Ihmisen olemisaistimus on kuvittelemista. Se on tietämisen vastakohta.

Kuvitteellisessa olotilassa ja havaitsemisessa "kuvitteellinen olemisaistimus" kääntyy tavalla tai toisella "tosiasiatunteeksi" eli "olemassaolotodellisuudeksi" (faktaksi). 

"Kuvitteellisen olemisen tarkkaileminen" auttaa ymmärtämään myös kulttuurisen perinteen sekä uskonnon ja myyttien merkityksiä.

*

Koska "luterilainen uskontotodellisuus" on kytkeytynyt "maalliseen valta- ja tietouskoon", valtiokirkko pysyy jatkossakin "heikkenevänä uskontomuotona".   

Myös eläimillä on oma lajityypillinen olemassaoloaistimus. Sen voi aavistaa vain seuraamalla eläimiä ja luontoa. 

*

Ihmisen "kuvitteellinen oleminen" synnyttää myös taideteoksen. Se tapahtuu luovana prosessina "tieteen ja tietouskon" vastakohtaisuudessa. 

Taiteilija työntää kuvitteellista teosta tehdessään pois tieltään "tietouskon". 

Koska taiteilijat eivät välitä "tietämisestä, todellisuudesta ja vallasta", taideteosta ei voi myöskään avata tieteellisellä "tieto on valtaa"-taidetietämisellä (eli estetiikalla).

*

Moderni "tieto on valtaa -yhteiskunta" (valtiovalta ja kuntavalta) perustuu rationaalisuuteen ja byrokratiaan. Sille on ominaista tietovalta, eriyttäminen, valvonta, toimintasäännöt, hierarkkisuus, tehokkuus sekä "inhimillisen poikkeamisen" kieltäminen. 

Koska tuo keinotekoinen systeemi ei perustu ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, se pysyy ihmisille aina etäisenä ja käsittämättömänä valtapelinä.

Taiteen tekemisen vapaudessa korostuu myös "vapaan yksilön mielikuvituksentäyteinen poikkeaminen" ja sattuma. 

*

Osaan kuvitella, että elämä on löytänyt "pesänsä" vedestä liekehtivän auringon "kainalossa". Siitä on alkanut elämä maapallolla. 

Ihmislaji ja eläinkunta on syntynyt maapallolla elämäprosessissa. 

 

Ihmisen "käsitys todellisuudesta" ei perustu "tietämiseen". 

Myös "käsitys paikasta" muuttuu jatkuvasti monella tavalla. Esimerkiksi nationalistinen käsitys Turusta (paikkana) on muuttumassa äskettäisen Ravattulan Ristimäen hautalöydön takia (Suomennimen vanhin kirkko, lastenhaudat, DNA). Toiseksi käsitystä Turusta muuttaa moni muukin seikka kuten runous (esimerkiksi Markku Innon moderni runous).  

*

Ei pidä erehtyä kuvittelemaan, että ihminen elää elämänsä jonkinlaisessa "todellisuutta henkivässä huoneessa", "ihmisille valmiina annetussa tilassa" jossa tarvitsee elämän aikana ainoastaan "viilailla nurkkia". 

Historiakin etenee katkeamattomana vuorovaikutuksena ja muutosvyörynä. 

Kaikissa eri kulttuureissa elävien ihmisten olemisaistimus on "kuvitteellista". Kansojen luokitteleminen korkealuokkaisiin ja alempiarvoisiin on rikos ihmisyyttä vastaan.       

*

Olemassaoloaistimuksessa ensin on "kuvitteellista olemista", sen jälkeen ihmisessä alkaa rakentua kulloinenkin käsitys (aika ja paikka) "maailmassaolon todellisuudesta". Näiden prosessien aikana muotoutuu yksilön käsitys kulttuurista ja siihen liittyvistä myyteistä sekä lopuksi tarrautuu pintaan "ihmisen yksilöllinen olemus". 

Omaksutun paikallisen kulttuurin ja myytistön taustalla on sitä vastaava "todellisuuskäsitys". 

Myös identiteetti rakentuu tältä pohjalta.

Eläinten olemisaistimukseen ei sisälly kulttuuria ja myytistöä. Eloton kappale (olio kuten kivi) on ilman "olemismerkityksiä".  

*

"Tietämisen kieltämisen" havaitsemisen merkitys tuottaa useimmille ihmisille tuskaa koska he ovat tottuneet pakenemaan "henki- ja/tai tietämisuskoon" sekä pakenemaan henkilökohtaista vastuutaan tulkita merkityksiä. 

Ateistit ja materialistit tunnistavat eksistentialismin pohjalta ihmisen "kuvitteellisuudessa eläväksi eläimeksi".

Olen omaksunut tämän näkökulman omaa olemassaolo- ja olemisaistimustani seuraamalla sekä omia elämänvaiheita tarkkailemalla. Sekä lintujen ja kissojen käyttäytymistä seuraamalla. 

*

Kissat olivat viimeksi uudenvuoden aattona kauhuissaan, kun ulkona pamahteli uudenvuoden pommit ja raketit. Tuossa vaiheessa ei voinut olla huomaamatta sitä kuinka kissat etsivät kuumeisesti piilopaikkoja (kissojen kuulo- ja hajuaisti on moninkertaisesti parempi kuin ihmisellä).  

On mieletöntä "komennella kissoja koirina" sillä eläimet elävät omalla "olemassaolo-aallonpituudella". 

Kissoja seuraamalla olen joutunut "kuvitteellisessa olemisessani" kysymään myös sitä, että ovatko kissat lähempänä "lintuja kuin kaloja".       

*

Luonnossa kaikki liittyy kaikkeen "luonnonmukaisesti". Sitä vastoin ihmisen luomat "järjestelmät ja kokonaisuudet" (valtiot yhteiskunnat ja kulttuurit myytteineen) ovat keinotekoisia ja "pysyvät hengissä vain aikansa". 

*

Ihminen voi oppia "ymmärtämään ja toimimaan", mutta "kuvittelullisella ihmisellä" ei ole synnynnäistä kykyä "tietää ja hallita" ilmiöitä ja asioita. 

Ihmisenä olemista leimaa mielikuvitus, johon ei sisälly "tietäminen". 

Lääketiede on hyvä esimerkki siitä kuinka ihminen voi oppia "ymmärtämään ja toimimaan" konkreettisesti. 

Sen ihminen on oppinut omaksumalla "hengettömän materialistisen" maailmankuvan.

*

Modernin teollisen yhteiskunnan uusliberalistinen poliittis-taloudellinen toimintaperiaate "tieto on valtaa" (tieto- ja tiedeusko) on "harhainen uskomus" koska se perustuu kuvitelmaan siitä, että ihminen on "katkeamatta edistyvä, tietävä ja hallitseva järkiolento". Ja sitä "toden ja todellisuuden kivenkovalla perustalla". 

Ihmisen tietovaltauskoiset "järkimiesjohtajat" eivät pysty "kuvitteellisessa olemassaolossaan" kaikkeen hyvään (mitä he lupaavat). 

Ihmisen ei pidä erehtyä uskomaan ihmislajin kaikkivoipaisuuteen. Kaikkitietäviä ja -valtiaita voivat olla vain "kuvitteelliset jumalat". 

Jumalallisiin henkiin uskominen on kuvitteellisuudessa eläville ihmiselle ominaista.  

*  

Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät (1962) herätti "luontoihmiset" ja synnytti 1970-luvulla ensimmäiset ympäristöliikkeet, uusia poliittisia valtapelejä ja ympäristöpoliittisia puolueita. 

Myös tämänhetkinen ilmastonmuutoskeskustelu on johtamassa sanatyyppiseen ympäristöreaktioon. 

Edessä olevasta muutoksesta on kuitenkin tulossa aiempaa kovaäänisempi.     

Ihminen on onnistunut saamaan kokeellisella toimilla selville se, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama mutta muutoksen "hallitseminen ja pysäyttäminen" on ihmiselle mahdottomuus.  

*

Seinäjoella ilmestyvä (keskustapuoluetta lähellä oleva) maakuntalehti Ilkka on puolustanut  yksipuolisesti maaseudun maatalouskulttuuria ja eikä ole pitänyt ilmastonmuutosta joka suhteessa kiistatta ihmisen aiheuttamana. Tähän on viitannut Ilkan viime aikojen uutisointi sekä mielipidekirjoittelu. 

Esimerkiksi seinäjokilaisen rakennusneuvoksen Raimo Jorosen mielipidekirjoitus "Ajatuksia ilmastonmuutoksesta" (22.12.2018) sekä ekologi Hannu Tuomiston mielipidekirjoitus "Ryhtiä ilmastokeskusteluun" (28.12.2018).

Asenne, jossa ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamana, on kuitenkin saamassa Ilkassakin vahvan aseman. Tähän viittaa 11.1.2019 Ilkassa julkaistu mielipidekirjoitus "Ilmastotiede ja mystiikka" (Petteri Karvinen, Alajärvi). 

Seuraavaksi syntyy keskustelu siitä, millaisiin toimiin ihmiskunnan on ryhdyttävä vallitsevassa vaikeassa tilanteessa. 

*

Kulttuuri ja maallinen valta eivät maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa tarvitse  toisiaan (sosiologi Erik Allardt kirjassa Suomi muutosten yhteiskunta (1989, toimittanut Pertti Suhonen) kappaleessa "Yhteiskuntamuoto ja yhdenmukaisuuden paine", sivu 14). 

Tuossa kirjassa mainitaan brittiläinen sosiaaliantropologi ja filosofi Ernest Gellner. Hänet tunnetaan maatalousyhteiskunnan arvostelijana kun puhutaan kansallisvaltion muodostamisen mahdollisuudesta.   

Onneksi teollistunut yhteiskunta on kovaa vauhtia kansainvälistymässä ja samassa yhteydessä tapahtuu myös ennen alas painettujen "vähemmistöjen arvostamista ja elpymistä" (vrt. esimerkiksi katalonialaiset Espanjassa).   

*

Viimeksi tapahtunut USA:n liittovaltion kahtia jakautuminen on johtanut eri puolilla maapalloa moniin vakaviin kriiseihin. 

Niistä vakavin on taloussota USA:n ja Kiinan välillä. 

Tuossa suurten valtioiden yhteenotossa myös tietotekniikasta ja "data- ja digiälystä" on tehty uusin sodankäynnin ase. 

Ihmisen käyttämä sotilaallinen tuhovoima on kasvanut samalla aiemmasta moninkertaisesti. Ja alati maapallolla kasvavien pakolaisaaltojen aiheuttama "hallittu maahanmuuttopolitiikka" (perustettavien "modernien kansanleirien" avulla) loukkaa kansainvälisiä ihmisoikeuksia,   

*

Taiteilija Jukka Virtanen tuo mieleeni fiktiivisten tarinoiden ja musikaalisten ääniteosten tekijän. Hänen mielikuvitusrikkaan, monivivahteisen ja humoristisen kerronnan taustalta paljastuu "vakavamielinen perusta". 

Siinäkin herätetään henkiin kysymys "fiktiivisen faktan suhteesta" .

Tämä tulee  nyt mieleeni "The Joulukalenteri" -tarinan kerronnasta. Esimerkiksi puheesta kirjasta, jossa on "vastaus kaikkiin kysymyksiin" (valistuksen mukainen tietousko) ja esimerkiksi maanviljelijä Santalan puheesta "seikka on saletti" ("tämä asia on täysin selvä", "kaikki järjestyksessä").    

Virtanen on ensin aistinut "maailmassa olemista" ja kulloinenkin oma elämänvaihe on muotoillut hänen käsitystä todellisuudesta. Ilman "kokemuksellista ja kuvitteellista perustaa", "inhimillistä elämää" hän ei olisi voinut luoda fiktiivistä kerrontaansa, johon sisältyy Virtasen kohdalla myös huumori.    

*

"Täydellinen kertomus" on sitä, että siinä ei ainoastaan kuvata kuinka "fiktiivistä aletaan pitää faktana", vaan tuo prosessi on myös kerrottu humoristisessa muodossa. 

Sillä tässä maailmassaolossa kaikki on kuvittelua ja "vakavamielisen tietämisen kieltämistä". 

Tältä pohjalta ymmärtää myös sen miksi eksistentialistinen olemisajattelu heräsi ensimmäiseksi taiteilijasielussa (Sartressa).   

*

Tein taas kerran sähköjunalla matkan Kauhavalta Turkuun (19.–20.12.2018). Matka Kauhavalta Turkuun tapahtuu nykyisin "pakollisesti kalliimman reitin" eli Helsingin Itä-Pasilan kautta ja eläkeläisalennustakin saa vain puolet entiseen alennukseen verrattuna (nyt matkalipusta saa alennusta 20 %, aluksi se oli 50 %). 

Matkani jälkeen maatalousvaltaisella Kauhava-Härmänmaalla oli herätetty henkiin (päänvaivakseni) seudun perinteinen joulu. 

*

Maatalousvaltaisella Kauhavalla joulun "kulttuurinen pakkomielle" alkaa lähisukulaisten tapaamisella ja joululahjojen tuomisella sekä lahjojen joulukuusen alle laittamisella. 

Kauhavan jouluun sisältyy kirkkosalin hartaassa tunnelmassa liikuttuminen ja kirkon viereisten kynttilöillä valaistujen sankarihautojen ja muistokivien ääressä käynti.

Sekä jouluaaton aamupuuron keittämisellä täsmälleen kello kuusi aamulla. 

Tuossa perinteisessä kulttuurisopassa sekoittuu yhteen monenlaisia aineksia. 

Kauhavalla Ilkka-yhtymän "Komiat-lehti on paikallisen joulunvieton saletti".

*

Ylilaajalla Suomen valtiolla ei ole varaa ylläpitää nykyistä "elävää maaseutua". Hajallaan sijaitseva asutus pitää pikimmin keskittää lakisääteisesti isoihin taajamiin ilmastonmuutoksen takia.  

Muutamissa Suomen valtapiireissä pyritään kuitenkin ruokkimaan vanhaa nationalistista uskomusta syrjäseutujen asuttamisesta ja hyväksikäytöstä.   

Ylipitkien teknisten verkostojen ääripäät tulevat yhteiskunnalle liian kalliiksi (rakentaminen ja ylläpitäminen, esimerkiksi vesi, sähkö, auraus ja hiekoittaminen). Hajautettu aluerakenne aiheuttaa myös paljon yksityisautoilua.  

*

Ilmastonmuutos on seuraus länsimaisen ihmisen toiminnasta, jossa on korostettu hyvin pitkään järkeä ja tietämistä ja väheksytty kulttuurisia myyttejä (mytologian merkitystä). 

Mutta kun ihmisenä oleminen ymmärretään eksistentialistisesti "kuvitteellisen olemisaistimuksen" (tietämisen kieltämisen) pohjalta aletaan ymmärtämään kulttuuristen myyttien merkitys. 

Siirtyminen erätaloudesta maatalousvaltaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja myytistöön merkitsi ihmisen karkottamista "paratiisista". Tuossa vaiheessa ihminen luopui "lahjaksi ihmiselle annetusta  luonnosta" ja ihminen alkoi luottamaan maataloudessa omaan järkeen ja hallitsemiskykyyn. 

*

Alkiolaisesta maalaisliitosta (puolueesta) alkunsa saaneella Keskusta (valtapuolueella) on Seinäjoen seudulla vahva valta-asema. Keskusta ylistää ja romantisoi maaseutua ja maatalousvaltaisuutta monella tavalla. 

Ilmastonmuutos on kuitenkin johtamassa siihen, että maaseudun ja maatalouden tähänastiset arvot ja asema on arvioitava uudelta pohjalta. Tämä koskee esimerkiksi tieteen pohjalta tehtyjä matemaattisia laskelmia siitä kuinka paljon Suomen metsiä voi kaataa huoletta "hiilinieluna".

*

Seinäjoella on alettu käyttämään äskettäin uutta iskulausetta "maaseututaide"? Siitä saattaa kehittyä seudun uusi taiteen vapautta rajoittava ja taidetta valtapelinä luokitteleva projekti. 

Seinäjoelle peruskorjataan parhaillaan vanhaan rakennusta kuntaorgaanin uudeksi taide- ja kulttuuritaloksi. 

"Maaseututaiteeseen" liittyvä kysymys heräsi myös Seinäjoella ilmestyvän maakuntalehti Ilkan internetuutisella "Millainen on joulu Juhani ja Leila Palmun kodissa?..." (Ilkka 23.12.2018, videohaastattelu). Nyt esitetyssä visiossa pyritään kuitenkin korostamaan "modernia maaseututaidetta". 

*

Länsimaisen kulttuuriin sisältyy tiede nimeltä estetiikka. Myös sen "kaunista-rumaa / kallista-arvotonta" tyyppisten kahtiajakojen oikeutuksesta voi olla montaa eri mieltä. 

Tieteellinen taidetutkimus uhkaa taiteen vapautta ja johtaa teosten arvioimiseen "tietona ja rahan arvoisena seikkana". 

Nyt tulee korostaa "itselleen olemisen taiteen" merkitystä. Siinä jokainen vapaa ihminen on itse teoksen paras työstäjä, arvioija ja asiantuntija. 

*

Kahden kissan kanssa joutuu heräämään ainakin yhden kerran yössä. Yöllä kissat pissaavat ja kakkaavat sekä syövät ja laittavat sen jälkeen uudestaan nukkumaan. 

Musta kauhavalainen musta kissamme tahtoo yöllä, että avaan hänelle oven viereiseen huoneeseen. Suihkutan siksi yöunisena ovilevyyn nokareen kissankarkotetta (se on valtaosin vettä ja etikkaa, eläimelle vaaratonta) hänelle merkiksi siitä, että yöllä en availe hänelle ovia. 

Suihkeen haju tarkoittaa mustalle kissallemme "EI". 

Alahärmäläinen monenkirjava pikkukissamme on ymmärtänyt tämän seikan täysin päinvastoin. 

Kissankarkotesuihke (suihke) merkitsee hänelle "KYLLÄ". Ja alahärmäläinen pikkukissamme ponkaisee suihkeen jälkeen etutassuilla kiinni ovenkahvaan ja jää siihen roikkumaan niin, että ovi avautuu.

*

Marxin filosofisten tekstien lukeminen herätti minussa jo nuorena miehenä 1970-luvulla filosofisen kysymyksen "hengen ja materian" sekä "tajunnan ja todellisuuden" suhteesta. 

Jälkimmäisessä tapauksessa on kyse suhteesta, jossa ihminen aistii (esimerkiksi näkee ja kuulee jotakin) jotakin ja jos miten tuo aistimus vastaa selvyytenä (tai oletettuna) pidettyä "todellisuutta eli maailmaa".

*

Sartre on kirjoittanut, että "OLEMINEN ON TIETÄMISEN KIELTÄMISTÄ" (suurennos JP) ja että "tietäminen saa olemisensa olemisen kieltämisestä" (Kts. lainaus Leena Subra Sartren kirjoituksesta "Dialektisen järjen kritiikki" vuodelta 1981, sivu 45 "ihmisen konstituoituminen" eli "ihmisen todellistuminen" sekä viite 45/23, tekstikäännös ranskasta suomeksi). 

Sartren eksistentialismia on kuitenkin tulkittu toisinaan siten, että se merkitsee "tietoista olemista". Mielestäni parempi olisi käyttää tässä termiä "konkreettinen oleminen"?     

*

Otin matkalukemiseksi Sartren kirjoituksen "Dialektisen järjen kritiikki" (tulkinta Sartren alkuperäistekstistä, Leena Subra, 1981) koska halusin katsoa, mitä tuossa tekstissä sanotaan "todellisuudesta".

Konehullu suomalais-nationalistinen valtaeliitti ei ehkä halua, että kyseinen ranskankielinen teksti julkaistaan suomeksi alkuperäisenä. 

Käännöksen pohjaltahan saattaa paljastua sekin, että "vihattu kommunismikin" on pohjimmiltaan ihmisyksilön vapauden puolesta puhumista. 

Kommunismi merkitsee yksilön rohkeutta ottaa vastaan näkökulmahaaste panematta päätään esimerkiksi "tietämisen kaapuun". 

*

"Mikä on todellista" ja mikä on "todellisuus"? 

Mikä ero on esimerkiksi "ihmisenä olemisen todellisuudella", "yksilön todellisuudella" ja "yhteiskunnallisella todellisuudella"? Voiko "todellista" olla edes olemassa?

Miten näihin kysymyksiin pitäisi suhtautua? 

Uskomisesta tulee mieleeni ajatus, että se perustuu "henkimaailman korostamiseen ja materian kieltämiseen"

*

Matkani päämäärä oli käydä tapaamassa Satu-tytärtäni ja muutamaa päivä ennen matkaani Sadun perheelle syntynyttä poikavauvaa. Kun "Aksun" Juhani-poikani perheelle on syntynyt maaliskuussa 2019 toinen vauva, minulla on isoisänä yhteensä seitsemän lastenlasta.

Sadun raskauden aikana oli tapahtunut ikäviä käänteitä, mutta onneksi nykyajan ihminen on oppinut toimimaan niiden kohdalla viisaasti.

Tuokin viisaus (erotuksena tietouskosta) perustuu materialistiseen ihmis- ja maailmankuvaan sekä "kokeellisen tietämisen" omaksumiseen. Siinä ei uskota enää kuvitteelliseen "magiaan eikä muuhun henkeen" vaan materiaan "aineen kemiaan".

*

Matkani Turkuun teki minut vakuuttuneeksi ajatuksestani, että "kuvitteellisessa olotilassa" elävällä nykyajan ihmislajilla on aivan erityisen "harhainen todellisuuskäsitys". 

Tämän päivän teollisen kapitalismin kohdalla tuota kuvitelmaa voi kutsua monesta syystä "konetodellisuudeksi". 

Siinä uskotaan, että "tieto on valtaa" -ajattelun sekä eriyttämisen kautta muodostettujen "yksiköiden" yhteen kytkeminen muodostaa "kättä pitemmän jatkeen ihmisen todellisuusaistimukselle" sekä ihmisen keksimille organisaatioille ja instituutioille.

*

Tapaamisen jälkeen katselin Turun päärautatieaseman lähellä sijaitsevan majatalo-hotellin ikkunasta kun kuorma-auto purki kadun vastakkaisella sivulla tavarakuormaa ruokakauppaan. 

Samaan aikaan ihmiset kiirehtivät jalkakäytävillä työpaikoille. "Tavaroiden ja tietotaidon yhteiskunta" oli rullaamassa jokapäiväisille kiskoille. Ja sama jatkuu, myöskään Turun ja koko Suomen kulttuuripääkaupunkiprojekti 2011 ei muuttanut mitään toiseksi.        

*

Menin seuraavaksi Turun rautatieasemalle ostamaan matkalipun aamujunaan Helsinkiin. Katselin asemarakennuksessa olleita lehtiä (vastaavia julkaisuja en ole löytänyt lakeuden alueella). "Alakulttuurin" lehdessä (Voima 10.12.2018 - 27.1.2019) katseeni osui pääkirjoituksen ("Upotettava nousee") tekstin kohta "...OLEMME LAJI, JOLLA ON TAPANA "TOIMIA KUVITTEELLISTEN JUTTUJEN MUKAAN" (käsikirjoittaja Emma Taulo / lisäys JP)..." sekä kohtaan "...FIKTION FAKTAKSI PROSESSOINTI tapahtuu varkain (Jarkko Kumpulainen), Se tapahtuu lipsahduksessa (siis "sattumalta"/lisäys JP). Se tapahtuu hyvän punchlinen tarpeesta (eli huipentuman tarpeesta/lisäys JP)...". 

*

Turun Ylioppilaslehdessä kerrottiin ruoan ilmastonmuutoksesta, että naudanlihan kulutusta tulee vähentää länsimaissa 90 %. 

Tästäkin käy ilmi se, että ilmastonmuutos koskettaan myös ihmisten "yksilöllistä elämäntapaa". Ilmastonmuutoskriisissä ei ole kyse pelkästään esimerkiksi valtioiden välisestä asiasta. 

Ilmastonmuutos muuttaa kaiken. Mitä pitempää aiheesta keskustelu jatkuu, sitä vakuuttuneemmaksi tästä tullaan.   

On mahdollista, että seuraavaksi ilmastotutkijat toteavat ihmiskunnan jo ylittäneen "ilmastonmuutoksen sietokyvyn rajan" ja ettei ihmiskunta voi tehdä koskaan mitään tuolle muutokselle.  

Ydinpommisota tuhoaisi hetkessä kaiken.

*

Jostakin Rautatieaseman nurkasta löytämästäni vanhasta Aamuset-lehdestä (5.12.2018) luin, että "TURKU on KASVANUT melko hitaasti – – PIENI- JA SUURITULOISTEN välinen ERIYTYMINEN on vahvinta Turussa (uutisessa kerrottiin, että "PIENITULOISUUS KESKITTYY TURKUUN", jutussa vertailtiin Turkua, Tamperetta ja Helsinkiä toisiinsa).  

*

Päätin lähteä paluumatkalle. Turun rautatieaseman halli ja laiturit asemarakennuksen edessä alkoivat täyttyä ihmisistä, kun yhtäkkiä tapahtui "aivan kummia", siinä ihmisten "kuvitteellinen todellisuus" alkoi romahtaa kasaan. 

Mieleeni tuli se kun mielivaltaa pakenevat pakolaiset ovat päässeet rajansa kiinni pitävän naapurivaltion rajalle. Sekä dadaistinen maalaukseni "Musta valu". 

Aamujuna Helsinkiin oli mennyt rikki ja sitä seurasi kaaoksellinen prosessi. 

Tämä selvisi usean junan myöhästymistä koskeneen kuulutuksen jälkeen. Ihmistä juoksutettiin laiturilta toiselle konerobotin välityksellä. 

"Uusi uljas digimaailma" petti eikä keinotekoisen datasysteemin osat loksahtaneet enää yhteen. 

*

Helsinkiin menijöitä kehotettin lopuksi henkilökunnan huudahduksilla menemään ilman istuinpaikkaa seuraavaan lähtevään Helsingin-junaan. 

Sitä mukaan kun kaaos syveni ja laajeni, ihmisten kasvoilla värähteli syvä hämmennys ja kauhu. Ihmiset alkoivat tukeutua hädässään toinen toisiinsa. 

Periaatteella "tieto on valtaa" luoma uusi tekniikka, systeemi ja tiedottaminen petti samalla kertaa. Keinotekoinen järjestelmä ja kokonaisuus hajosi yhtenä pamauksena.  

*

Luottamus nykyisen poliittisen ja taloudellisen systeemin "tieto on valtaa - kaikkivoipaisuuteen" on horjumassa jatkuvasti vallitsevien kriisien (sodat, luonnon tila jne.) takia yleisesti kansalaisten keskuudessa.

Ihmiset ovat alkaneet epäilemään, että "uusinkin keinotekoinen todellisuus" on yhteiskunnallisten valtapelureiden aikaansaama "huijaus". 

*

Ilmastonmuutoksesta on tulossa teollisen kapitalismin mukaisen länsimaisen kulttuurin tragedia (vrt. muinaisen Kreikan kulttuuri ja mytologia ennen Sokratesia ja "tietovaltaa"). 

Miten maapallon laajuinen katkeamatta jatkuvan talouskasvun ideologia (EU, Nafta jne.) sekä "ilmastonmuutoksen torjuminen" sovitetaan yhteen niin, ettei siitä synny uusia ongelmia ihmiskunnalle?

"Tieto on valtaa" -ajatteluun perustuva koneteollinen kapitalismi synnytti ennen näkemättömän tavaratulvan ja koneliikkumisverkon, söi maapallolla loppuun monet raaka-aineet, aiheutti kahmintaan perustuvan teknologisen elämäntavan sekä lukemattomien eläinlajien sukupuuttoon kuolemisen ja repi lopuksi riekaleiksi maapallon ilmakehän.   

Maapallon terveessä ilmakehässä ihmislajin "hyvinvointiturvana toiminut yhteiskunnallinen systeemi" kääntyi monenlaisina hirviöinä koko maapallon luontoa ja ihmiskuntaa vastaan. 

Lähiajat paljastavat sen onko ihmisen enää mahdollista torjua ihmiskunnan itse itselleen aiheuttamaa uhkaa. 

Tietämis- ja todellisuususkon loppu, "OLEMINEN ON TIETÄMISEN KIELTÄMISTÄ", asuu meissä ihmisissä.

*

Kapitalistis-teollisen vallankumouksen aikana syntynyttä tietouskoista kone-, tietoyhteiskunta- ja digihurmosta vastaan voi toimia monella eri tavalla. 

Ilmastonmuutos aiheuttaa parhaillaan väittelyn ihmiskuntaa nyt uhkaavien vaarojen syistä. Tietouskoiset ihmiset kuvittelevat, että ihminen pystyy "pysäyttämään" ilmastonmuutoksenkin.   

Tärkeintä on nyt arkiset havainnot siitä, millaiseen elämään luotu uusi keinotekoinen digijärjestelmä johtaa, kun esimerkiksi oma lapsi herää yöllä unesta ja avaa keskellä yötä tietokoneensa (uskoen sen olevan aivan "luonnollista ja todellista") ja näplää konettaan tuntikausia.

Ilmaston ja luonnon "kurjistumista" ajatellen voi kysyä esimerkiksi onko suurin kysymys talous (teollinen kapitalismi), tekniikka (teknologia sekä koneet kuten tekoälykone) vai vapaus (yksilövapauden riistäminen) ja niiden muodostamat yhdistelmät (esimerkiksi tekoälyllä varustettujen asekauppa ja -talous)? 

Vai liittyykö vallitseva ongelma eniten "teknologiseen elämäntapaan" ja sen joihinkin osa-aleisiin.  

*

Vanhempieni yhdeksänhenkinen suurperhe muutti 1955 Perniöstä Lapinjärvelle. Olin tuolloin seitsenvuotias mutta en ollut aloittanut vielä koulunkäyntiä. Samana vuonna ilmestyi Suuri lintukirja (G. Svärdson ja S. Durarang, toimittaneet Olavi Hildén ja Pentti Linkola, 1955). 

Lintuharrastukseni kosketti minua eniten Lapinjärvellä asuessamme (1955-1977). 

Luen kirjan kappaleesta "Voiko lintu ajatella?" itävaltalaisen professori Konrad Lorenzin uraauurtavasta tutkimuksesta "etologiasta" (oppi eläinten käyttäytymisestä). Linnuilla on kuitenkin "päässään" muutakin kuin vain vaistoja, toimintoja ja herätteitä. 

Ihminen ja eläin "edustavat" elämän maapallolle syntymisen eri vaihetta mutta samalla ihmisellä ja eläimellä on samaa "aistimusmaailmaa" (näkö, kuulo jne.). 

Ihmisen ja eläimen välillä on luonnonmukainen elävä "elämänvuorovaikutus", johon sisältyy "elämänasistimus ja elekieli". Siinä ihminen aistii "olemusaistimusta" ja eläin kuten lintu tai kissa vastaavasti "lintuaistimusta ja kissa-aistimusta" (eli "eläimenä olemista"). 

Ihminen ei voi olla elämän vuorovaikutksessa kiven (olion) kanssa. 

Jos ihmisen toiminta tuhoaa maapallon eläimiä ihminen tappaa ihmislajin lisäksi äärettömän paljon maapallon elämää ja samalla äärettömän monia "eläimenä olemisia". 

Eli nyt pitää puhua ihmisen aiheuttamasta"elämän lopettamisesta maapallolla".   

*

Oma lähestymistapani arvostella nykyistä "konemaailmaa" liittyy ennen muuta eksistentialistiseen filosofiaan. Siinä ihminen nähdään ymmärtävänä "mielikuvitusrikkaana luonto-olentona", joka ei voi kommunikoida luonnollisessa suhteessa ja luonnollisella tavalla tietouskoon perustuvan keinotekoisen konejärjestelmän kanssa. 

Ihmisen tulisi tarkistaa ensimmäiseksi arvojaan ja ajattelutapojaan.

Näyttää siltä että teolliseen kapitalismin talouteen, tekniikkaan ja koneellistamiseen perustuva systeemi johtaa "ristiriitaiseen teknologiseen elämäntapaan" mikä johtaa yksilön ja yhteisön kärsimyksiin sekä organisoidun yhteiskunnan kriiseihin ja lopuksi uusiin sotiin. 

Tietouskoa sekä kulttuuria ja myyttejä tarkastelemalla voi avata uusia näkökulmia ihmiseen ja teollis-kapitalistiseen yhteiskuntaan. 

*

Valtaosa digikirjallisuudesta ylistää "matemaattis-digitaalista tietoyhteiskuntaa". 

Digitaalisen maailman vastaiseen kirjallisuuteen lukeutuva kirja Kone kaikkivaltias (Pekka Vahvanen, 2018) kuvaus siitä, kuinka digitalisaatioylistyslaulun vastakohdassa meistä ihmisistä on tulossa digimenestyksen uhreja. Kirjassa on lukemattomia esimerkkejä siitä kuinka digitalisaatio on tunkeutunut kaikkiin yhteiskunnan ja yksilön toimintoihin ja muutoksen karmeat seuraukset tulevat hyvin esiin. Uhkakuvausten lähestymistapa on käytännöllinen ja rationaalinen.   

Muita tähän aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa Petteri Järvisen Kyberuhkia ja somesotaa (2018) sekä Immo Salon Big data ja pilvipalvelut (2014).  

Teollis-kapitalistis-teknistä yhteiskuntaa käsitteleviä kriittisiä kirjoituksia on laadittu lukuisten henkilöiden toimesta. Suomessa heitä tunnetuimpiin kuuluu Pentti Linkola.  

Kuuluisin rappeutuneen länsimaisen kulttuurin "äänettömästi hiljennetty" suomalainen arvostelija on kansainvälisesti tunnustettu filosofi Georg Henrik von Wright. 

Hän kohdisti filosofina kovimman kritiikin "edistysuskoisia käytännön miehiä kohtaan" (yhteiskunnan poliittinen ja taloudellinen johto) sekä samalla heidän edustamaansa "jatkuvaa taloudellista kasvuideologiaa kohtaan".   

*

Valistuksen pohjalta rakentuvan nykyinen länsimainen demokratia perustuu poliisivaltiomaiseen valvontaan. 

"Kiina tehostaa valvontaa, mutta aukottoman DIGITAALISEEN DIKTATUURIIN on vielä matkaa"(yle.fi, ulkomaat 31.12.2018). 

"Kaupunkikoneesta" on tulossa "totalitaristinen digi-diktatuurikone". Digi-sotaan sisältyy tekoälyisiä kyberhyökkäyksiä. 

Niillä saadaan pysäytettyä koko maapallon laajuinen kapitalistis-digitaalinen yhteiskuntakone.

Loogis-empiristiseen ja matemaattiseen ajatteluun perustuva teollis-kapitalistinen tietotekniikka on synnyttämässä yhden koko ihmiskuntaa uhkaavista digihirviöstä. 

*

Mutta maapallon elollinen elämä ei ole matematiikkaa. 

"Tietoyhteiskunta" on ihmisen unelma (ja utopia) luoda kaiken tietämiseen ja kaiken hallitsemiseen perustuva uusi yhteiskunta. 

"Digitaalinen yhteiskuntakone" on kuitenkin parhaillaan romahtamassa kasaan ja sen on korvaamassa nationalistisen valtiojärjestyksen päättyminen ja uuden maailmanvallan perustaminen. 

Samassa yhteydessä yksilöt sekä nationalistien ja paikalliskulttuuristen ryhmien syrjimät "kansalliset vähemmistöt" voivat saada ensimmäisen kerran arvonsa mukaisen kohtelun.    

*

Jos joku väittää, että mielipiteiden esittämien ilmastomuutoksesta ihmislajin aiheuttamana ilmiönä on pelkkää pelottelua ja hysterian levittämistä "nykyaikaan kasvaneen kansan keskuuteen" se perustuu johonkin seikkaan. 

Maatalousvaltaisella Etelä-Pohjanmaalla se liittyy paikallisen elinkeinon sekä seudullisen väestön kulttuurin ja myytistön "suojelemiseen". 

Se liittyy samalla siihen vanhaan perinteeseen, jossa Marx käynnisti teolliseen kapitalismiin suuntautuvan arvostelun ja konkreettisen vasemmistolaisen valtapelin teollisen työväen hyväksi.  

Nyt käynnissä olevaa väittelyä ei kuitenkaan voi pysäyttää edes "uuslapuanliike". 

*

Jos joku on kuitenkin nyt sitä mieltä, että ilmastomuutosaiheesta ei saisi kirjoitella mitään, sekin on osa ajattelutapaa, johon "järjestäytynyt kapitalistis-teollinen yhteiskuntamme" perustuu. 

Sitä vastoin pelkkää ajatustakin yhteiskunnan tai sen jonkun sektorin uudistamiseksi saatetaan kutsua "terrorismiksi".      

*

Teollisen kapitalismin mukainen maapallon "taloudellis-tekninen vapausjärjestelmä" on osoittautunut isoksi ongelmaksi. 

Teollisen kapitalismin tieto- ja tekniikkauskoinen kulttuuri on johtanut tähän mennessä ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan. Kolmannen maailmansodan sodan suulla on käyty jo monta kertaa. 

Maailmansotien jälkeen perustettu Kansainliitto ja Yhdistyneet kansakunnat (YK) eivät ole johtaneet toivottuun kansainväliseen valtapeliin ja rauhaan. 

Maapallon elollisen luonnon ja ihmiskunnan parempaa tulevaisuutta ajatellen on luotava kokonaan uudenlainen ja luja "kansainvälinen valtapelikoneisto".

Tästä näkökulmasta käsin myös nykyinen "veretön digi- ja taloussota" on "perinteistä" teollisen kapitalismin sotaa. Ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmiakaan ei pidä pohdiskella pelkän digitaalisen systeemin pohjalta.   

"Yhteiskunnallisten valtapelien vihertäminen" (poliittinen ja taloudellinen päätöksenteko) olisi pitänyt käynnistää jo kauan sitten, jotta tarvittavat muutokset olisivat mahdollisia. 

*

Terveeseen demokratiaan sisältyy väestön ja hallintovallan välinen luonnonmukainen vuorovaikutus ja oppimisprosessi. Elämä, arki ja ihmisten yhteiskunta (demokratia) ei ole "loogis-empiristinen kone". 

Asukas on pääasia valtiollisessa ja kunnallisessa demokratiassa, ei hallintokoneisto. 

"– – tekoälyratkaisu nopeuttaa kuntien asukaspalautteen analysoimista...tekoälyllä valjastettu ratkaisu tarkastelee asukkaan vapaamuotoisesti kirjoittaman tekstin, yhdistelee samaa aihetta koskevat teemat ja muodostaa asiasta kokonaiskuvan" (uutinen tekoälysovellutuksesta Kauhavalla ilmestyvässä Aviisi-lehdessä 27.12.2018, sivu 3). 

Ympäristön parantaminen "nurkkia viilaamalla" (siivota, hiekoittaa, valaista) ei huomioi sitä että koko "digiyhteiskuntakoneen" voi tehdä toimimattomaksi yhdellä iskulla. 

Hermeneuttisen (ymmärtävän) ihmisen voi pelastaa ainoastaan elävien luonnonmukaisten olentojen välinen välitön vuorovaikutus. 

*

Maapallon arjen kohdalla ei pidä lausahtaa "seikka on saletti" koska maapallon on täynnä uutisoitavaksi mitä minkinlaisia luonnonilmiöitä, tapahtumia ja tempauksia. 

Ihmiskunnan voi pelastaa ainoastaan vapaiden (eksistentialististen) yksilöiden sekä syrjittyjen ("epä-kattovaltanationalististen") vähemmistökansojen yhteen liittyminen yhdeksi väkivahvaksi universaaliseksi maailmanvallaksi (uudenlaisen poliittisen ja taloudellisen sekä epäitsekkään epänationalistisen kansainvälisen monikulttuurisen valtapelin luomiseksi maapallolle).    

*

Joulun viettäminen kansallisvaltioissa korostaa eri valtioiden välisiä kulttuurieroja. 

Siinä myös Suomi pyrkii erottautumaan muista valtioista. Toiseksi esimerkiksi maatalousvaltainen Etelä-Pohjanmaa vieraantuu kulttuurillaan ja myytistöllään irti suomalais-nationalistisesta valtiovallasta ja sanoo koko muulle valtakunnalle 

Siis "EI" ainoastaan tänne saapuneille pakolaisille. 

Tästäkin käy ilmi se, että "ulkopuoliset torjuva" regionalistis-maatalousvaltainen kulttuuri ja myytistö ei voi toimia nationalistisen valtion perustana (vrt. lapuanliike). 

*

Kauhava-Härmänmaan paikallis-maatalousvaltainen kulttuuri sekä teollistuneen ja yhdenmukaistavan valtiolaitoksen suomalais-kansallinen kulttuuri ovat ottaneet historian aikana monta kertaa rajusti yhteen. 

Lapuanliike on tästä kuuluisin esimerkki. 

Saman tyyppinen ilmiö saattaa tapahtua nykyaikanakin. Se on jo tapahtunut suhtautumisessa perussuomalaisuuteen ja "väyrysläisyyteen".     

"Puukkojunkkaria" pidetään yhtenäis-nationalistisessa kattovaltakulttuurissa väkivaltarikollisena, joka täytyy erottaa muusta kansasta. Paikallisessa maatalousvaltaisessa kulttuurissa "puukkojunkkari" on sitä vastoin "miesrohkeutta osoittava sankari", johon liittyvää ominaisuutta "miehistä alkuvoimasrohkeutta" täytyy arvostaa ja ihailla (tämä käy selvästi ilmi "Lapuanjokilaakson kansanlaulumyytistöstä"). 

*

Maatalousvaltainen kunta rakentuu maatiloista, joidenka arjessa opitaan koko paikalliskulttuurinen ajattelu (arvot) ja puhe (kieli, murre). 

Toiseksi paikallisten kartanoisäntien ja osa-alueiden (kylien) välille syntyy siinä hierarkkinen arvojärjestys. 

Tästä aineksesta rakentuu maatalousvaltaisen kunnan väestön identiteetti.

*

Kun maatalousvaltaisia kuntia liitetään yhteen suurkunnaksi entisten, itsenäisten kuntien välille syntyy "identiteetti- ja valtapelijännite" mikä johtaa sisäisiin (A) ja ulkoisiin (B) uhkiin. 

Sisäisessä uhassa (A) perinteiseen identiteettiin kiinnittyneet liitoskunnat riitelevät keskenään "häjyjen" lailla keskenään. Noita riitoja johtaa liitoskuntien "ylipäsmäri" (ylimmät isännät). 

Tämä riitely voi johtaa jatkuessaan suurkunnan hajoamiseen, siihen että jotkut liitoskunnat haluavat purkaa kuntaliitossopimuksen ja muodostaa uusi "oma suurkuntaliitos".

Ulkoinen uhka (B) liittyy päällimmäisenä maataloustukiin ja pakolaispolitiikkaan. Syntyvät jännitteet johtuvat tässä siitä, että yhdenmukainen "suomalais-kansallinen kattovaltiokulttuuri" ja EU:n ylikansallinen kulttuuri ovat ristiriidassa paikallisen maatalousvaltaisen kulttuurin kanssa.  

*  

Paikallisen maatalousvaltaisen kulttuurin ja yhdenmukaisuuteen pyrkivän kansallis-kansainvälisen kulttuurin väliset ristiriidat ilmenevät hyvin monella tavalla. Tuota ristiriitaa ylläpidetään kehumalla oman seudun maatalousvaltaista kulttuuria jotta se erottautuisi valtioalueen muista paikalliskulttuureista niitä parempana.     

Koko yhtenäistetyn kansallisvaltion tasolla maatalousvaltainen paikalliskulttuuri torjuu esimerkiksi "yhtenäisvaltion ilmastonmuutospolitiikan", luonnon- ja eläinsuojelun (pitämällä esimerkiksi IBA-aluetta seudun arvojen vastaisena, suosimalla kettuterhoja sekä susivihaa jne.) sekä "ulkopuolisia suvaitsevan" valtioinstituution pakolaispolitiikan. 

Maatalousvaltaisessa kulttuurissa vanhat arvorakennukset jätetään kylminä mätänemään (yhtenäiskansallisen rakennussuojelun vastaisesti) eikä huomioida lain määräämiä puunkaatolupia taajamissa.  

Maatalousvaltaiseen kartanokulttuurin "todellisuuteen" sisältyy myös "kansankristillinen kuvitelma Taivaallisesta Jerusalemista". 

Siinä paikalliskulttuuriin sitoutunutta ihmistä ei häiritse (yksilövapauden vastaisen) orjamoraalin omaksuminen ja väkivallan käytön ihaileminen (militarismi). 

*

Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä on monia muitakin suuria kulttuurieroja myytteineen. 

Turkua pidetään nationalistis-suomalaisen aatteen ja kulttuurin alkukohtuna ja Suomen valtiolaitoksen "varsinaisena pääkaupunkina". 

Suomen kansallisen valtion synnyn perusta on kuitenkin murtumassa aikakautemme uusimpien käsitysten avautuessa (tuleva Ravattulan Ristimäen DNA-kartoitus). 

*

Turku julistaa vuosittain koko Suomen valtioon nationalistisen joulurauhan (kansakuntavalta, imagopelivalta).

Joulurauhan julistuksessa on kyse alun perin Turun hallintojohdon (raadin) vanhasta maallisesta "kurinpitokuulutuksesta" (paikallisvalta, häiriköinnin kieltämisestä juhlan aikana kaupungissa rankaisun uhalla, vrt. 1840-luvun kyläasetus ja "Lapuan laki").

Joulurauhan julistusta on muotoiltu siten, että se sisältää myös militaristisen Porilaisten marssin "pois rauhan toimi jää" -osion (väkivalta, ei rauha). Tilaisuus päättyy nykyisin nationalistisesti Porilaisten marssiin (sotilasmarssi, sen esittää armeijan orkesteri). 

Joulurauhan julistuksen ohjelmaa (sanotuksi jne.) on muuteltu usein ja sitä täydennetään edelleenkin uusilla esityksillä (täydennysvalta).

Esimerkiksi kirjassa Joulurauha Suomen Turusta, T. Kunttu, T. Soikkanen, T. Laaksonen, 2015, (tietovalta) on enemmän yksityiskohtia "joulurauhajulistuksen taustasta". 

Turku markkinoi itseään myös "joulukaupunkina", mutta koska ilmastonmuutos hävitti Turusta "valkoisen talven" kaupunki lopetti koko projektin.  

"Nationalistisen joulurauhajulistuksen" taustalla on monia kulttuurisia myyttejä (kansakuntavalta, paikallisvalta, väkivalta, täydennysvalta, tietovalta). 

Joulun kulttuuriset myytit sulautuvat yhteen kullekin aikakaudelle tyypilliseksi uudeksi kulttuuriseksi myytiksi (KOKONAISVALLAKSI). 

*

Kristillisen joulun taustalla on ainakin muinaisen kreikkalais-roomalaisen kulttuurin myytistö (Saturnukseen liittyvä hedelmällisyysmyytti ja talvipäivänseisaus, sen tausta täytyy liittyä alun perin ainakin muinaisen Egyptin kulttuuriin ja myytistöön) sekä länsieurooppalaisena perintönä syntynyt pohjoinen maatalouskulttuurinen myytistö. 

Ihminen havaitsi jo varhain (muinaisissa suurkulttuureissa) maapallon luonnon ja avaruuden välisen suhteen merkityksen koko eläinkunnalle ja ihminen ymmärsi tuon suhteen ratkaisevan merkityksen maapallon elämälle. 

Kun ihminen omaksui "tietouskon" hän hylkäsi tuon ikivanhan "luonnon seuraamiseen" perustuneen ajattelutavan ja teki luontoa hallitakseen "kättä pitempää" (esimerkiksi koneita tavaratuotantoon). 

Sitä seurasi länsimaisen kulttuurin suur-ego ja koko nykyinen kulttuurikriisi. 

*

Satoja kilometrejä Etelä-Suomesta pohjoiseen (Etelä-Pohjanmaalla) eletään tänä päivänäkin  "ikivanhassa henkimaailmaisessa heimoveli-uskossa", mikä merkitsee samaan aikaan "yhteisen maatalousvaltaisen heimovelitodellisuuden jankuttamista". 

Tuokin uskomus rakentuu monista yhteen kietoutuneista kulttuurisista myyteistä (uskovalta, väkivalta jne.).  

Kauhavalla katselin ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten paikallista joululehteä nimeltä Kauhavan joulu. Tuolloin minulle sanottiin, että siitä saat "parasta paikallishistoriatietoa". 

*

Jäin ihmettelemään kyseisen lehden puoluepoliittista "maalaisliittolaisuutta". Samanhenkinen lehti "herätkää" ilmestyy myös monissa muissa seudun kunnissa. 

Myöhemmin päättelin, että kyseinen "hengentuote" on tarkoitettu alun perin paikkakunnan "kaikkien asukkaiden ainoassa oikeassa arvomaailmassa yhteen liimaamisen lukemistoksi" ja ajanvietteeksi monien hermoja repivään pitkäkestoiseen joulunviettoon.  

*

Suomalaiseen jouluperinteeseen sisältyy runsaasti perinteitä, niihin kuuluu käsitteet kuten toinen joulupäivä, viattomien lasten päivä sekä jouluseututraditio. 

Joulunvietto päättyy vasta 13. tammikuuta. Tämä pitkä ajanjakso tuottaa monille myös tässä maassa tuskaa. Joulun viettäminen on aiheuttanut nykyihmisissä paljon stressiä ja vastarintaa. 

Esimerkiksi jouluna 2018 Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella paikkakunnan "oma mies" kävi kaatamassa kirkkosalissa joulukuusen kahteen otteeseen (ilkka.fi 27.12.2018).   

*

Lakeuden herännäisyyden on joulun "pyhin konttori" sijaitsee Lapualla fasisti Vihtori Kosolan entisessä kotitalossa keskellä Lapuan kunnan ydinkeskustaa. 

Maailmansotien välinen Lapuanliike oli maataloutta harjoittaneiden talonpoikien liike. Sen jäsenet uskovat järkähtämättä "yhteen yhteiseen todellisuuteen".  

Sama tendenssi vallitsi Hitlerin ja Stalinin valtapelipiirissä.      

Tämän "yhden yhteisen ehdottoman todellisuuskäsityksen" lapuanliike omaksui maatilakeskuskulttuuurissa, jossa "kaikki tuntevat toinen toisensa" ja "haistavat toinen toisensa yksityisasiatkin". 

Siinä "kaikkien omien" täytyy olla aina järkähtämättä uskollisia "seudun yhteiselle todellisuudelle". Maatilaan kiinnittyminen on "kaiken a ja o", sillä sen yhteydessä joutuu tunnustamaan syvimmän rakkaussuhteensa. 

Jokaisesta "yhteiseltä kartanolta" pois lähteneestä "talon väestä tulee hetkessä "pakolainen".  

Vaikka hegeliläinen nationalismiajattelu pohjautui moniín harhaisiin uskomuksiin (kuten "kansan ja kielen" samaksi kuvitteleminen), se johti myös "harhaisena ja suvaitsemattomana" paljon suvaitsevampaan kulttuuriin kuin vallitsee maatalousvaltaisissa paikalliskulttuureissa (kuten Etelä-Pohjanmaalla).

*

Nyt ilmastomuutoksen aikana olen havainnut, että sattuman valussa vyöryvä sää jättää jälkeensä pelkkiä korkeintaan kymmenen asteen pakkasia - teräviä "alas-ylös"-sääkäyräjälkiä. Tuon "sahauslikkeen" syistä en ole kuitenkaan kuullut koskaan mitään. 

Toiseksi täsmäsääkäyrän ja havaintohistoriakäyrän välillä on "internetissä" jatkuvasti pahoja ristiriitoja. 

Viisainta on luottaa omaan lämpömittariin ja nyt-hetkeen. 

Menneisyydestä ja tulevaisuudesta on viisainta olla vaiti.   

*

Kirjoitin Järviseudun Sanomiin Tapaninpäivänä 26.12.2018 seuraavan mielipidekirjoituksen: 

 

"JOULUN KULTTUURI JA MYYTISTÖ?

1917 itsenäistynyt maatalousvaltainen Suomi on teollistunut ja kaupungistunut. Helsingin metropoli heijastaa nyt eniten kansainvälistä kehitystä. 

Samaan aikaan monilla syrjäseuduilla eletään joulunaikaa (12 päivää) kuten "aina ennenkin". 

Tämä vahvistaa käsitystä vanhojen kulttuuristen myyttien sitkeydestä keskellä teknologista elämäntapaa.  

Nykyinen Suomi on sekoitus kansankirkon ja kansallisuusaatteen vanhoja uudempia kulttuurisia myyttejä. Suomen joulukuuhun sisältyy esimerkiksi adventtiaika (Herran eli Jeesuksen tuleminen) nationalistinen Itsenäisyyspäivä ja talvipäivän seisaus (nyt 22.12.). 

Jouluaika alkaa jo ennen jouluaattoa ostoksilla marketeissa ja joulu jatkuu  joulupäivänä ja tapaninpäivänä  (marttyyrien päivää). 

Tuo jakso tuntuu hyvin pitkältä ja raskaalta yksinäisten ja köyhien kohdalla.  

Nykyisin puhutaan "kaupallisesta joulusta" (sen taustalla on rahavalta), poliisiuutisista (juopottelusta ja väkivallasta) sekä vähävaraisille järjestetystä vapaaehtoisesta avustustoiminnasta. 

Perinteisen joulun viettämisen rinnalla on monia uusia arvoristiriitoja. Joulun läheisyyselämystä varjostaa monien muiden yksinäisyys, hätä, kärsimys ja kriisit. 

Kirkon jäsenmäärä on vähentynyt sodan jälkeen kymmeniä prosentteja. Kiista homoparien vihkimisestä jakaa Suomen valtiokirkkoa kahtia. 

Eri maiden erilaiset joulutraditiot korostavat eri kansojen välistä eroavuutta. Ateistille kristillinen usko merkitsee pakkorauhaan ja orjamoraaliin heittäytymistä (Nietzsche). Tällä viitataan ihmisen monien alkuperäisten tuntojen tukahduttamiseen. 

Joulu houkuttelee nykyisin yhä harvempia samalta pohjalta kuin ennen. Toiseksi joulua markkinoidaan nykyisin paljon imagolähtökohdista ja taloudellisista syistä (turismi jne.).  

Modernin joulun rappiotilassa ei ole kyse pelkästä "ihmisenä olemisen tuskasta". 

Siinä on pohjimmiltaan kyse länsimaisen kulttuurin tekopyhyydestä ja arvokriisistä. Eli yhteiskunnallisesta rappiotilasta mistä pitäisi käydä julkista väittelyä." 

*

Suomea riepotteli 2.1.2019 ennätyksellisen raju talvimyrsky. Se aiheutti mm. sähkökatkoksia, matkapuhelinhäiriöitä ja ongelmia myös taajamissa asumisessa. Täällä ei ole juurikaan varauduttu kyseisiin häiriöihin. Esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu kerrostaloasuntoihinkin puulla lämmitettäviä takkoja kriisitilanteiden varalle.  

*

Kirjoitin pitkästä aikaa seinäjokilaiseen maakuntalehteen 3.1.2019 seuraavanlaisen mielipidekirjoituksen:

 

"MIKÄ HUOMISPÄIVÄN KESKUSTA? 

Hegelin filosofian mukainen Suomen valtio perustettiin teollisen aikakauden murroksessa. 

Suomi oli aluksi maaseutu- ja maatalousvaltainen maa. 

Suomen puoluemuodostus oli käynnistynyt jo 1800-luvulla. Suomen keskustan edeltäjä Maalaisliitto on ominut perusaatteensa laihialaisen Santeri Alkion ajattelusta. 

Sen jälkeen kun Suomen elinkeino- ja yhteiskuntarakenne oli teollistunut ja kaupungistunut alkiohenkinen Maalaisliitto modernisoi nimensä "Suomen keskustaksi" (palkkatyöläisyys, revisionismi, sosiaalipolitiikka). 

Suurten puolueiden valta ja "mahtikeskusta" on kuitenkin hupenemassa.  

Mikä on "alkiolaisen ajattelun alkuperä"? 

Alkio ihaili eniten maatilaelämää itseellisenä elämäntyylinä. Sitä vastaa teollistuneessa kaupunkikulttuurissa yksityisyrittäjyys. Entä palkkatyöläisyys?  

Keskustapuolueessa alkoi sotien jälkeen puhaltaa poliittista ristituulta  (torpparilaitos, SMP, PS). Nyt myös Suomi on vauhdilla kansainvälistymässä.  

Pian sen jälkeen kun Perussuomalainen puolue (PS) oli noussut Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi, puolue jakautui kahtia. 

Keskustan ja Perussuomalaisten arvomaailmoja on väitetty olevan lähellä toisiaan. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa. 

"Maltillinen PS-puolikas", joka kosiskeli keskustapuoluetta on menettämässä valtansa (siniset). 

Samaan aikaan kun alkuperäisen PS:n kannatus romahti, sen kannatus nousi Kauhava-Härmänmaan seudulla. Miksi?

Tämän viittaa siihen, että maatalousvaltaisen paikalliskulttuurin ja yhtenäisen valtiollisen kulttuurin välillä on arvoristiriita. 

Tämä käy ilmi paikallista arkea, kulttuuria ja myytistöä tarkkailemalla. 

Myös keskustapuolue joutuu kansainvälistymään sekä huomioimaan perusteellisesti kansainvälisen ilmastomuutospolitiikan sekä pohjoisen maatalouselinkeinon uudistettavan aseman."

*

Pari päivää 5.1.2019 jälkeen luin mediasta, että vihreiden Pekka Haavisto oli valittu kyselyssä parhaaksi pääministeriehdokkaaksi (22 % kannatus). 

Myös tämä viittaa suurten puolueiden suosion romahtamiseen uudenlaisten "valtapelinäkymien avaamisen tarpeeseen". Saksassa suurimpien puolueiden kannatus on romahtanut. 

Myös Merkelin ja Macronin valta murenee parhaillaan kovaa vahtia.  

Ilkka julkaisi tämän kirjoitukseni 8.1.2019.

*

Suomeen äskettäin iskeneen talvisen hirmumyrskyn jälkeen kylmä talvi ja lumisade yllätti Lähi-idässä asti ("Kylmä ilmamassa vyöryi etelään ja toi lumihanget Lähi-itään asti", yle.ulkomaat 7.1.2019). 

Kylmä ilmamassa kulkeutui Koillis-Venäjältä ja tämän taustalla oli muutos napapyörteessä ja ilmakehässä. 

"Pienestä siirtolaisjoukosta tuli pelinappula - Suomikin torjuu Välimerestä pelastetut" (yle.fi ulkomaat 8.1.2019). Monia muureja on nousemassa.  

Pian tuon jälkeen uutisoitiin "Tutkimusraportti: Valtamerten lämpötila nousee odotettua nopeammin" (yle.fi ulkomaat 11.1.2019). Ympäristöpakolaisuuttakin vastaan meteli näyttää vain kovenevan.  

Samaan aikaan maailmalla odotettiin uutisia Kiinan ja USA:n välisestä neuvottelusta (taustalla taloussota). Wall Street Journalissa on nähty käyriä epävarmuuden lisääntymisestä ja taloudellisen kasvun heikentymisestä maapallolla. 

Onko pörssiromahdus ja talouskasvun kiihtyminen nyt yhtä ja samaa ihmiskunnan alamäkeä?   

*

Kiina rakensi muinoin Kiinanmuurin estämään viholliskansojen hyökkäyksiä. Nyt USA:n nykyinen johto tahtosi rakentaa talousmuurin Kiinan ja muun maailman väliin sekä USA:n liittovaltion rajalle Amerikanmuurin.

Kiinan kommunistit vapauttivat muutama vuosikymmen sitten taloutta hyötyäkseen kapitalismin "työpaikoista ja tietotaidosta". Nyt Kiina käyttää lisäksi Pohjois-Koreaa sotilaallisena kiristysruuvina (ydinase) neuvotellessaan maiden välisestä taloussodasta.  

*

Alkiolaisessa puoluepoliittisessa ideologiassa korostuu maatalousvaltaisen yhteiskunnan nuorisoaate (mutta ei esimerkiksi "lapsi- ja vanhusaate").  

Myös Suomen kouluissa opetetaan nuoria "maksoi mitä maksoi" -periaatteella mukautumaan digiteknisen järjestelmän "totalitaristiseen konerytmiin" ja tuhotaan sitenkin yksilövapaus. 

Esimerkiksi Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professori Juhani Pietarinen kirjoitti jo 1990-luvulla psykologisista ongelmista, joihin on törmätty USA:ssa kun lapsi oli käyttänyt aktiivisesti "tietotekniikkaa". Lapsi oli samaistunut kotitietokoneeseensa.   

Tästä aihepiiristä keskustalainen pääministeri Sipilä ei ole ollut huolissaan nuortenkaan kohdalla, Ei myöskään teollisen yhteiskunnan palkkatyöläisten pärjäämisestä vaan hän on korostanut erityisesti yrittäjänä pärjäämistä.    

*

Aluesuunnitteluun (kaavoitukseen) sisältyy nykyisin ympäristövaikutusten arviointivelvollisuus (YVA). 

Myös YVA liittyy "tieto on valtaa" -uskomukseen. Minäkin uskoin vuosikymmeniä sitten "kaupunkilinkolanakin YVA:n soveltamiseen". 

*

Miksei maapallon koko ilmakehän ja elollisen luonnon "yhteiskunta- ja valtapelikestävyyttä" arvioitu jo vuosikymmeniä sitten (tietovallan hengessä ennaltaehkäisevästi)? Ihmisen tieto- ja hallitsemisusko päästettiin valloilleen. Ihmislajin ahneuden (bisneksenteon kiihdyttäminen jne.) seuraukset eivät ole kiinnostaneet?

Karl Marx sanoisi (jos vielä eläisi) bitcoinista ja digitaalisista arvopapereista, että tapahtunut muutos liittyy 2000-luvun digitaallis-teolliseen kapitalismiin, kehitykseen, jossa ihan kaikki käy kaupan ja muuttuu rahaksi ja purkautuu lopuksi sodankäyntinä. USA:n ja Kiinan yhteenotto saattaa olla sinä ensimmäinen "suuri koitos". 

*

Väestö- ja kaupunkiräjähdyksestä sekä otsoniaukosta on oltu viime vuosina julkisessa mediassa hiljaa. 

Kaikki on pantu nyt teollisen kapitalismin kansainväliseen rahapeliin. 

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muutoksia myös otsoniaukossa ja napapyörteissä (foreca.fi 12.1.2019 mukaan "NAPAPYÖRRE ON HAJONNUT"). Ilmakehä- ja säätutkijat eivät tiedä nyt, mitä kaikkea tästä voi seurata.

Yksi mahdollisuus on se, että Pohjoismaihin leviää seuraavaksi joka talvi aiempaa kylmempää ilmaa idästä. Kylmyys saattaa rasittaa tuolloin myös alkukesänä. Ja liika kuivuus voi vaihtua liian märkään ilmastoon.     

*

"Tieteellistä tutkimusta" harjoittaneet tahot ovat sopineet myös tieteen eettisistä periaatteista Niihin on sisältynyt soveltava tutkimus.

Eli ennen kuin jokin uusi keksintö ja laite otetaan yleiseen käyttöön, sitä ennen tulee tutkia se aiheuttaako uusi laite esimerkiksi terveysvaaroja käyttäjille. 

Aikaisemmin puhuttiin julkisuudessa paljon siitä voiko "kännykkä" aiheuttaa esimerkiksi syöpää. "Soveltavasta tutkimuksesta" pitäisi puhua myös tietotekniikan ja digilaitteiden käyttöön oton yhteydessä (esimerkiksi lasten ja nuorten henkinen kehitys). Mutta "soveltava tutkimus" on romutettu viimeksi kokonaan. 

Nyt näyttää olevan tärkeintä ottaa suoraan käyttöön uusi keksintö (laite) ja ryhtyä markkinoimaan sitä pikaisesti ison rahan toivossa.  

Rima "tieteentekemisen etiikassa ja soveltavassa tutkimuksessa" on ollut viimeksi aina vain alempana. Puoluepoliitikot eivät ole kantaneet tähän liittyvää vastuuta. Noille "käytännön miehille" on ollut tärkeämpää torjua kritiikki esimerkiksi tietotekniikkaa ja sen sovellutuksia kohtaan .   

*

Kauhavan (entisen kirkonkylän) Kantolan kylässä sijaitseva aikaisempi asuinpaikkamme (Renkolantie 16) sijaitsee Suur-Kauhavan (liitoskunnan) kaakkoissivustalla noin 20 km päässä keskustasta (entisen Kauhavan kirkonkylästä). 

Paikan pohjoissivustalla avautuu laaja metsäalue, jossa on ollut myös maakotkien pesiä. En ole nähnyt niistä viimeksi merkkiäkään.  

Asuimme Renkolantiellä 2012 lähtien. Koska totesin maaliskuussa 2018, että vuonna 1980 rakennettuun omakotitaloomme sisältyy monia rakennusteknisiä epäkohtia ja ylikalliita korjaustarpeita (kylmyys jne.) muutimme huhtikuun 2018 alussa Kanta-Kauhavan keskustaan kunnan vuokra-asuntoon (Roihankuja 15).

*

Olen käynyt tuon jälkeen silloin tällöin katsomassa entisen asuintalomme sisälämpötilaa. Se kiinnostaa minua siksi, että talon yhdessä huoneessa on paljon kirjoja (SANA-huone) ja toisessa huoneessa (KUVA-huone) paljon dadaistisia töitäni. 

Renkolantien asuinrakennuksemme sijaitsee kunnallisteknisen verkoston ääripäässä ja läheinen päätie oli usein monta päivää  auraamatta ja hiekoittamatta. Talon edustan auraus on talvella ongelma.  

Muutto keskustaan oli hyvin byrokraattinen prosessi. Teollis-teknisen yhteiskunnan byrokratia vangitsee ihmisen. 

Anomukseni kiinteistöveron alentamisesta hyväksyttiin, mutta minua jäi mietityttämään moni seikka. 

Esimerkiksi "sähkönsiirtomaksu" (sisältyykö siihen "piiloverottamisen kaltaista"?). Parhaillaan valtionhallinnossa on vireillä hanke (muutos) katkaista virta kiinteistöistä, joissa ei ole käytetty sähköä vuosiin. 

Ilmastonmuutoksen "torjumisen" näkökulmasta muutto syrjäkylästä keskustaan tuntuu oikealta ratkaisulta. 

Suomen syrjäisimpiä asuinseutuja ei voida pitää jatkossa "elävinä". Siihen ei ole yhteiskunnalla rahaakaan.  

*

Ihminen ei voi pysäyttää ilmastonmuutosta puhumattakaan siitä, että ihminen voisi palauttaa aiemmin vallinneen ilmaston "tieto on valtaa" -periaatteella. 

Mutta ihminen voi vaikuttaa muilla tavoin nyt tapahtuvaan muutokseen. Tavaroiden siirtäminen suurilla rahtilaivoilla maapallon alueilta toiselle on isoimpia ratkaistavia ongelmia. Sen liittyisi samalla maapallon merellisen elämän pelastamiseen.   

*

Ihmislajin itsekkyydellä on monia muotoja. Muotiin on tullut esimerkiksi uusi "sosiaalisen nousun näytönpaikka" eli "kaukomatkailu suurilla suihkukoneilla" (pienet ropelikoneet eivät tulleet muotiin, kuten kuviteltiin vielä pari vuosikymmentä sitten). 

Köyhien ihmisten ulkomaanmatkoja pidetään "kaukomatkailuun" verrattuna pelkkänä "viihteellisenä teneriffareissailuna". Suomalaisten kaukomatkailu on kuitenkin parhaillaankin kasvussa vaikka siitä aiheutuu vakavia vaurioita ilmakehälle (ilmastonmuutos).

Mutta onko "kaukomaan baaritiskillä ja hiekkarannalla roikkumisessa" ylipäänsä mitään mieltä? 

*

Miksi ihmisen "on pakko päästä" johonkin kaukaiseen paikkaan? Kaukomatkailun taustalla on ihmisen "tieto- ja hallitsemisusko" sekä "paksulle lompakolle haiseva teollisen kapitalismin viihdebisnes".   

Selailen kaupunkikirjaa "Provence ja Ranskan Riviera" (2009). 

Sanalla Riviera viitataan Italianniemen pohjoisosan rannikkoalueeseen. Tuolla meren ja mantereen läntisellä välialueella on Liguanmeri ja Välimeri). 

Italiannimen itäsivustalla on Adrianmeren lahti. Tähän kahtiajakoon sisältyy kulttuurinen eriytyminen. Sen voi tunnistaa esimerkiksi Venetsian historiasta.  

Italiannimen pohjoissivulla on Länsi-Euroopan manner sekä esimerkiksi Sveitsi, Itävalta ja Saksa. Pohjoisosa on kulttuurisen kehityksen kannalta myös hyvin mielenkiintoinen seutu. 

Mutta käynti esimerkiksi Provencessa merkitsisi ainoastaan pienen "murusen kokemista" sillä maapallo on pullollaan vastaavia mielenkiintoisia "pistemäisiä kohtia". 

*

Yksi ihmiselämä ei riitä jos aikoo nähdä perusteellisemmin "Provencen ihmeitä". Eli paikan luontoa, historiaa, rakennuskulttuuria, taiteilijoiden luomuksia, merenrantamaisemia, tapahtumia, tuoksuja, ruoka- ja juomakulttuuria sekä paljon muuta.

Provencessa käymisen voi kuitenkin tehdä tarpeettomaksi eksistentialistisen ajattelun pohjalta.  

*

Kappaleen "Provencen esittely" lopussa (kappale kirjasen alussa) sanotaan, että  "Provencen viehätys perustuu osin niihin salaisuuksiin, joita se ei paljasta".

Myös Provencessa käydessä "ihmisen olemassaoloaistimus" on kuvittelemista. Kaukomatkailijan täytyy ottaa huomioon tämäkin seikka. 

Provencessa käynti on "alusta loppuun mielikuvitusta". 

Siinä "kuvitteellinen oleminen" kääntyy kuvitelmaksi "todellisesta olemisesta" mikä muotoutuu ihmisessä "näkymättömäksi kulttuuriseksi myytistöksi".

*

Ihminen voi kuvitella kaukomailla uusissa paikoissa kaikenlaista ja tuoda ulkomailta kotiseudulleen esineen (olion) mutta ei koskaan "paikan todellisuutta".    

Eikö kaukomatkailun (viihteellisen massaturismin muodossa) voitaisi lopettaa siksi kokonaan? 

*

Maapallon luonto ei kestä länsimaisen kulttuurin luomaa teollisen kapitalismin "ahnetta konetta". Mitä ihmiskunta voisi tehdä tässä tilanteessa?

Maapallon laajuisen väestönkasvun hidastaminen on yksittäinen haaste, johon täytyy voida vastata pikaisesti ja tehokkaasti.  

Jos viihdekaukomatkailu (massaturismi) lopetetaan ja sähköjunilla matkustaminen tehdään monilla alueilla ilmaiseksi sekä asutettujen seutujen "kalliit ja tuhoisat" reuna-alueet (yksityisautoilu jne.) karsitaan pois käytöstä ja asutus keskitetään taajamien tornitaloihin sekä ilmakehä ja luonto vapautetaan muin tavoin nykyisistä rasitteista maapallon laajuisesti ehkä tämä voisi olla hyvä alku kehityksessä kohti "kohtuullisempaa elämäntapaa".

*

Millaisia reaktioita esimerkiksi tämä ehdotus voisi aiheuttaa eri tahoilla? 

Jotkut kysyisivät sitä miten kyseinen muutos saataisiin läpi tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavassa päätöksentekokoneistossa. Tuota koneistoa ei edes vielä ole. 

Muut saattaisivat syyttää ehdotuksen tekijää esimerkiksi "vallankumoukselliseksi komistiksi". 

Länsimaisen kulttuurin synnyttämän teollisen kapitalismin mukaisen yhteiskunnan muuttaminen vaikuttaa äärimmäisen vaikealta.    

Nykyinen "nurkkien viilaamisen kulttuuri" eli "ympäristönparannusnykertely" ja tänänastinen "ahne ja kuluttava teknologinen elämäntapa" vaikuttaa jatkuvan vielä pitkään entisenlaisena.