightin maalauksesta Taistelevat metsot (1886) kopioita tekevän taidemaalarin kanssa ateljeessa parhaillaan tekeillä olleesta kopiosta. 

Kävin tuon jälkeen Oulussa erään modernistin (taidemaalarin) asunnolla. Hänellä oli telineessä (olohuoneessa) keskeneräinen maalaus. Halusin sanoa siitä muutaman sanan, mutta taiteilija lausahti  minulle "älä SANO siitä mitään". 

Olin siksi vaiti.  

*

Filosofia tuli Ludwig Wittgensteinin kuoleman 1951 jälkeen tiensä päähän (filosofian loppu). 

Wittgensteinin mukaan kieli ei edusta "todellisuutta" eli tosiasioiden ja totuuden maailmaa. Kaikki yritykset irtaantua kielen loogisesta rakenteesta ja esittää tarkkoja ja varmoja tietoja ovat turhia, koska se olisi kielen rajojen ylittämistä.  

Vaikka on tapahtunut filosofian loppu, kirjoittaminen jatkuu.

Ajatteleminen elää. 

*

Fiktiivinen sanateos syntyy ja tulkitaan äärettömän moninaisuuden sisällä.

Mutta sanateosta on muokattava tarkkaan jotta tarina osuisi maaliin. Tekstin sisältö on usein kiinni pilkusta (paikasta, poistamisesta jne.). 

*

Kuvitelma siitä, että esimerkiksi alkuperäisen (vieläpä hyvin vanhan) saksankielisen runon voi kääntää suomen kielelle perustuu uskomukseen, että on olemassa kaikille yhteinen todellisuus. 

Jos esimerkiksi minä käännän Heideggerin moniselitteistä saksankielistä filosofiatekstiä suomeksi, käännöksestä tulee "minunlaiseni" (filosofisen ajattelun ja kirjoitukseni sisältö) mutta jonkun toisen tekemänä aivan "toisenlainen". 

Todellisuuteen uskoneesta Heideggerista tuli filosofina "kieli- ja natsikikkailija" koska hän oli käynyt teininuorena roomalaiskatolisten uskovaisten jesuiittaopistoa. 

Jesuiittojen "kristillis-fanaattisissa kouluissa" annettiin myös militaristis-sotilaallista koulutusta (vrt. Saksan natsit). Myös esimerkiksi "tietoukofilosofi" René Descartes kävi jesuiittakoulua.  

*

Joku tekee sanateoksesta ensin suunnitelman ja kirjoittaa sen jälkeen kuvitteellisen tekstin. Sen jälkeen joku elokuvaohjaaja tulkitsee kirjoituksen ja tekee sen pohjalta työryhmänsä kanssa elokuvan (kuvitteellisen "kuvatekstin"). Kolmanneksi miljoona television katsojaa katsoo tuota elokuvaa ja näkee siinä kaiken omalla yksilöllisellä luovalla tavalla.

*

Kaikille yhteinen todellisuus on pelkkä kuvitelma. Ainoastaan kiihkomielisenä voi kuvitella, että johonkin tekstiin sisältyy "varmuus, tieto ja todellisuus".

*

En suunnittele koskaan etukäteen mitä ja miten kirjoitan. Sanateokseni syntyy sitä mukaa mitä olemassaoloaistimuksessani ja täälläolossa tapahtuu ja miltä "minusta kulloinkin tuntuu".

Täälläolo on "sattuman vyöryä" sekä ääretöntä ja rajatonta moninaisuutta ja vaihtelevuutta. 

Maailma on sattuma. 

*

Kirjoitukseni syntyvät täällä ajan hermolla , ne rakentuvat kunkin päivän mielenvireestäni, ajatuksistani ja uutisista. 

Kun olen työstänyt aikaisemmin kirjoittamaani tekstiä, olen huomannut, että riippuen siitä millä päällä kulloinkin olen, muuttamastani tekstistä tulee "hengeltään" erilainen kuin aikaisemmin.

Toisinaan poistan tekstiä, jos aiemmin kirjoittamani alkaa tuntua minusta "ylitseampuvalta". 

*

Kirjoitukseni sisältävät esimerkiksi arkielämään ja filosofiseen pohdintaan liittyviä osoita. Kirjoitan usein rinnakkain paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä seikoista ja ilmiöistä.

Jos huomaan myöhemmin, että esimerkiksi jostakin filosofisesta osiosta puuttuu joku mielestäni tärkeä ilmiö tai seikka, lisään sen tekstiini. 

Ja jos jonain päivänä olemisaistimukseni "täyttyy" paikallisista tapahtumista kirjoitan tekeillä olevaan sanateokseeni niistä.

*

Ostin viimeksi Kauhavalla vanhan tavaran kaupasta kirjan Vanhan Pirkkalan historia (Juhani Saarenheimo, 1974). Kirjan esipuheessa sanotaan, että "Ajatus yhteistyöstä (Tampereen kaupungin, Nokian kauppalan sekä Pirkkalan ja Ylöjärven kesken) lienee virinnyt samaan aikaan sekä Pirkkalassa että Ylöjärvellä, joissa kunnanvaltuustot asettivat vuonna 1959 valiokunnat omien paikallishistorioiden toimittamista varten.". 

Paikallishistorioihin täytyy suhtautua aina hyvin kriittisesti, koska niiden taustalla on aina nationalistinen aate ja historiankirjoitus ("henkisatujen sepittely"). 

Minua kiinnostaa tuossakin kirjassa eteläpohjalaisten alkujuurien etsiminen (kulttuuri ja myytit). 

Puhe "paikallisesta, maakunnallisesta ja kansallisesta" on nationalistista paatosta.

Kantakauhavalaisuus paikallisena maatalouskulttuurisena ilmiönä merkitsee tiiviistä perhe- ja sukuyhteyttä (siinä kaikki seuraavat ja punnitsevat joka hetki kaikkia). 

Ja noissa kohtaamisissa avataan kristillisiä mustakantisia kirjoja ja pyydetään henkiäkin paikalle. 

 

Kauhavalaisuus merkitsee myös leuhkaa heimoveli-ylemmyystunnetta (yhtenä seudullisen romantiikan muotona). Siinä Etelä-Pohjanmaa on ikuisesti maapallon paras paikka ja sillä asuu maailman paras kansa. Ja kaikenlaiset "ulkopuoliset" pysykööt pois Kanta-Kauhavalta.    

Tässä kansankristillisessä ja runnaamis- ja yrittäjäinnostuneessa spiritualistis-henkiuskovaisessa kulttuurissa kiihotetaan halloweesta lähtien kuntalaisia tavarafetisistisiksi kuluttajiksi ja samalla pahimmaksi ympäristöongelmaksi. 

Ensin kaupat ovat pullollaan kaikenlaista joulukrääsää ja heti sen jälkeen kaupan hyllyt roikkuvat uudenvuoden rakettikrääsää ja pääsiäisenä huudellaan toinen toisille värikkäiden pääsiäismunien ja tuuheiden pajunkissapuskien painosta notkuvien hyllyjen välistä "hyvää päänsisäistä". Mutta vappua ei juhlita täällä koskaan, koska vappu on kommunistien juhla. 

Olen kirjoittanut tämän kulttuurin vastaisesta nykytaiteen performanssitaiteesta esimerkin omakustanteeseeni "Muovivihreän cityjupin loppu" (Turun kuva- sarjan 9. osa, ISBN 978-952-67175-0-0, 2008, sivu 5).     

*

Kirjoitin viimeksi 4.4.2019 seinäjokilaiseen Ilkka-maakuntalehteen seuraavan mielipidekirjoituksen:

"ILMASTONMUUTOSPUHE HUUHAATA?

Tietokirjailija Marcus Rosenlundin kirjassa Sää joka muuttaa maailmaa (suomennos 2019) sanotaan, että kaikki aikaisemmat imperiumit ovat tuhoutuneet koska niillä ei ole ollut kykyä "hallita ilmastoa ja säätä".

Fyysikko ja kosmologi Syksy Räsänen on sanonut: "llmastonmuutos ei ole uhka, vaan se on paraikaa toteutuva katastrofi" (Yle ulkomaat 2.4.2019). 

Viimeksi Ylen uutisissa kerrottiin, että "Vihaa, masennusta ja häpeää: ilmastonmuutos aiheuttaa suomalaisissa nyt niin synkkiä tuntemuksia, että avuksi on pitänyt perustaa tukiryhmiä" (Yle uutiset 3.4.2019).

*

Ilkka ei julkaissut syystä tai toisesta tätä mielipidettäni.

*

Eteläpohjalaiset kansanuskovaiset kuvittelevat, että koska Jumala on alun perin lahjoittanut luonnon ihmisen rajattomaan käyttöön. Siksi lakeudella kaivetaan ja poltetaan huoletta myös turvetta. 

Tähän ajattelutapaan juontaa myös Sergei Butiloffin kirjoitus "Ihmisestä ei ole maapallon tuhoajaksi" (Ilkka 5.4.2019. lyhyesti). 

"Länsi-Afrikassa useimmat pakenevat lähelle, mutta ilmastonmuutos voi ajaa miljoonat kohti Eurooppaa..." ja "10 000 osallistujan mielenosoitus täytti Helsingin keskustan" (Yle uutiset 6.4.2019). 

*

Suhtautuminen ilmastonmuutokseen on aiheuttaa hämmentyneen yleisen ilmapiirin sekä dialektisen vastakkainasettelun. 

Mikä vastakkainasettelu (syyt?) Tässä ilmenee?

Perussuomalaisten mielestä ilmaston lämpenemisestä puhumisen sijasta suomalaisten tulee keskittyä Suomen kansallisen intressin mukaisen talouselämän kohentamiseen ja "elintasopakolaisten" torjumiseen. Koko ilmastoväittely on heistä turhaa (1). 

Mutta nuoret ilmastoaktivistit vaativat kansaa edustavilta poliitikoilta päätösten tekemistä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi (2). Kansallisia vihreitä (Vihreä liitto) arvosteltiin ennen eduskuntavaaleja ydinvoima-ilmastoteosta ja siitä, että he vievät bensa-autot ihmisiltä ja lihapihvit lautasilta (3). 

Ja keskustapuolue torjuu nykyisen maa- ja metsätalouden arvostelemisen (esim. metsien  kaatamisen vaikeuttamisen) (4). 

Minä (5) olen arvostellut länsimaista yhteiskuntaa ja kulttuuria sen rappiotilasta  ja olen vaatinut siksi kokonaan uutta universaalia suuntaa yhteiskunnalle. 

Eli vaadin markkinatalous-uusliberalistisen teollisen kapitalismin sekä nationalistisen vihreän politiikan lopettamista, uutta kansainvälistä maailmanvaltaa ja globaalipuoluejärjestelmää sekä uutta kansainvälistä vihreää liikettä  sekä sota- ja ympäristöpakolaisten auttamispakkoa.     

*

Vihreitä ekohuijauksia ja iskulauseita on monenlaisia,. esimerkiksi "kestävä kèhitys", se on osoittautunut "kestäväksi kasvukehitykseksi". Kyllä kunnan herrat osaavat temput kiertää kansalaismielipiteitä ihan "juridisen puhtaasti".   

Kauhava-Härmänmaan Komiat-lehdessä oli 28.3.2019 Leena Kurikan asiallinen mielipidekirjoitus tuulivoimaloiden toteuttamisesta: "PIMEÄÄ PELIÄ KAUHAVALLA". Kirjoituksessaan Kurikka kertoi, että "– – lääkäri Antti Heikkilä on kirjoittanut: "kun motivaationa on RAHA, totuudella ei ole sijaa"." Virkavalta ja puoluevalta tuntee Kauhavallakin juridiset temput kansalaisyhteiskunnan hiljentämiseksi aina kun on kyse "hyvästä hankkeesta". 

Väestöllä pitää olla ymmärrystä tuulivoimaloiden konkreettisista vaaroista ihmisille ja eläimille. Esimerkiksi siitä, että maakotkat kuolevat usein törmätessään tuulivoimalan ropelliin. Ja lapojen pyöriessä jääpalaset irtoilevat ja lentelevät kauas ihmisten päähän. Muunlaisista tuulivoimaloiden aiheuttamista vaaroista voi lukea Suomen Ympäristöterveys Syte ry:n sivuilta.  

*  

Kävin taas Kanta-Kauhavan "IBA-Kangas-Annalassa". Yleistilannetta leimasi "hiljaisuus", mutta pois lähtiessäni näin ensimmäiset lokit ja kottaraiset. Seuraavana päivänä oli satanut vähän lunta enkä nähnyt tuolloinkaan peltoaukealla muita lintuja kuin yhden leivosen ja yhden kottaraisen. 

*

Ylihärmäläinen Nöpö-tyttökissamme osaa hypätä ylös oven kahvaan ja saa oven aukeamaan pamahtaen. Musta kauhavalainen Pörri-tyttökin on oppinut hyppimään ylöspäin kohti ovenkahvaa mutta ei saa ovea auki. Meissä kaikissa on myös kissa. 

*

K-kaupan parkkipaikalla oli tällä kertaa iso valkoinen rekka ja pieni punainen teltta jossa tuoksui paistettu nakki. Rekan kyljessä oli SDP-piirin kaikkien kansanedustakaehdokkaiden valokuvat. Rekan perällä oli pieni henkilöauto, sen kyljessä luki: Jutta Urpilainen.

Kansanedustaja Paavo Väyrystä ihaileva Kauhavan lukion historianopettaja (keskustapuolueen jäsen) Eero Paavola teki huhtikuun alussa "tempun". Seitsemän tähden liikkeen (Väyrysen uusi puolue) edustaja Paavola poistui yllättäen protestinomaisesti ylen tenttipaikalta ("Vaasan vaalipiirin pienpuolueet Ylen tentissä - maahanmuutto, ympäristöpolitiikka ja turvallisuus puhututtivat", yle uutiset Eduskuntavaalit 5.4.2019). 

Väyrynen on ehdottanut "perussuomalaisesti" markkaan palaamista. Siis omaan pikkuruiseen kansalliseen itsemääräämiskuoreen sulkeutumista. Ja samalla muista maapallon kansanryhmistä eristäytymistä.  

*

Kun ihminen tuntee hereillä "olemisaistimusta", se tapahtuu monen eri osa-alueen yhteisvaikutuksena ja sitä leimaa kuvitteellisuus. 

Mutta kun ihminen nukkuu unen tilassa, nuo ilmiöt ja seikat muodostavat aivan yllättäviä suhteita. 

Öinen uni avaa ja vapauttaa ihmismielen jostakin.

*

Ympäristöpakolaisuus ei pelota. "Länsi-Afrikassa useimmat pakenevat lähelle, mutta ilmastonmuutos voi ajaa miljoonat kohti Eurooppaa..." ja "10 000 osallistujan mielenosoitus täytti Helsingin keskustan... (Yle uutiset 6.4.2019) Eikä tietousko hellitä. "Robottiautot singahtelevat ja Suomi pelaa..." (Yle uutiset 7.4.2019). Me eksistentialistit ja hermeneutikot olemme tästäkin täysin päinvastaista mieltä.  

*

Olen lähdössä Turkuun. Junalipun sain ostettua R-kioskista. 

Mutta yöpymispaikkaa en saanut varattua, vaikka yritin netistä Turun kahdesta eri hotellikohteesta. Toisen yrityksen kohdalla minulle ilmoitettiin että (kesken jättämäni) varaus "käsitellään Espanjassa". Yrityksissäni näkyi kaiken kansainvälistyminen ja temppu kiristää huoneen varaaja liittymään sosiaaliseen mediaan. 

Kävin Turussa 9.–10.4.2019. Tuolloin minulle sanottiin, että ensimmäisen kohteeni puhelinjärjestelmässä oli vika ja että sen työntekijä oli saanut sairaskohtauksen. Mutta näistä seikoista ei ollut netissä mainintaa ja jotain muutakin saattaa olla tapahtunut.  

Ihminen syntyy ja kasvaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, siksi siihen ei saa liittää digitalisontia. Tietoyhteiskunta on utopia, mikä sisältyy kohta kasaan romahtavaan länsimaiseen "tietovaltakulttuuriin". 

*

Suomen gallupit ovat veikanneet perussuomalaisille taas kerran uutta kärkipaikkaa eduskuntavaleissa 2019 (14.4.2019). 

Seinäjokilaisen Ilkan (11.4.2019) koko keltainen kansisivu oli perussuomalaisten vaalimainos. Siinä sanottiin, että "tulevaisuudessa parempi väki ajaa sadan tonnin Teslalla ja tavallinen kansa polkuautolla", Ilkan kannessa oli valokuva vihreästä polkuautosta (sen renkaat olivat punaiset) - siis elekielinen "PS-ilmastonmuutoskannanotto".  

Seuraavalla sivulla komeili eteläpohjalaisessa kansallispuvussa lakeuden häjy helavyötä ja puukkoa lantiolta roikutellen vieressä tekstit "äänestä Suomi takaisin" ja "Koti. Uskonto. Isänmaa." Tekstin mukaan tärkeintä on huolehtia oman kansan sisäisestä turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. 

Sitä ei kuitenkaan huomata mainita, että tässäkin kaikessa on kyse "väärin ymmärretystä nationalismista" ja kulttuurisista myyteistä. 

Kaiken taustalla on kuitenkin kansainvälinen vuorovaikutus. Lakeudella näin on fooningista, "pohjalaistalon" sisustamisesta ja talon asukkaiden asukulttuurista lähtien. 

Klassistinen fooninki on kulkeutunut tänne sisustusta ja asukkaiden vaateparsia myöden Ruotsiin, sitä ennen samat vaikutteet tulivat Ruotsiin eurooppalaisista "kulttuurikehdoista". Nekin olivat kansainvälisiä.   

*

Kanta-Kauhavan vanhassa vaakunassa oli puukko

Maatalousvaltaisella lakeudella on tapana sanoa, että "Mitä tehtäsis, että huomattais?". 

Antti Isotalo ja Antti Rannanjärvi yrittivät tapaa 1800-luvulla pistoolilla "Kauhavan herran" (nimismiehen) mutta epäonnistuivat siinä. 

Vähää ennen kuin muutimme maatalousvaltaiselle Kanta-Kauhavalle (keväällä 2011) kolme kauhavalaista miestä kuoli MYRKKYVIINAAN. Kantolan kylän Renkolantien tontiltamme löysin monia muovisia tenttupulloja, mutta en tunne tarkemmin sitä mihin kaikkeen niitä käytettiin.  

Noin 2012 joku nuori mies tappoi Kanta-Kauhavalla tyttöystävänsä vanhemmat vasaralla. Äskettäin (Yle uutiset / Kauhava 10.4.2019) kolmen miehen kantakauhavalaiseen ryyppyseuraan kuulunut keski-ikäinen mies löytyi pahoinpideltynä kuolleena asunnostaan (poliisi tutkii asiaa). 

Erä/maatalouskulttuurin aikainen häjyily- ja väkivaltaperinne on täällä vieläkin hengissä. Sitä pidetään tarkoituksenhakuisesti hengissä, sillä Suur-Kauhavan kunnan sivuilla kehutaan häjyilyperinteen keskustaa  (Onnelanranta 4, Alahärmä). Tietokirjailija Markus Aaltonen ja monet muut ovat arvostelleet häjyilyperinteen ylläpitämistä (kts. mielipide, Ilkka 30.8.2012 "Mikä piru ylläpitää häjyilyperinnettä?"). 

Millä silmällä puukkojunkkarielokuvia pitäisi katsella, että niistä irtoaisi positiivista perinnettä? 

ILMOITUS