Kaikki on ollut aina kansainväistä. Siitä on "todistaa" myös sukuni tausta.  

Kuivaniemen lestadiolaisuudessa kasvanut Lauri-isäni isoäiti Greta Kargus (harras kristitty) oli "ulkomaalaisen" lasinpuhaltajan tytär Iin Olhavan lasitehtaalta. 

Yhden käsityksen mukaan Kargusten sukujuuret juontavat Etelä-Ranskaan asti ( Garricue) ja liittyvät hugenottien historiaan (1500-luku). 

Roomalaiskatolinen kirkko vainosi Ranskan hugenotteja ja siksi karguksia pakeni nykyiseen Etelä-Saksaan, Tsekkeihin ja Puolaan. 

Ja sieltä heitä siirtyi lasinpuhaltajina myös Pohjoismaihin.  

Lestadiolainen kristitty Hilja-äitini suku on Ruotsista ja Lapista (Mathlin, sukunimi on suomennettu sanaksi Maatela).

*

Eläinten viikko oli 4.-10.10.2018. Kettutarhauskieltoa ei saatu kuitenkaan vieläkään. 

Katselin välituntia koulun pihalla ja havaitsin, että ihminen on "leikkivä eläin". Tavaratulvan kiihtyessä muoti muuttuu aina vain tiuhempaan, rahalle haiseva iltalehti hehkutti tänään rakastumista kipua ja kuolemaa. Huomenna aiheena on taas ehkä ilmastomuutoksen kauhutilat? 

Poliittisen vihreyden kannatus valuu nyt yksilövapautta kunnioittavan uuden nuorekkaan kommunistisukupolven syliin. 

*

Sen jälkeen kun olin nähnyt taas pitkästä aikaa painajaisunta muistin sen kuinka "ennen vanhaan" näin toistuvasti painajaisia. Mutta jaksaakseen elää ihmisen täytyy osata myös unohtaa. 

Ihmisenä oleminen merkitsee traumaattisena eläimenä olemista ja elämistä.

Noissa "nuoruuteni unissa" toistui pelottava näky, jossa yritin päästä jostain kaukaisesta paikasta "kotiin". Mutta se epäonnistui aina. Unessa en päässyt esimerkiksi laivalla satamasta ja jäin siksi johonkin "ulkomaille". 

Mielettömän kalliin laivalipun myi minulle painajaisessani Turun kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty (sdp). Mutta en päässyt tuohon laivaan. 

Painajaisuneni jälkeen huokaisin helpotuksesta "onneksi se oli vain unta". 

Ehkä vanhan pelkotilan palaaminen "alitajunnasta pintaan" merkitsee jonkun nykyajassa tapahtuvan pelkovireen nousua.     

*

Vasta eläkkeellä olen alkanut aistimaan tätä maailmaa siten kuin maailmassa oleminen tapahtuu eksistentialistisesti "itselleen olemisessa". 

Olen nyt vakuuttunut siitä, että nationalistinen valtio on suuri ongelma koko ihmiskunnalle ja siksi kansakunta-aate täytyy hävittää sekä maapallolle täytyy perustaa YK:n korvaava globaali maailmanvaltio.

*

Luonnon seuraamisen kautta olen tullut luonnon ihmeellisyyksien äärelle ilman unelmaa tietämisestä ja hallitsemisesta

Minä elän nykyisin luonnon salaisuuksien seuraamisesta. Se riittää minulle. 

Tiede on pahasta. 

Ihmistä, luontoa ja kulttuuria myytteineen koskevien ilmiöiden ymmärtämiseen pyrkivää  paikan seuraamista ja tarkastelemista voi kutsua hermeneuttiseksi.

Se on samalla "positivismin", "luonnontieteen" sekä "tieteen ja dialektisen järkiuskon" vastakohta.

*

Esimerkiksi "uuden uljaan digiyhteiskunnan" ja "tietoyhteiskunnan" (nettivuorovaikutus, robotit, tekoäly jne.) vastainen ajattelun perusta on ennen muuta luontoa ja ihmistä korostavassa hermeneutiikassa.   

"Tieto on valtaa" -uskovaisuuden yhdellä sektorilla on tullut viimeksi muotiin iskulause "evoluution suuntaaminen" (kemian nobel, Helsingin Sanomat 3.10.2018).  

*

Järkeilyyn pohjautuvan "filosofian synty" tapahtui aluksi vuorovaikutuksessa uskonnon harjoittamisen kanssa (kirkkoisät). Käsitys siitä, että ihminen poikkeaa radikaalisti muusta luonnosta ja että ihminen on samalla "kaiken muun elollisen yläpuolella" juontaa tuohon vuorovaikutukseen.  

Nykyajan filosofiassa (ajattelutyössä) tuo näkökulma on kuitenkin hylätty kokonaan, Nyt filosofoidaan siten, että ihminen sisältyy muuhun luontoon yhtenä luonnon elollisena olentona ilman "jumallista erityisasemaa" (vrt. Vanha Testamentti).    

*

Ihminen ei ole "tietävä olento", mutta ihminen pystyy tekemään olemassaolonsa aikana havaintoja uudistumisesta ja jatkuvasta muutoksesta. 

Tätä ihmisen ominaisuutta voi kutsua ymmärtämiseksi tai tajuamiseksi.

*

Kun seuraan ihmisten elämää (paikan kulttuuria ja myytistöä), en tee sitä kiusatakseni ihmisiä, vaan halusta ymmärtää syvällisesti paikkaa ja siinä asuvia ihmisiä.

*

Olemme asuneet nyt tasan puoli vuotta täällä "Kanta-Kauhavan" keskustan vuokra-asunnossa. Täältä matalan keskustakerrostalon toisesta kerroksesta näkee paremmin kuin Kantolan syrjäkylällä millainen kulttuuri ja myytistä tällä seudulla vaikuttaa, 

Meillä on tässä talossa kolme tyttökissaa: meidän kissamme Pörri Kauhavalta ja Nöpö Ylihärmästä sekä venäläistaustaisen naapuriperheen harmaa tyttökissa. 

Seuraan päivittäin kissojemme elämää ja koetan ymmärtää jotakin siitä. 

Kaksi sisäkissamme ovat tottuneet jo toisiinsa. Alkuvaiheessa vanhempi musta kissamme sähisi vähän väliä pikkukissalle kun se koki pikkukissan tulleen hänen reviirille. Sitä seurasi usein "tappelu" mutta pikkukisallemme se oli "leikkiä". 

Minusta tuntuu välillä siltä, että iso kissamme pitää nyt pikkukissaamme poikasenaan. Kissamme nukkuvatkin usein vierekkäin samalla sängyllä.  

*

Nykyisin kuulee usein sanottavan, että ilmastonmuutos ahdistaa ja ihmiskunnan yllättänyt ilmastonmuutos vaatii tekoja

Muuttunut ilmasto ahdisti ihmisiä viimeksi Välimerellä Kreikan edustalla hirviömäisesti riehuneena myrskynä ja sateena.  

Mikään ihmisen "tieto" tai teko ei voi muuttaa luonnon monimutkaista prosessia.

Nyt ihmisten pitää opetella seuraamaan luontoa ja vapauttaa luonto (esimerkiksi rajoittamalla radikaalisti metsien kaatoa ja rakentamalla korkeita tornitaloja) 

Ihmisen täytyy myötäillä maapallon evoluutioprosessia eikä ryhtyä sitä "sorkkimaan". 

*

Avaruudessa kun olemme, maapallo ei ole sattumalta pallo. 

Maapallon on pallo, joka kiertää pikimustassa äärettömän suuressa avaruustilassa ellipsin muotoista rataa. Ellipsin muoto on syntynyt "avaruuskappalefysiikan" mukaisesti. 

Pallon liikkeessä (aika) päivän jälkeen tulee yö ja kevään jälkeen kesä syksy ja talvi. Tämä on kuitenkin eri asia kuin se, että tämän sinisen pallon pinnalla levittäytyvä luonto ei toista samoja ilmiöitä vaan vyöryy suuntaan ja toiseen miten "huvittaa". 

Myös maapallon evoluutio pysyy ihmiselle ikuisena arvoituksena. 

Ihmismassojen yhtenäistäminen ja yhdenmukaistaminen on luonnotonta, sillä luonnon täytyy saada liikahdella sattumasuuntiin vapaasti. 

Ja jokaisella ihmisyksilöllä täytyy saada olla vapaus eksistentialistiseen "itselleen olemiseen".     

Kaikki on tässä maailmassaolossa ainutkertaista. 

Kahta samanlaista ei voi täältä löytyä. 

*

Jenni Haukio kirjoitti Kotilieden kolumniin (Ilkka 1.10.2018): "Ilmastonmuutos kiihtyy ja mullistaa samalla koko kulttuurimme ja olemassaolomme, elleivät elämäntapamme ja valtioiden ilmastotoimet nopeasti muutu radikaalilla tavalla". 

Mutta pahalta näyttää. Tahto muuttaa omaksuttua suhdetta teolliseen tavaratulvaan ja teknologista elämäntapaa ei vaikuta lisääntyvän, vaan päinvastoin. 

Totaalikapitalisoitunut ihmiskunta vaikuttaa valinneen itsemurhan.  

*

Kulttuurissamme perinteeksi tullut "sanallinen tarinankirjoittaminen ("kaunokirjallisuus" on pohjautunut siihen, että ihminen on "tietävä olento (tieto on valtaa) ja samalla myös luontoa hallitseva olento". 

Siksi "dekkarikin" on kirjoitettu siten, että tarina (prosessi) etenee "johdonmukaisesti" ja saavuttaa lopuksi joka suhteessa hallitun kokonaisrakenteen. 

Romaanistakin on tullut "tieto on valtaa"-työkalu. 

Olemassaoloon pohjautuva "eksistentialistinen kerronta" tapahtuu tuohon verrattuna toisin. 

Siinä kuvataan ilmiöitä ja tapahtumia joita ihmiselle arjessa sattumalta pulpahtaa "mieleen ja tulee eteen" hetkittäin ja päivittäin. 

Siinä ei pyritä kokonaisvaltaiseen (järkipohjaiseen loogis-analyyttiseen) "lopputulokseen" eli "kokonaistaideteokseen". 

Eksistentialistisessa kerronnassa oleminen ja elämä on yhtä "sattuman vyöryä hetkissä", Ja sen kuvaaminen (kuvan ja sanan avulla) on samantyyppistä. 

Ajatus- ja tapahtumapätkiä sattumavyörymisessä.

*

Ostan usein kaupasta usein halvan ja hyvän kirjan. Sekin tapahtuu sattuman vuöryssä hengaillessa.  

Viimeksi näin kirjakaupassa kirjan Superrikkaat ja rutiköyhät (Reppureissulla ERIARVOISTAVASSA maailmassa), Päivi ja Santeri Kannisto, 2017. 

Ostin tuon kirjan vilkaisematta kirjan sisältöä, sillä kirjan otsikko (puhe eriarvoisuudesta) oli mielestäni riittävän puhutteleva ja vakuuttava. 

Maapallon väestöräjähdyksen aikana nivoutuu yhteen ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat. sitä ajatellen tuntuu itsestään selvältä se, että eriarvoisuuden juopa syvenee. 

Siksi tarvitaan globaalia (marxilais)vasemmistolaista taistelua maapallon köyhälistö, puolesta. 

Kuolkoon ensimmäisenä viimeksi nähty uusliberalismi.

*

Alkiolainen Maalaisliitto (sen perustaja oli 1800-luvun jälkipuoliskon laihialainen yrittäjä ja toimittaja Santeri Alkio lakeudelta) eli nykyinen Suomen Keskusta markkinoi vieläkin (2000-luvullakin) maatilojen maaseudulla asumista ja vanhaa syrjäkylien maaseutukulttuuria parhaana elämäntapana ja ylimpänä arvona. 

Mutta yksityisautoilun haitoista sekä aluerakenteen hajautumisesta ja luontoalueiden kutistumisesta rikkaita puolustava keskustapuolue on vaiti.

Agraarisen maatalouskulttuuriin sisältyy pässinpäämäinen yhtenäisyysnationalismin sekä teollisen kulttuurin ja kaupungistumisen vastainen sisäänpäin kääntymisen ilmapiiri eli kansankristillisyys (hurmoshenkisyys), protestanttisuus (työnteon ja rukoilemisen yhdistelmä), nurkkapatrioottisuus (parasta on asua yksikseen syrjäkylässä) sekä "ainoastaan omat" (itsekäs ajattelutapa).

Siinä sitoudutaan pysymään ikuisesti samojen ihmisten yhteydessä (isäntäväki ja lähipiiri, ennen vanhaan rangit ja piiat, kone-nyt: isäntäväki yksikseen syrjäkylissä) ja ikuisesti samalla paikkakunnalla ("kotiseudulla"). 

Tämä on esteenä maatalousvaltaisen yhteiskunnan kulttuurin ja myytistön uudistumiselle.  

*

Nyt kun yhteiskunta on täällä Suomessakin teollistunut ja kaupungistunut keskustapuolueesta on tullut vaarallisin tulppa siirryttäessä teollis-kaupunkimaiseen sekä universaalis-monikulttuuriseen kansainväliseen kulttuuriin. 

Nyt tarvitaan myös "väärin ymmärretyn nationalismin" vastaista kulttuuria ja myytistöä. 

Muutos ei synny itsestään, sen aikaansaamiseksi pitää taistella mutta väkivallattomasti.

*

Keskellä agraarikulttuurista Seinäjoen seutua (Nurmo ja Ilmajoki) valkoista betonia ja rappausta pullisteleva "Seinäjoen maaseutukaupunki" (perustettu hetki sitten eli 1960) on paras esimerkki siitä kuinka "teollis-kapitalistinen kaupunkikulttuuri" ja sen mukaiset myytit murtautuvat keskelle maatalousvaltaista seutukuntaa vaikka agraariväen vastarinta Seinäjoen kyljessä olisi kuinka kovaa tahansa. 

Seinäjoen päätorin yhteyteen on noussut viimeksi toriparkki ja ensimmäiset tornitalot. 

Ja ilmastonmuutos hoitelee loput. 

*

Maisema horisontin yläpuolelle avaruuteen toisesta kerroksesta ullakolta (eli ensimmäisestä kerroksesta) ei enää riitä koko lakeuden kansalle. 

Hyvästi agraarinen Nurmo ja Ilmajoki. Seuraavaksi tulee ylöspäin kohottautuva "Tornien Seinäjoki". 

Paikka, jonka kaikilla nuorilla on vartalossa tatuoinnit ja nenänpäässä nenärenkaat.     

*

Maatalouskulttuuri ei ole ainoastaan nationalistisen valtion perustamisen kannalta ongelma. 

Nationalismi on myös kansainvälistymisen kannalta "paha tulppa".  

Suomen nationalistisen valtion synkimmät vaiheet ovat saaneet alkunsa maaseudun "talonpoikais-militaristisesta kartanokulttuurista". 

Koneellistetuilla kartanoilla muhii nyt murros.

Suomen sisällissota 1918 ja 1930-luvun lapuanliike ovat parhaat esimerkit "suomalaisesta talonpoikaongelmasta". 

Sama lannalle tuoksahtava valtapelimylly synnytti myös SMP:n ja PS:n. 

Uutta kansainvälistymisen vastaista "lapuanliikettä" on täysi syy odottaa. Maailmallahan riehuu taas äärioikeiston uusi nousu. 

Uusnationalismin kärjessä on nyt USA. 

Suomikin on nousemassa nurkkapatriootti-nationalismin kärkiriviin. 

"Uuslapuanliike" voi syntyä tällä seudulla nyt möykkäävän konemaailman ja militarismin keskellä, siis pakolaisvastaisella Suur-Kauhavalla.   

"Kauhavalaaset tahtoo sudettoman Suur-Suomen". 

*

Mitä kaikkea sana ja käsite "koti" voi sisältää ja merkitä? 

"Koti" ei ole sama asia kuin asunto. Eikä "kotiäiti" ole sama asia kuin "äiti".

Ihmiset käyttävät usein ilmaisuja "kotimaa", "kotiseutu" sekä "lapsuudenkoti".

Kotiin liitetään tavallisesti asuinpaikka, sisustus, vanhemmat ja sisarukset. Toisaalta käsitteeseen koti saatetaan sisällyttää myös lähipiirin naapurit ja kyläläiset

Vanhasta kotiseutuoppaasta luin, että suomalais-kansalliseen nationalistisesti ajateltuun kotiseutuun sisältyy myös nationalistinen identiteetti.

Tässä yhteydessä olen lukenut julkaisujen otsikoita kuten Suomalainen taide ja Suomalainen luonto.

Mutta koska taide ja luonto ovat universaalisia seikkoja yhdenkään kansanryhmän ei pidä "kaapata" taidetta ja luontoa nationalistiseen ajatteluun, kulttuurin ja myytistöön. 

Taide on aina kansainvälistä ja luontoa pitää aina seurata mutta ei hallita.   

*

Kansallisen kokoomuksen taannoin puolueekseen valinnut nykyinen Suomen presidentti Sauli Niinistö on tehnyt ensimmäisen "suurmiestekonsa".

Hän puhui YK:ssa tarpeesta muodostaa kansainvälisesti vahva maailmanhallinto, joka voi vaikuttaa myös ilmastonmuutosta koskeviin kysymyksiin (kts. yle.fi, ulkomaat 25.9.2018). Niinistö puolustaa aikamme lapsia. 

*

Amerikkalaisuutta ihailevassa eteläpohjalaisessa maatalouskulttuurissa käsitteeseen koti liitetään lausahdus "kartanon (eli maatilakeskuksen) väki". 

Lakeuden agraarikansa ei ole "oikeaa aatelistoa". 

Kun lakeuden kansa puhuu "sydämen kodista", siihen ei sisälly ikinä "pakolaasia".

*

Teollistuminen ja kaupungistuminen ovat synnyttäneet kuitenkin uudenlaisia suhteita ihmisten välille. 

Niihin liittyy esimerkiksi jatkuva liikkuminen ja muuttaminen (paikasta, seudulta ja valtiosta toiseen) sekä vuokra-asuminen (esimerkiksi luontoalueita säästävissä tornitaloissa).    

Teollisessa kulttuurissa on arvokasta henkinen avautuminen ja jatkuva liikkuminen alueelta toiselle (opiskelupaikan ja työpaikan takia).  

*

Minun ensimmäinen lapsuudenkotini oli isäni rakentamassa omakotitalossa Iin Asemakylässä (1948-1952, tuo rakennus on tuhoutunut, 1). Muutimme sieltä Perniössä sijainneeseen omakotitaloon (tuo rakennus on vieläkin olemassa, 2). Perniöstä lestadiolaiset vanhempani muuttivat 1955 poikiensa (7 poikaa) kanssa Lapinjärvelle (1955-1977, 3). 

Isälläni oli Lapinjärvellä valtion omistama virka-asunto (Lapinjärven Sjökullan alkoholiparantolassa) vanhassa kartanossa, jossa asui myös muita PERHEITÄ. Isäni oli toiminut myös muissa ammateissa (yrittäjänä jne.).

Ensimmäisen vaimoni koti ja kotitalo sijaitsi Lapinjärven kirkonkylässä (hänellä oli saksalais-ruotsinsuomalaiset vanhemmat, hänen vanhempansa olivat syntyneet Saksassa). Tutustuin vaimooni Carola Schmeiseriin sen jälkeen kun hänen kotiväkensä oli palannut Leverkuusenista (paikka on läheltä Kölniä) Suomeen. 

Asuimme ensin vaimoni kotitalossa, sen jälkeen pihapiirin pienessä asumista varten peruskorjatussa talossa. Lapsemme syntyi tuona aikana, synnytys tapahtui Helsingissä Eiran sairaalan synnytysosastolla. 

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen olimme muuttaneet (minä ja vaimoni) Helsingin Katajanokalle vaimoni isän vuokra-asuntoon. Olin saanut Helsingistä työpaikan suunnittelutoimistosta. 

Etsin tuona aikana (1969-1970) Helsingistä asuntoa perheellemme (minulle, vaimolleni ja lapsellemme) mutta en onnistunut siinä Helsingissä vallinneen vaikean asuntopulan takia. 

Asuin jonkin aikaa Helsingissä koulukaverini opiskelija-asunnolla. Tuossa paikassa asui myös muita henkilöitä. Helsingistä muutin Porvooseen töihin koulurakennustyömaalle. Porvoossa asuin kahdessa eri paikassa vuokralla. 

Porvoosta muutin Lapinjärvelle vaimoni lapsuudenkotiin, jossa vaimoni äiti Maria hoiti lastamme. 

Lapinjärvellä olin töissä pienessä konepajassa. Menin alkuvuonna 1971 armeijaan Santahaminaan (tuolloin ei voinut kieltäytyä armeijasta ilman rankaisutoimia kuten nuorisovankilaa). Armeijan aikana sain luvan muuttaa jo syksyllä Länsi-Saksaan koska minulle oli luvattu sieltä opiskelupaikka (Technische Universität Braunschweig/arkkitehtiosasto).

*

En löytänyt Braunschweigistakaan perheelleni vuokra-asuntoa. 

Vaimoni ei halunnut muuttaa Suomesta Saksaan. Erosimme vuoden 1971 lopulla. Ajattelin ensin jäädä Suomeen mutta palasin kuitenkin Länsi-Saksaan opiskelemaan arkkitehdiksi. 

Opiskeluaikana tutustuin ensimmäisen  kerran Helsingissä syntymäpäivänäni seuraavaan vaimooni. 

Pääsin 1975 aloittamaan arkkitehtiopinnot Oulun yliopiston arkkitehtiosastolla. Asuimme Oulussa vuokralla. Juhani-poikani syntyi Olulussa 1977. 

Pian sen jälkeen kun olin matkustanut laivalla Helsingistä Länsi-Saksaan (syksyllä 1971) vanhin veljeni muutti perheensä kanssa Etiopiaan ja myöhemmin Norsunluurannikolle. Heidän poikansa kävisät Afrikassa ranskalaista koulua. Nyt he asuvat Helsingissä.   

Muutin uuden vaimoni kanssa (työpaikan hakemisen takia) Oulusta Tampereelle ja sieltä puolen vuoden sisällä Turkuun eli uuden vaimoni kotikaupunkiin. Meidät oli vihigtty Oulussa maistraatissa avioliittoon koska olin eronnut kirkosta 

Asuimme ensin Turun keskustassa vuokralla mutta muutimme myöhemmin vaimoni lapsuudenkotiin Raunistulan Murtomaantielle. 

Satu-tyttäreni syntyi Turussa 1982.

Sain Turussa johtavan kaavoittajan viran 1987. 

Osallistuin Turussa myös puoluepoliittiseen toimintaan (kahdessa eri puolueessa, 1992-2000).  

*

Erosimme Turussa 3003. Muutin ensin Lauteen lähiön tornitalon yksiöön.  

Meillä oli Lapinjärvellä 1996 hankittu vanha punainen mummonmökki. Mutta myin sen eläkkeelle lähtiessäni (2010-2011).  

Muutin uudden perheeni kanssa Turusta Kauhavalle keväällä 2011. Olin tavannut 2000-luvun alussa Turussa kolmennen vaimoni. 

Lapsemme syntyi Turussa 2006 (neljäs lapseni, minulla on nyt kolme avioliittoa, yksi poika ja kolme tytärtä). 

Meillä on Kauhavalla vaimoni vanhan sukutilan keskus ("kartanolla" viisi rakennusta). 

Muutimme sieltä (Kanta-Kauhavan Kantolan kylästä) keväällä 2018 Kauhavan keskustan vuokra-asuntoon (Roihankujalle) Kantolan kylän Renkolantien asuinrakennuksessamme havaitsemieni teknisten epäkohtien takia (kylmyys, jäätynyt vesijohto jne.).  

*

Tämän perusteella teollisen kapitalismin kaupunkikulttuurin aikana ihmisellä on elämänsä aikana kymmeniä eri asuinpaikkoja "koteina".

Mutta maatalouskulttuurriin ja -myytistöön kasvaneet pitävät maatilakotiaan kotiyhdistelmänä eli koti on yksi ainoa rakas paikka ja samalla "oman maailmassaolon jatkumo" (ilman "ulkopuolisia").

*

Ostin vanhan tavaran kaupasta kahdella eurolla kirjan Suomalainen luonto (Kotimaan maisema lähikuvassa 1977). Myös tuon kirjan nimi on harhauttava. Oikea otsikko olisi "Luonto Suomessa".

Kaikki ihmiset ovat yhtä ja samaa ja samoin kaikki luonto. 

Luontoakaan ei pidä luokitella. Täällä Suomessakin oleva luonto on yhtä ja samaa evoluution pohjalta kehittynyttä luontoa maapallolla. 

Eri tavoin luokitelluilla kansanryhmillä ei ole omaa (elollista ja elotonta) luontoa.  

Jonkun paikan varaaminen omalle "kansakunnalle" on rikos ihmisyyttä ja luontoa vastaan. 

*

Hegeliläis-nationalistiseen valtiofilosofiaan sisältyy myös "väkivalta- ja aggressivisuusperiaate", sillä nationalistinen "kansakuntaitsekkyys" ei toimi ilman väkivaltaa.  

*

Kauhavan lentosotakoulun, "ilmakoulun" (vanhassa kartassa vuodelta 1933), kulttuurinen ja mytologinen perinne pohjautuu väkivallan käyttämiseen valmistautumiseen. 

Militarismi on nyt leima "kauhavalaisten otsassa" (paikallinen identiteetti jne.). 

Kauhavalaisenkin militarismin juuret ovat 1500-luvun lopun nuijasodassa, vuoden 1918 sisällissodassa ja 1930-luvun lapuanliikkeessä.      

*

"Lakeuden kansakunta" poikkeaa paikallisessa kulttuurissaan ja myytistössään nationalistisesta "Suomen kansakunnasta".

Yrittäjä-Kauhavan imagotappiot ovet olleet viimeksi suuria, niihin on sisältynyt Lentäjän juhannuksen loppuminen (viimeksi kesällä) 2012, kasarmin (LSK) lakkauttaminen (vuoden lopulla) 2014 sekä Jorma Lillbackan yrityksen Finn Powerin muutto Seinäjoelle 2018 (tuossa firmassa oli Kanta-Kauhavan keskustassa 300 työpaikkaa). 

Rikottujen viinapullojen siivoamista (Lentokentän  juhannus) seuraa jatkossa LSK-alueella lestadiolaisten suurseurojen jälkien siivoaminen (2021), siihen sisältyy kortonkien putsaaminen suuren yleisön silmistä kentän teltta-alueilla. Isoisäni ja setäni olivat kuuluisia lestadiolaisia saarnamiehiä mutta heidän  aikana ei suurista suviseuroista ehkäisyvälineitä löydetty.

Kantakauhavalaisille ei kelpaa suvaitsevaisuus (maahanmuuttajat), hiljaisuus (luonto) ja rauha (militaristisen miespower-häjyilyn vastakohtana). 

Suomalais-nationalistisen kulttuurin ja myytistön palvomiseen ja "roskakansojen" (Suomessa saamelaiset, romaanit, pakolaiset jne.) pilkkaamiseen perehtyneet suomalaisnationalistit on hemmoteltu pilalle metsälähiöaatteen lisäksi keskiluokkaisuuteen juurruttavalla omakotitaloasumisella sekä luonnon ja rannat raiskaavalla kesäasuntoelämällä.  

"Tavarahullulle  Suomen kansalle" ei riitä nyt keskisuurissa taajamissa enää edes kymmenen hehtaarin kokoiset automarketit. Kansa vaatii sitäkin isompia kulutustemppeleitä.  

*

Eteläpohjalaiset miehet eivät osaa itkeä. Itkeminen olisi häpeällistä: "mies on lakeudella mies".  

Esimerkiksi kun vaimo on kuollut lakeuden äijä saattaa nyyhkäistä kerran nenällään (kuin räkää kurkusta alas vetäisten) ja heti sen jälkeen "lakeuden konemiehisessä miehessä" ei ole mitään uutta. 

"Miesenergia" on "lakeuden sikamyytti". Sillä myydään nykyisin millaista vaan viihdettä.  

Ja luontosuhteensa he kuvittelevat olevan hyvässä kunnossa askaroidessaan rahan toivossa linnuille pönttöjä. 

*

Samaan aikaan lakeuden "akat" silittelevät lastensa päitä häjyilevien ja rähjäävien äijiensä edessä. Moni asia on täällä "akkoolta kielletty". Sukupuolten välistä jyrkkää roolieroa ei voi olla huomaamatta.  

*

Maailmassa oleminen on täynnä ristiriitoja. Katkeamatta jatkuvat sodatkin todistavat siitä. Sodat eivät kerro ainoastaan ihmisen väkivaltaisesta olemisesta ja olemuksesta. 

Kun dialektiseen historiakäsitykseen (käsitys ristiriitoja sisältävistä historiallisista jaksoista ja edistyksestä) sisällytetään myös kysymys eksistentialistisesta olemisesta käsitys historiasta alkaa näyttää toisenlaiselta. 

*

RAAMATUN mukaan ihminen on ollut alun perin Jumalan kuva. 

Mutta ihmisen yhteys jumaluuteen katkesi jo muinoin (syntien takia). 

Sen jälkeen ihmistä on kehotettu palaamaan takaisin jumalayhteyteen.   

*

Kun ihminen kuvittelee tulleensa uskoon, hän kuvittelee palanneensa jumalayhteyteen. Hän uskoo tuolloin muuttuneensa jumaluuden kaltaiseksi eli "kaikkitietäväksi ja -hallitsevaksi" olennoksi. 

Tuhansia vuosia sitten kirjoitettua Raamatun sanaa pidetään Jumalan lausumana ja ikuisena totuutena (todellisuutena) ottamatta huomioon sitä, että Raamatun tekstien pohjalla ovat muinoin vallinneet olosuhteet ja tapahtumat (muinaiset käsitykset ja merkitykset) mutta niiden alkuperäisiä merkityksiä ei voi enää ymmärtää.    

Uskova alkaa tuon jälkeen tulkita aikansa tapahtumia ja näkee niissä ristiriitoja Jumalan sanan suhteen (alkuperäisen totuuden ja todellisuuden) ja alkaa arvostella oman aikansa ajatuksia, puheita ja tekoja (uskonnollinen moralisointi).

Mutta ihmisenä oleminen ei voi tapahtua koskaan siten, että ihminen "tietää" ja "hallitsee".  

Ihminen voi olla vain ja ainoastaan ihminen, ihminen ei voi olla jumaluudellinen. 

*

On erehdys ajatella, että ihminen on sitä mitä ihminen puhuu ja toimii.

Se mitä ja miten ihminen ajattelee, sanoo ja toimii ovat eri asioita. 

Samalla tavalla kuin "tärkeintä on se miten uskoo, ei se mitä uskoo" (Kierkegaard) tärkeintä on se miten ajattelee, ei mitä ajattelee. 

Ihmisiä ei saa tuomita "sanomisen tai/ja tekojen" pohjalta. Ihmisiä tulee tarkastella sen mukaan miten  he ajattelevat. Tärkeintä ei ole se mitä nyt esimerkiksi sotesta ajatellaan, sillä siinä on kyse yhden nationalistisen kattovallan sisällä käytävästä väittelystä mutta ei universaalisesta seikasta.        

*

Maailma on jatkuvassa muutoksessa,  mikään ei tapahdu tässä maailmassa tarkoituksenhakuisesti eikä tässä maailmassa tapahdu edistystä (vrt. Marxin historiakäsitys). 

Ihmisen oleminen nivoutuu "maailmassa olemisen sattumavyöryyn". 

Ihminen on kaikessa itseään. 

Ihminen ei voi keksiä jokaiseen aikakauteen ja tilanteeseen sopivaa yleispätevää yhteiskunnallista systeemiä. 

Mutta ihmisen pitää ottaa huomioon aikakautensa "olemassaolohaasteet". 

*

Nyt 2000-luvun alussa on seuraavia "olemassaolohaasteita". 

Nationalismi (Kansallisuusaate) korosta jonkun yksittäisen kansanryhmän suvereenia oikeutta johonkin ajattelu- ja toimintatapaan sekä paikkaan. Mutta nationalismi aiheuttaa toisten kansanryhmien väheksymistä (syrjimistä, erottelua) sekä luokittelemista (rasismia). Nationalismi aiheuttaa myös uusi ja uusi maailmansotia.   

Nationalismiin pohjautuva kapitalistinen demokratia ja talous pitää hävittää. Uusliberalistinen yhteiskunta on "kuoleman malli". 

Koko tähänastinen kulttuuri ja myytistä on uudistettava totaalisesti. 

Nationalismin tilalle pitää luoda uusi universaali globaaliin ajatteluun ja toimintaan perustuva maailmanvalta. Siinä kaikki ihmiset ovat samanlaisia ja kaikille tarjotaan hädässä apua. 

Tämän ihmistä koskevan kysymyksen rinnalla on kysymys luonnon hyvinvoinnista. Koska iImastonmuutos ja sen rinnalla vallitsevat ympäristöongelmat (kuten luonnonvarojen rajaton käyttö, utilismi) ovat tuhoamassa kaiken elämän maapallolla, luonto on vapautettava "itsensä toteuttamiseen". 

*

Saksalaisen Angela Merkelin valtakausi on loppumassa, mutta "Alternativ für Deutschland" (AfD-puolue) on kovassa nousussa vallan huipulle. 

Tämä on merkki suurten puolueiden murenemisen jatkumisesta, varsinkin demaripuolueen alamäestä.  

*

Mikä johti siihen, että miljoona ruotsalaista äänesti ruotsidemokraatteja? Millainen "kollektiivisen ahdistuksen äkkipurkautuminen" oli tuon ilmiön taustalla? 

Sitä ei aiheuttanut ainoastaan nationalismi ja "valkoisen vallan kaipuu" sekä "monikulttuurisuuden ja globaalin vallan uhka" vaan myös pettymys nykyisten isojen puolueiden ja median harjoittamaan valtapeliin? 

On kyllästytty esimerkiksi "veronkorotuspuheisiin ja puheisiin hyvistä veronmaksajista", tuo puhe ärsyttävää ruotsalaisia? 

Varmaa on se, että Ruotsin ilmiön taustalla on tämän aja henki.   

*

Ihminen ei ole "tietävä ja hallitseva" olento eikä yhteisön sisällä vallitse "kaikille yhteistä todellisuutta". 

Ei pidä uskoa valtapelissä "tietoon" eikä "kaikille yhteiseen todellisuuteen".

*

Ei taide ja arkkitehtuuri liity siihen mitä pidetään "näköisyyden takia kauniina".  

Mutta jos tuohon uskoo ja näkee maisemassa, taide-esineessä ja rakennuksessa kaikille yhteisen palvotun muodon ja maiseman todistaa unohtaneensa paikkaan. 

Itsekeskeinen eteläpohjalaisten kulttuuri on tätä hyvä esimerkki. 

Siihen sisältyy maisemana palvottu "kaikille yhteinen avaruuspelto" sekä esineenä palvottu kaikille yhteinen fooninkirakennus

Tästä johtuen seinäjokilaiset vierastavat "maaseutukaupungissaan" Alvar Aallon abstraktia kansainvälistä modernismia ja nykytaidetta

Nehän eivät liity myöskään pelkkään estetiikkaan (kauneuteen) ja näköiskuvaan

*

Jos ihminen olisi "tietävä ja hallitseva" olento ihmisen minä sijaitsisi ihmisen sisällä. Tuo minä muistuttaisi tekoälyrobottia, joka säätelisi automaattisesti ihmisen ajattelua ja olemista. 

Ihmisen minä on kuitenkin ulkona maailmassa (Sartre). 

Tuolloin ihmisenä olemista leimaa koko ajan maailmassa olemisen ristiriidoista ja omien ratkaisujen tekemisestä aiheutuva ahdistus.

*

Suomessa puhutaan sotesta, maakuntauudistuksesta ja "valinnanvapaudesta". 

Kenen vapaudesta niissä on kyse? 

Rahavallan vapaudesta tietysti. Sen lisäksi että uusliberalistisessa konsernikunnassa demokratia ei voi toteutua (syynä esimerkiksi osakeyhtiölaki jne.) samaan seikkaan vaikuttaa se, että rahastot (esimerkiksi Terveystalon ja Mehiläisen säätiöt) ja pääomasijoittajat ovat tämän uusimman ajan "konkreettisia kunnanjohtajia".   

 

Ihmisenä oleminen on "sattuman vyöryissä" kuvittelun ja kulttuuristen myyttien varassa leijumista. 

Siinä taide-esine ja rakennus heijastaa ihmisenä maailmassa olemista, ei joka suhteessa kauneutta. 

Ihminen on aluksi maailmaan heitetty luonto-olento. Siinä tapahtuu ensin olemista ja vasta sen jälkeen hänelle muodostuu olemus. 

Ennen kuolemaa ihmisellä on joku erityinen olemus ja kuoleman hetki merkitsee ihmisenä olemisen päättymistä.  

Kantakauhavalaisen kaupan pihalle parkkeeratussa autossa luki "Antiikkia ja Aarteita - Romukauppa Kauhavalla". Pihalla oli läjä ruosteisia polkupyöriä, puolet niistä oli puhki ruostuneita. Kysyin myyjältä: "kuka noita ostaa, mitä niille tekee?" Myyjä vastasi: "niitä laitetaan pihalle koristeeksi. 

Siis kauhavalainen sielunmaisema tuostakin seikasta. 

Täällähän on esimerkiksi moderni rakennussuojelu tuntematon käsite.  

 

Nykyisen Suur-Kauhavan taiteilijakuuluisuus on Alahärmässä asuva entinen uskonnonopettaja, öljyväri- ja konjakkihöyryinen Juhani Palmu lakeutta (avaruuden pääkaupunkia) ylistävine näköiskuvineen.

Moderni taide ja arkkitehtuuri on yhtä huonossa huudossa kuin Seinäjoella. Kirveellä veistettyjen pronssiukkojen Seinäjoki. Ennen 1960-lukua "savikatujen maaseutukaupunki" Seinäjoella ei ollut ensimmäistäkään abstraktia taideteosta, sillä lakeuden agraarikansalta puuttuu kaupunkikulttuurinen kyky ymmärtää abstraktia ilmaisua. 

*

Ihmiset myös kuvittelevat usein, että kaikki edistyy, että koko ajan tapahtuu hyvää ja myönteistä kehitystä. Maailmassa voi tapahtua myös täysin päinvastaista.  

Ensimmäinen esimerkki. Ilmastonmuutos on aiheuttanut muutoksia myös lintujen "muuttokäyttäytymisessä" (yle.fi ulkomaat 17.9.2018).  

Toinen esimerkki. Kirjoitin Turun Sanomiin 17.2.1986 kirjoituksen "Korjausrakentamisen ongelma". Noihin  aikoihin kuviteltiin, että korjausrakentaminen on kovassa nousussa. Mutta tosin kävi. 

Viime vuosina on kuitenkin innostuttu purkamaan vanhat lähiökerrostalot niiden korjaamisen sijasta. Tämän taustalla on se, että rahamaailma huutaa hävittämistä bisneksenteon vauhdittamiseksi.  

*

Purkuinnokkuutta on lisännyt koulujen home- ja ilmastointiongelmien yleistyminen (sairaudet jne.). 

Samalla käynnistyi "asiantuntijoiden" väittely "oikein suunnitelluista ja rakennetuista" moderneista uudisrakennuksista (tarkastelun kohteena tekniset rakenteet ja rakentamisprosessit). Mitään yhteistä oikeaa rakentamistapaa ei voi kuitenkaan olla eikä löytyä.   

*

Vuonna 1976 purettiin rakennussuojelua vaatineiden mielenosoitusten säestämänä Turun Kauppatorin nurkalta vanha Hamburger Börs (sen rakennustyyli oli jugend) ja sen tilalle paikalle rakennettiin korkea moderni rationalistinen kerrostalo. 

Uudisrakentamisen totuttamiseen liittyi myös lahjontatuomioita. 

Turun Päivälehdessä 23.2.1989 on hyvä valokuva vanhasta j uudesta Börsistä.  

Syyskuussa 2018 julkaistujen uutisten  mukaan hotellirakennuksen nykyinen omistaja aikoo purkaa "uuden modernin korkean kerrostalon" ja rakentaa sen paikalle kokonaan uusi kerrostalo. 

Ratkaisuun vaikuttaa varmasti kohta käynnistyvät  toriparkkityöt.  

*

Maailmansodan jälkeen 1944 perustetun Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL:n) historia päättyi 1990 ja sen tilalle muodostettiin nykyinen Vasemmistoliitto. 

SKDL:n sanottiin olevan kansanvaltainen, demokraattinen sekä rauhan ja vapaudet turvaava puolue. Lähellä sosiaalidemokraatteja olleeseen SKDL-puolueeseen on kuulunut kommunisteja, sosialisteja ja liberaaleja porvareita. 

Puolueen perustamisen taustalla oli sisällissota 1918 ja lapuanliikkeen jyrkkä kommunismin vastainen toiminta sekä Neuvostoliiton vaikutus. 

Puolue perustui marxilaisen kommunismiperinteen vaalimiseen, mutta puolue luopui vallankumouksellisesta ajatuksesta Suomen valtion kommunistiseksi muuttamiseksi. Vieläkin lähemmän sovinnon tekemistä porvarillisen vallan kanssa toteutti SDP, mutta sen puolueohjelmaan sisältyi myös tavoite "sosialismi".

*

Länsi-Saksasta Suomeen 1974 muutettuani pidin etäisyyttä tuolloin Suomessa riehuneisiin stalinisteihin. Sitä vastoin liityin Oulun Sosialistisiin Opiskelijoihin (OSO) ja toimin tuossa järjestössä lähinnä pilapiirtäjänä mutta tapsin tuona aikana mm. SKDL:n puheenjohtajan Arvo Aallon. 

Luin 1970-luvulla paljon Karl Marxin kirjoituksia ja luin aktiivisesti Kulttuurivihkoja. Erosin 1970-luvulla ensimmäisen kerran (ev.lut.) kirkosta ja menin toiseen avioliittoon maistraatissa 1977. 

*

Olin vuonna 1992 Turun kunnallisvaaliehdokkaiden ylivoimainen ääniharava (sain tuossa vaalissa 1918 ääntä). Kansan Uutisten toimittaja Pekka Helminen teki minusta 25.7.1995 julkaistun uutisen: "Jukka Paason loikan syynä katkeruus". "Todellinen" syy eroamiseeni oli petos, johon sisältyi kadonnut pöytäkirja, jossa oli sovittu paikastani Turun kaupunginhallituksessa. 

Tuon jälkeen olin 1995–2000 Turun demarien valtuustoryhmän  jäsen. 

2000-2010 välisenä aikana (ennen eläkkeelle lähtöä) en osallistunut politiikkaan. 

Vuoden 2010 jälkeen olen ollut "yksilönä vapaa ajattelija ja vapaa taiteilija" (dadaisti). 

*

Onko Suomen Vasemmistoliitto sitoutunut puolueena aivan liikaa suomalais-nationalistiseen valtapeliin? 

*

Kirjoitin seinäjokilaiseen sanomalehti Ilkkaan viimeksi kaksi seuraavaa mielipidekirjoitusta: 

 

"13.9.2018, YHTEEN PUHALTAMISEN VAIKEUS  

Suomen suurkuntauudistus on toteutettu ajatellen taloutta. Uudistuksen iso epäkohta on se, ettei siinä ole otettu huomioon alueen kulttuuria (ja myytistöä), identiteettiä ja "yleispiirteistä" maankäyttöä (yleiskaavoittamista).

Kun useita ennen itsenäisiä kuntia ovat liittyneet suurkunnaksi, liitoskuntien täytyy osata puhaltaa uudella tavalla yhteen yhteiseen hiileen.  

Ja kun suurkunnan maankäyttöäkin aletaan suunnittelemaan yhtenä kokonaisuutena pintaan nousevat vaikeat kysymykset moninkertaistuvat. 

Tuolloin ei ole kyse esimerkiksi pelkästä kouluverkosta vaan myös uusien esimerkiksi asuntoalueiden, työpaikka-alueiden sekä liikkumis- ja palvelualueiden sijoittumisesta suurkunnan alueelle. 

Siinä vasta yhteen hiileen puhaltamisen taitoa tarvitaan. Suurin ristiriita syntyy tuolloin itsellisyyteen kasvaneiden vanhojen maatalouskuntien kesken."

Ilkka julkaisi tämän kirjoitukseni 20.9.2018. 

 

"17.9.2018, ASUKKAIDEN ITSEHALLINTO JA YHTIÖLAKI

Kuntahallinto ei voi perustua asukkaiden itsehallintoon. 

Sen jälkeen kun maapallon laajuisessa teollisessa kapitalismissa oli yleistynyt uusliberalistinen hallinto (1980-luku) sekä kansainvälinen rahavalta oli murskannut alleen kansantaloudet "vanhat johtajakunnat" vaihdettiin monissa valtioissa konsernikunniksi. 

Konsernikunnassa yhtyy julkinen ja yksityinen valta. Tuohon valtaa niveltyy nyt Euroopassa myös EU-valta.  

Kunnan omistamien yhtiöiden pitää tuottaa konsernikunnassa nopeasti ja tehokkaasti rahavaroja kuntien kriisiytyneelle rahataloudelle 1970-luvulla havaitun sosiaalivaltion kriisin voittamiseksi ja muiden rakennekriisien ratkaisemiseksi.

Osakeyhtiölain mukaan kunnan omistaman yhtiön hallitus ei saa luovuttaa kunnan väestöä edustaville valtuutetuillekaan kaikki yhtiötietoja. 

Tällä sekä vallan virkamiehille delegoinnilla on suuri vaikutus asukkaiden itsehallinnon mitätöimisessä. 

Asukasvalta on syrjäytynyt viimeksi usein kokonaan." 

*

Kun hegeliläisestä nationalismiaatteesta innostuneet ylioppilaat haastattelivat 1800-luvulla väestöä Suomenniemen syrjäseuduilla, he törmäsivät erikoisiin ilmiöihin. Noihin aikoihin Suomenniemen väestöt "elelivät kirjavana" täynnä pieniä erilaisia kulttuurisia yhteisöjä.  

Esimerkiksi jotkut "pienyhteisöt" eivät olleet kuulleet koskaan "hallitsijasta" (kuninkaasta tai keisarista). Jotkut vastaajat saattoivat tiivistää vastauksensa muutamaan sanaan ja olivat lopun päivää hiljaa. 

Jotkut saattoivat olla ensin hetken puheliaita ja kaverillisia mutta vähän ajan päästä he alkoivat hiljetä ja murista "selän takana". 

Puukonkin käyttökin liittyvistä asioista ylioppilaat saattoivat kuulla. Ainoastaan Suomessa puukko on samalla kertaa työkalu ja tappoväline. 

Kun olimme muuttaneet Turusta Kauhavalle kirjoitin Ilkkaan kirjoituksen "Häjyt - tarua vai totta?" (Ilkka 9.9.2011). Tuon jälkeen kirjoitin Ilkkaan mm. kirjoitukset "Tämä on murhaajien maakunta" (Ilkka 8.4.2012), "Puukko on Etelä-Pohjanmaan myytti" (Ilkka 12.4.2012) sekä "Puukkojunkkarit ovat Etelä-Pohjanmaan myytti" (18.4.2013). Puukko viittaa lakeudella siihen, että sen väkivaltavälineenä käyttäminen ja maatalouskulttuuri liittyvät yhteen. Toisaalta puukkomyytistön taustalla on ennen maatalousyhteikuntaa vallinnut eräkulttuuri (siirtyminen Hämeen seudulta pohjoiseen Kyrön alueelle). Myös lapuanliikkeen taustalla on ollut sama kulttuuriperintö.  

*

Tuota kirjavaa 1800-luvun joukkoa (Suomenniemen monia pieniä erilaisia kansanryhmiä) alettiin laittamaan samaan riviin (yhtenäistäminen) ja organisoimaan uskomuksella "suomalaisuus". 

Niille luvattiin, että liittymällä "kaikille yhteisen suomalaisuushiilen" puhaltajiksi jokainen yksilö saa konkreettisen yksilövapauden. 

Sen jälkeen ulkopuoliset (viholliset) eivät uskaltaisi puuttua "täkäläiseen Suomi-kattovaltaan", koska "sen vastarinta on murtumaton". 

Suuruudenhulluudessa kuviteltiin, että isommassa sodassa yhtä suomalaista vastaan tarvittiin kymmenen ryssää. 

Ja suuruudenhulluudessa Uralin vuoristo alkoi häämöttää Suomenniemen takaa. 

*

Nyt kun teollisen kapitalismin mukainen maapallo on kansainvälistynyt kapitalistisen pääoman voimalla, innokkaiden nationalistien on syytä muista se, että tekohengityskään (kansainvälinen raha-apu) ei pelasta Suomen kansaa tukehtumiselta. Ei vaikka kuinka "kiristäisi sinistä nauhaa rinnassaan mustaa pohjaa vasten". 

*

KIRJAIN MERKKI SYMBOLI. Eri kansat puhuvat eri kieltä. Kansanryhmiin kieliin ja kansan käyttämiin kirjoitettuihin merkkeihin liitetään kulttuurisia myyttejä.

Ensin kansa on  puhunut kieltä ja alkanut sen jälkeen merkitä merkkeinä ja symboleina maailmassa olemisessa aistittuja ilmiöitä ja asioita muistiin oman puhutun kielen pohjalta.  

Jos kirjasinmerkit voidaan jakaa (jonkun mielestä) kauniisiin ja rumiin niihin liitetään kuvitelmia jonkun kansan ja kulttuurin hyvyydestä ja pahuudessa. Kauniisiin kirjasinmerkkeihin kuvitellaan liittyvän hyvä ja kaunis kansa, mutta todellisuus voi olla aivan muuta.

Esimerkiksi muinaiset kiinalaiset olivat usein hyvin väkivaltaisia ja sotaisia. Jos pitää nykyaikana kiinalaista kirjoitustyyliä kauniina sen taustalla on moderni käsitys kauniista.  

*

Myöhemmin muinoin käytettyjen merkkien alkuperäiset merkitykset ovat muuttuneet tai/ja unohtuneet. Lisäksi tuhansien vuosien aikana kirjoitetut merkit ovat uusiutuneet ja muotoutuneet uuteen muotoon muiden kansojen käyttämien kielten merkeistä. 

*

Hyvä esimerkki kuvatusta prosessista on Venäjällä käytetyt kirjaimet. 

Venäjällä käytettyihin kirjaimiin on liitetty eri tahoilla erilaisia kulttuurisia myyttejä, Suomessa tavallisimmin vihamyyttejä, joidenka mukaan "ryssää (ihmisiä ja kansaa) täytyy vihata". Tuon vihamyytin taustalla on täällä hegeliläinen filosofia kansallisuusaate ja nationalismi: "kyllä ryssissä on pahaa vikaa".      

*

Jos ajatellaan, että kirjaimia ei pidä arvioida kauneuden (estetiikan) perusteella ajatellaan, että tuolloin omaksuttuun kauneuskäsitykseen liittyy harhainen kuvitelma joidenkin ihmisryhmien ja kansojen hyvyydestä ja vihamielisinä pidettyjen kansojen pahuudesta. 

Myöskään kommunistiksi ei pidä luulla ketään pelkän merkin pohjalta. Venäjää kirjoittaenkin osaava voi olla kovin valkoinen porvari.   

*

Ei pidä ajatella, että kun löydän samanlaisen ihmisen kuin minä olen, tulen onnelliseksi. Parempi on ajatella esimerkiksi niin, että kun kohtaan erilaisen ihmisen kuin minä ja opin ymmärtämään hänen erilaisuuttaan, olen luultavasti hyvällä tiellä. 

*

Erilaisuuden kieltämisen tai sallimisen vastakohtaisuus on aikamme eräs peruspiirre. 

Jonkun ahdasmielisen paikalliskulttuurin mukaan kaiken pitää pysyä samana, toisenlaisen käsityksen mukaan kaiken täytyy muuttua "ajan hengen" mukaisesti.  

Lakiin pohjautuva nationalistinen kansallisvaltio pyrkii olemaan kaikille kansalaisille joustava ja erilaisuutta suvaitseva. Nationalismiin sisältyy tässä asiassa ristiriita koko kansa yhtenäistämiseen ja ihmisten erilaisuuden hyväksymisen välillä. 

Perustuslainkin mukaan kansaa edustava parlamentti tekee jatkuvasti uusi lakeja ja määräyksiä erilaisuuden ja toisenlaisuuden hyväksi. 

Mutta vastarinta tähän nähden on kova niiden keskuudessa, jotka uskovat "kaikille yhteisen todellisuuden olemassaoloon".  

Juristi Kaarlo Tuorin kirjassa "Foucaultin oikeus" on tähän kysymykseen liittyviä seikkoja. 

Erilaisuudesta ei saa tuomita ketään (ihmisyyden kunnioittaminen) mutta esimerkiksi homoavioliittojen sallimisesta on syntynyt viimeksi kova moraalinen meteli (uskovaiset jne.).

*

Muinaiset yhteisöt elivät ennen maatalousyhteiskuntaan siirtymistä erätaloutta (osittainen muutos myytistössä).  

Ihmisyhteisöt toimivat ennen uudempia vallankäyttöperiaatteita "kirjoittamattoman barbaari- ja perinnelain" pohjalta. Siksi muinoin tapahtui jatkuvasti kiistapukareiden kesken väkivaltaisia yhteenottoja sekä "klaani- ja heimojohdon" raakoja rankaisutoimia. 

Vasta kirjoitustaidon keksimisen ja uusien vallankäyttö- ja hallitsemismuotojen yleistyessä syntyi kirjoitettu laki (Egypti, Babylonia jne.). 

Samalla monet vanhat väkivaltaperiaatteet saivat väistyä uusien väkivallattomien rankaisukäytäntöjen tieltä.

*

Kaupunkikulttuureissa oli pitkään käytössä systeemi, jossa kiistaa tai esimerkiksi rikosta selvitettiin "kolmannen ulkopuolisen toimijan" (kuten maistraatin) toimesta ja sen jälkeen rankaisuna oli tavallisesti julkinen hirttäminen. Tuo systeemi perustui ihmisten pelottelemiseen.  

Ranskan suuren vallankumouksen ja nationalismin nousun jälkeen luovuttiin tästä perinteestä. Se korvattiin "uudella periaatteella", jossa rankaisu toteutettiin väkivallattomasti (tuota seurasi uusia rakennustyyppejä kuten vankila).        

*

Vanhan yhteisö eli luontevasti vahojen perinteiden pohjalta mutta uusi keinotekoisesti organisoitu yhteiskunta oli jatkuvassa muutostilassa. 

Kirjoitetun lain avulla saatettiin uudistaa nopeasti ja tehokkaasti yhteiskunnan aiempia toimintaperiaatteita kun oli kyse määräämisestä, kieltämisestä tai sallimisesta. 

*

HÄRMÄN HÄJYT JA KAUHAVAN HERRA. Härmän häjyjen historia (1800-luvun alkupuolisko) liittyy siihen, että vanhan maatalouskulttuurin omaksuma "kirjoittamattoman lain periaate" tuli "uhatuksi" kun uusi organisaatiomalli  eli nationalismi alkoi vallata Suomessakin yleistä mielialaa. 

Nationalistifilosofia Snellmanilla oli kesäpaikka Härmässä ja hän paljon "pahaa verta" tuolla seudulla. Hän oksettaa tuppukylien kartanohärmäläisiä vieläkin.  

*

Kauhavalla on muodissa myös "konehäjyily".

Sen jälkeen kun Kauhavan kasarmi (LSK) lopetettiin 2014, paikasta tehtiin pakolaiskeskus. Viimeksi sen kylkeen on rakennettu kilpailuja varten autojen kiihdytysrata. 

Sadan metrin päässä radasta on terveysasema ja viimeksi sen pihalla liehui punaisen ristin lippu (rahan kerääminen palolaislasten hyväksi). 

Monet pakolaiset kärsivät LSK:n alueella sodan traumoista "metelistä ja pamahduksista", varsinkin lapset, miksei sitä ole otettu huomioon.

Kauhavalaisille on pääasia, että paikalliset "kantaväestöläiset" pääsevät purkamaan "metelitraumaansa". 

*

Ihmiset ihmettelevät nykyisin paljon esimerkiksi Trumpin johtaman USA:n ja Kiinan välistä taloussotaa. Siinä on kyse hyvästä esimerkistä kahden suurkulttuurin kesken syntyneestä jännitteestä. Sen purkautuminen heijastuu aina kaikkiin muihin kulttuuritasoihin.  

*

Ihmislaji on "synnyttänyt" maapallolle lukuisia suurkulttuureja. Esimerkiksi länsieurooppalainen suurkulttuuri poikkeaa itäeurooppalaisesta suurkulttuurista (Venäjä jne.) ja Atlantin takaisesta amerikkalaisesta suurkulttuurista (USA jne.).

Suurkulttuurien lisäksi kulttuurieroja ilmenee paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 

Ranskan suuresta vallankumouksesta ja 1800-luvun alusta alkaneen länsieurooppalaisen kulttuurivaiheen aikana syntynyt nationalistinen kulttuuri hävitti pienet paikalliset kulttuurit (vrt. esimerkiksi Härmän häjyt ja Kauhavan herra täällä Suomessa).

Kolmannessa vaiheessa (tilanne nykyisin) kansainvälinen kulttuuri alkoi hävittää nationalistista kulttuuria (esimerkiksi nyt Kreikan taloudellinen ja poliittinen kriisi).

Yleinen kehitys on kulkenut kohti universaalia, monikulttuurista ja kansainvälistä globaalikulttuuria

*

Jokaiseen kulttuuriin sisältyy aina oma myytistö. Myytti liittyy ihmisenä olemiseen, siinä ihminen on kuvitteleva olento, jolla ei ole kykyä "tietää". 

Ajatus "tietämisestä ja kaiken hallitsemisesta" on pelkkä myytti.       

Tieteessä on ajateltu, että kun psykologian ja sosiologian väliin muodostetaan psykososiologiaa ja sosiologiapsykologiaa tutkiva tieteenhaara, ihminen on lähempähä "kaiken tietämistä". Mutta vaikka näin toimittaisiin ja koko "tiedeympyrä" olisi ummessa erilaisia tieteenhaaroja, ihminen ei ole yhtään lähempänä tietämistä. Ei myöskään vaikka ihminen osaisi yhdistellä kaikkia noita tieteen sektoreita. 

*

Jokainen ihminen on oma maailmansa. Maailmassa oleminen on erilaisena toisenlaisena olemista. 

Vaikka "kaikille yhteistä todellisuutta" ei ole olemassa ihmiset kuvittelevat usein että se on konkreettista. 

Kyseinen väärinkäsitys on aiheuttanut nationalistisen valtioajattelun minkä murskaa kansainvälistyminen. 

Nationalistinen pyrkimys kokonaisen kansakunnan yhtenäisyyteen on utopia. 

Siihen voi uskoa mutta tuohon uskomukseen sisältyvä tunne ei ole "todellista".  

*

Siitä, että ihminen ei ole "tietävä olento" on runsaasti "todistusaineistoa".

Menin Kauhavan pääkirjastoon katsellakseni pari hyllymetriä ihmisen kehityspsykologiaan liittyviä kirjoja. Niissä oli vaikka minkinlaisia ajatuksia mutta ei mitään yhteistä suuntaa. 

Kirjailija ja eksistentialisti Jean-Paul Sartren kirjoituksessa "Minän ulkoisuus" (tuo kirjoitus alun perin vuodelta 1937) osoitetaan, se kuinka minä ei ole tietoisuudessa vaan ulkona maailmassa. 

Psykologit väittävät kuitenkin, että ihmisen sisällä "asuu minä".  

*

Kirja Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä (toimittanut Ross Vasta, 2016) "todistaa" omalta osaltaan siitä, ettei ihminen ole tietävä olento. 

Kirjassa on  kuvattu sosiaalis-kognitiivinen teoria, käyttäytymisanalyysi, Piaget'n teoria, informaationprossointiteoriat, ekologisten järjestelmien teoria sekä etologisten järjestelmien teoria (termillä etologialla viitataan alun perin eläinten käyttäytymistutkimukseen).     

Kun halusin tutustua Kauhavan pääkirjastossa uusimpaan "kehityspsykologiaan" toivoin saavani tuosta aiheesta uusimman kirjan. Minulle tarjottiin tuon jälkeen terapeutti ja psykiatrisen hoidon tutkinnon suorittaneen Päivi Niemen kirja Rajansa kaikella (2018). 

Tuon kirjan alussa Niemi sano, että "Valtioilla on tarkoin määritellyt rajansa, samoin maanomistajille ... Tupakointi kielletty ... Rajoja luodaan sekä yksilöiden että yhteisöjen elämänhallinan tarpeista ... Tarvitaan sopimuksia ja liittoja, sääntöjä ja ehtoja ... Rajoja tarvitaan erottamaan hyvä pahasta ... Kieltomerkinnällä aidoilla estetään vieraiden pääsy omalle tontille... mielen rajojen määritteleminen voi olla hankalaa...". 

Tämäkin todistaa siitä, ettei ihminen ole "tietävä ja hallitseva" olento.

Kysymys rajoista on myös filosofinen. Se ei ole ainoastaan esimerkiksi "psykologinen tai yhteiskunnallinen". 

Esimerkiksi jos ihminen voi olla vapaa vain jos hän sitoutuu nationalistiseen valtio-orgaaniin, (Hegel) se "todistaa" siitä, kuinka rajan määritteleminen voi olla esimerkiksi yksilövapauden kannalta paha erehdys ja vääryys.   

*

Täällä maatalousvaltaisimmalla Kauhavalla en ole törmännyt yhteenkään maatilakeskukseen, jonka isäntä "määräjä" olisi ollut nainen. 

Samuli Paulaharjun kirjaa Härmän lakeuksilta ja Hella Wuolijoen tekstejä "Niskavuorta" (1936-) vilkaistessani minussa herää aina kysymys: "mitä tämä tarkoittaa"? 

Joka tapauksessa tuossa on kyse myytistä. 

Tuon myytin lähtökohtana voi olla se, kun Juhanaherttua piti Turun linnassa avovaimoa ja tuon naisen kanssa seikkaillessa syntyi myös lapsia. 

Vallanhimo painoi kuitenkin tuossakin tapauksessa tunteet pohjamutiin. Sen jälkeen kun Juhana oli löytänyt Puolasta "sen oikean naisen", siihenastiselle avovaimolle alettiin etsimään uutta sopivaa aviomiestä ja kartanoa. Ja myytin mukaan se myös löytyi.   

*

Teollisen kapitalismin aikana ihmisen kulttuureissa on "syntynyt" konemaisia ympäristöjä.  

*

Teollisen kapitalismin periaatteella toimivan nykykaupungin konemaisuus ja haavoittuvuus kasvoi 1980-luvulla uusiin laajoihin mittasuhteisiin sen jälkeen kun uusliberalistinen talous ja politiikka oli tullut Suomessakin vallitsevaksi yhteiskuntamalliksi.    

Uusi entistä "joustavampaa" yhteiskuntaa alettiin kutsua kuntatasolla konsernikunnaksi. Kunta koostuu nyt lukuisista kunnan omistamista osakeyhtiöistä. Niitä koski yhtiölaki mikä kielsi "arkojen yhtiötietojen" luovuttamisen myös kunnan poliittisille päättäjille.   

Teollisen konsernikunnan infra sisältää erilaisia verkostoja kuten kunnan omistamaan lämpövoimalaan kytketyn kaukolämpöverkon. Koska kunnalla on kaavoitusmonopoli, se kaavoitti uusia omakotialueita tuon verkon yhteyteen ja yritti pakottaa rakentajat liittymään kunnan omistamaan kaukolämpöverkkoon. Tämän tyyppisen "hallinnoinnin" tarkoitus on muuttaa kuntaorgaani rahaa tuottavaksi firmaksi. 

Tekniikka ja kapitalistinen yrittäjämentaliteetti alkoi vallata alaa kunnan kaikessa toiminnassa. Lopulta kaikki tuli kaupan, melkein koko kunnan saattoi ostaa kunhan vain tarjoisi riittävän summan rahaa.    

USA:ssa Bostonissa 14.9.2018 sattuneet kaasuräjähdykset ja tulipalot muistuttivat tämän systeemin haavoittuvuudesta hyvin konkreettisesti. 

*

Maailmansotien "hyöty" on ollut siinä, että sodan avulla on tuhottu vanhanaikainen infra. 

Nykyisin ymmärretään, että myös siviiliolot johtavat kaiken aikaa tuhoon ja totaalisesti uuden rakentamiseen. 

Tämänhetkinen "homekouluongelma" on tästä hyvä esimerkki.

Siinä ei ole kyse tätä länsimaista kulttuuria koskevasta erillisongelmasta vaan siitä, että paljastunut ongelma kertoo koko "kertakäyttökulttuurimme" luonteesta. 

Mutta päällimmäisenä siinä näkyy se, ettei ihminen ole tietävä ja hallitseva olento. 

Myös esimerkiksi lähiöiden uudistaminen (parantamisesta puhumattakaan) on järkevää ainoastaan tuottavan bisneksenteon takia - ajatellaan nytkin. 

*

Kirjoitin Ilkkaan 19.9.2018 seuraavan mielipidekirjoituksen 

 

"KANTAKAUHAVAN KESKUSTA - LAPUANJOKILAAKSON SEINÄJOKI

Ei löydy "kartanolta" Wanhaa Kauhavaa. Kokonaisia kortteleita on painettu saveen telaketjujen alle. 

Pelti kimaltelee ja tiiilenpalasia putoilee kun tätä maisemaa katselee.  

Liikekeskustaa (CBD-aluetta) siirretään uuteen paikkaan jo kolmatta kertaa. Mutta asukkaille ei hiiskahdeta siitä yhtikäs mitään.  

Kenen "valinnanvapaus"? Raha tässä haisee, ei tuoksu "demokratia". 

Rahastot (säätiöt), kansainväliset pääomasijoittajat sekä paikalliset bisnesmiehet ja poliitikot ovat loihtineet "vallan arkkitehtuuria". 

Taitaa tulla lakeudelle tornitalolähiö?"

 

Ilkka julkaisi tämän kirjoituksen 23.9.2018 (kts. mielipidesivu ja kohta lyhyesti). Keskustelin aamun jälkeen monen kauhavalaisen kanssa S-marketin rakentamisesta Lapuan suuntaan etäälle nykyisen keskustan asuinpaikoista. Ilkan mukaan Seinäjoelle on tulossa 7-10 hehtaarin suuruinen uusi market entisten suurten markettien jatkoksi. Mikä ihmeen nousukausi nyt on tulossa? 

*

Olen aina ihmetellyt eri seutujen ja paikkojen välisiä isoja kulttuurieroja esimerkiksi Suomessa. Toiseksi olen ihmetellyt sitä, kuinka paikan kulttuuri ja myytistö pysyy tavallisesti "sinnikkäästi" samana kuin mitä se oli jo muinoin. 

Uudet modernit tyylit eivät siihen vaikuta, ne vain hämäävät tarkkailijaa. aiheuttavat kuvitelman siitä, että kaikki on tässä "samalla tavalla kuin muuallakin". 

"Kanta-Kauhava" syntyi maatalouselinkeinon harjoittamisen mahdollistaneeseen Lapuanjoen sivuhaaraan (entistä merenpohjaa) 1600-luvun alussa. Paikan läpi mutkitteli joki ja sen molemmilla sivuilla oli maantie sekä pisteittäin maatilakeskuksia. Kauhavan kirkonkylä syntyi alun perin kirkon ympärille. Kirkko merkitsi yhdistävää tekijää ja kristillisen uskon vakiintumista osaksi paikan maatalousvaltaista myytistöä (protestanttinen etiikka). 

Pohjanmaan rata (Seinäjoki-Oulu, 1883–1886, koneellistumisen ja massaliikkumisen alku) on eräs yhdistävä tekijä Seinäjoen ja "Lapuanjoen Seinäjoen" välillä kun ajattelemme noitten paikkojen kulttuuristen myyttien alkuperää. Toinen yhdistävä tekijä on nationalismi (alkiolaisuus) ja valtiollinen itsenäistyminen 1917. 

1924 aloitti "Kauhavan ilmakoulu" (LSK). Se merkitsi militaristisen (väkivaltaperinteen) kytkeytymistä nationalistiseen kansallisuusaatteeseen ja -palvontaan.

Päätiet tulivat lisänä tähän kokonaisuuteen vasta kun autoistuminen, "kumipyöräliikkuminen" oli yleistynyt. Radan lisäksi modernit maantiet kytkivät Kauhavan seuruun ja muuhun maahan ja myös ulkomaahan.     

*

Markus Hiekkasen väitöksen  mukaan Kyröjokivarren Isokyrön kirkko on rakennettu vasta 1500-luvun alussa. Kyseinen tieto pohjautuu laboratoriomittaukseen.  

Eteläpohjalaisen myytin mukaan Isokyrön kirkko voisi olla jopa 1200-luvun rakennus. 

Seinäjoki (Kyröjokihaara) ja Kauhava (Lapuanjokihaara) on rakennettu sivujokien varrelle. Lakeuden kansa in siirtynyt ensin vastavirtaa Kyröjokea pitkin ja lyhyen maapätkän (Seinäjoki-Nurmo) jälkeen siirtynyt myötävirtaan Lapuanjoen latvalla.  

*

Heti tuon jälkeen 20.9.2018 kirjoitin Ilkkaan seuraavan mielipidekirjoituksen: 

 

"LAKEUDEN KANSASSA MYÖS RYSSÄÄ? 

Suomalais-kansallinen valtioaate on pyrkinyt hävittämään monia seutujen historiaan liittyviä seikkoja. Kuitenkin kansanryhmien sekoittumista on tapahtunut aina. 

Kulttuurinen myytti suuralueellisesta kahtiajakautumisesta Euroopassa, minkä mukaan länsi on hyvyyttä mutta itä on pahuutta (Venäjä), sai alkunsa 1000-luvun puolivälissä. 

Turun Koroistenniemeltä (piispanistuin) on löydetty myös rautakautista ja itäistä aineistoa mutta sitä on laitettu "varastoon" nationalismipoliittisista syistä johtuen. 

Veriryhmätutkimuksen mukaan Turun seudulla on itäistä veriryhmää enemmän kuin muualla Suomessa. Turun Halisten lähiössä on kaksi itäistä muinaishautaa (kurgaania). Sana Turku on muinaisvenäjää ("turgu"),

DNA-tutkijoiden  mukaan itäisen (venäläisen) aineksen "tulo" Turun seudulle tapahtui jo muinoin, ei esimerkiksi 1808 jolloin Turkuun saapui (ja jäi) noin 10 000 venäläistä sotilasta. Sotilaista majoitettiin tuolloin myös koteihin. Turkuun rakennnettiin kasarmeja venäläisille.

Nimitutkimuksen mukaan "eteläpohjalaisten alkuperä" on Tampereen ja Hämeen seudulla. Hämeenlinnan Varikonniemellä on tehty arkeologisia kaivauksia, joidenka mukaan alueella on asunut muinoin myös venäläisiä. Koska kyseinen seutu kuului muinoin Novgorodin intressipiiriin, novgorodilaiset sotajoukot hyökkäsivät jatkuvasti Tampereen suuralueelle (myös muinaislinnoihin). Tuo seutu kuului Novgorodin valtapiiriin.  

Samalle alueelle hyökkäsi lännestä Rooman paavin ja Ruotsin kruunun sotajoukot (Suomenniemen valtaamisen alkuvaihe, ristiretki Hämeeseen). 

Tampereen seudun väkeä alkoi paeta eräreittejä pitkin Kyrön alueelle (lähelle nykyistä Vaasaa).  

Lapuan on sanottu olevan "susivapaa alue". Kyseinen lausahdus liittyy myyttiin "idän ryssistä". 

Lausahduksen taustalla on Suomen valtiollisen itsenäistymisen alkuajat (punaiset venäläiset sotajoukot). 

Mutta paljonko eteläpohjalaisissa on ryssää? 

Se selviää kun eteläpohjalaisten alkuperä on tutkittu myös veri- ja DNA-tutkimuksin." 

Ja tuon kirjoituksen jälkeen kirjoitin 22.9.2018 Ilkkaan seuraavan mielipiteen:

 

"KAIKEN TONKIMINEN

Eteläpohjalista kulttuuria ja myytistöä kuvaa sanonta "kaiken tonkiminen". 

Ensinnäkin siinä lakeuden kansa on kuvitellut nuijasodasta lähtien olevansa itsenäisen Suomen pelastaja (valkoinen talonpoika-armeija 1918 ja viimeksi lapuanliike). 

Toiseksi tänä päivänä tällä entisten piikojen ja renkien lakeudella, nyt yrittäjäinnokkaiden pikkufirmojen maakunnassa kaadetaan monitoimikoneilla metsät ja tongitaan kaivinkoneilla maasta turpeet ja sorat. 

Ja laitetaan häkkiin sudet ja ketut.  

Huomion arvoisin seikka tuossa kulttuurissa ja myytistössä on lakeuden turvekenttäisen avaruuskansan identiteettiusko. 

Siinä kuvitellaan, että eteläpohjalaisten sormenpäät ovat (nationalistis-maakuntasynnynnäisesti) taitavampia, näppärämpiä ja kutittavampia kuin kaikkien muiden "suomalaisten" sormenpäät."

 

Maanviljelijäjoukon "itsellisyysyrittäjyys ja isäntähallinto" tekee maatalousvaltaisesta kunnasta erityisen ongelmallisen.  

*

Nuijasota käytiin 1500-luvun lopulla. Siinä oli kyse Ruotsin sisällissodasta. Siinä Kustaa Vaasan pojat Juhana (hänen poika Sigismund josta oli tullut Puolan hallitsija, suurvalta Puola-Liettua) ja Ruotsin Kaarleherttua kilpailivat vallasta. 

Nuijasodan aikaan ei ollut olemassa Suomea. Oli vain Ruotsin kruunu ja Österland (Suomenniemi). 

Sigismund yritti liittää Ruotsin Puolaan. Mutta Kaarleherttuan onnistui voittamaan ruotsalaisten talonpoikien tulella Sigismund ja Ruotsi säilyi itsenäisenä. 

Österlandin alueen aatelisto surmasi täällä tuhansia Suomenniemen talonpoikia ja sen jälkeen Kaarleherttua kosti Suomenniemen aateliston kapinoinnin hirsipuulla. 

Koko prosessi johti mielikuvituksellisen "Suomen näkökulmasta" (nationalistinen historiankirjoitus) katastrofiin, sillä Österlandiin tuotiin Ruotsista kokonaan uusi ruotsinruotsalainen aatelisto. Siitä tuli seuraavaksi Venäjän vallan aikana venäläisen eliitin "oikea käsi".       

*    

Kaikki pyörii nykyisin Euroopassa nationalismikorosteisen valtioajattelun ja kansallisvaltioiden muodostaman Euroopan unionin pohjalta. Brexit muuttaa unionia suuresti. 

Varsinkin isot vanhat sosiaalidemokraattiset puolueet ovat kaikkialla Euroopassa menettämässä kannatustaan.  

Nyt EU suunnittelee (samaan aikaan kun ihmisvirta Afrikasta Länsi-Eurooppaan kasvaa) Egyptiin pakolaisleiriä, josta voisi jakaa ihmisiä kansallisvaltioihin samalla tavalla kuin tavaroita. 

Ja samaan aikaan kun Suomessakin suunnitellaan apua (SPR) Välimeren takaisten sotien traumaattisia järkytyksiä kokeneille (esimerkiksi äideille, joiden lapsi on kuollut sodassa), yli-isänmaallisella Kauhavalla on rakennettu pakolaiskeskuksen viereen korvia repiviä kiihdytysratoja.

Radalla moottoreiden mörinää ja renkaiden vinkunaa säestää öinen pauke.  

Ovatko "häjykauhavalaaset" tulleet traumaattisiksi LSK-alueella vallinneen hiljaisuuden takia? 

Pitääkö heidän psyykettä hoitaa metelillä?

*

Seuraavaksi kirjoitin 22.9.2018 fooningista (kaksikerroksisesta "maatilakartanoiden pohjalaistalosta) Ilkkaan ja Pohjalaiseen.

 

"FOONINGIN ALKUPERÄ

Fooningin alkuperä juontaa Kyrönjoen ja Lapuanjoen ruotsinkieliselle suualueelle. Tämä käy hyvin ilmi vanhoista kartoista. Suomalaiskansallisen myytin mukaan pohjalaistalo on kuitenkin alunperin suomenkielisen kansan keksimä rakennustyyppi. 

Tämä ei voi pitää paikkansa koska kyseinen klassistinen rakennus sisältää monia piirteitä, joiden alkuperä juontaa antiikkiin asti (koristeet jne.). Suomalaiset eivät ole voineet tuntea esimerkiksi antiikin munasauvaa (koristetta). 

Klassistisen "pohjalaistalon" alkuperä juontaa Merenkurkun kohdalla Ruotsiin. Kun Ruotsi valtasi Österlandia merellistä ruotsalaisväestöä (vrt. viikingit) asettui ensin itäiselle rannikolle ja siirtyi myöhemmin siitä kauas sisämaahan päin. Tämäkin käy ilmi vanhoista kartoista.  

Ensimmäiset fooningit rakennettiin 1700-luvun puolivälissä ehkä Ilmajoelle. Ne rakensi Vaasasta tullut ruotsalainen työporukka paikallisille talonpojille isojaon takia. 

Sitä vastoin esimerkiksi Alahärmä on saanut ensimmäiset fooningit Uudestakaarlepyystä.   

Vaasan kaupungissa oli noihin aikoihin kapeat kadut ja niiden reunalla (komeimmille katuosuuksilla) kaksikerroksisia taloja (fooninkeja "pohjalaistaloja). Kyseinen kaupunkitalo on pohjalaistalon alkuperäinen esikuva. "      

 

Ilkka ja Pohjalainen julkaisivat tämän mielipiteeni 28.9.2018.

*

Katselin kauhavalaisen kapakan pöydälle kopioitua lentokonesotaa esittänyttä sarjakuvapiirrossarjaa. 

Siinä ihmisen väkivaltaisen käyttäytymisen tehostajana on sotilaslentokone (vrt. puukko tai kivääri) ja kuinka sotilaslentäjät kiroilevat vihollislentäjän "omituista käytöstä". Ajattelin tekoälyrobottien ohjaamia uusia sotakoneita (EU aikoo kieltää niiden valmistaminen ja myyminen). Noille automaattikoneille ei anneta lainkaan toimintakäskyä ihmisen toimesta. 

Kauhavalaasten "itsesuggestionaalis-psykopaattisten kiihdytysajolaasten" suosio on kasvanut viimeksi niin lujaa, että minun oli pakko kirjoittaa 22.9.2018 Suurkunta Kauhavalle uusi kuntalaisaloite. 

Se on tässä :

 

"KUNTALAISALOITE

Tämä on KUNTALAIN mukainen kuntalaisaloite. 

Ennen Suomen ensimmäistä asemakaavalakia käytiin vuosia yhteiskunnallista väittelyä siitä saako yksityinen yrittäjäsektori päättää siitä mihin, miten ja paljonko Suomen taajamissa rakennetaan vai kuuluisiko tuo valta kunnan julkiselle hallintoelimelle, joka edustaa kansaa.

Tuo keskustelu oli tärkeä koska siinä pohdittiin myös KORRUPTIOON liittyviä seikkoja (rahavalta ja puoluevalta sekä virkavalta). 

Kysymys KAAVOITUSMONOPOLIN käytöstä sisällytettiin vuoden  1932 asemakaavalakiin siten, että kaavoitusvalta kuuluu julkista valtaa käyttävälle kuntaorgaanille. 

1980-luvulla yleistynyt uusliberalistinen vallankäyttö johti kuitenkin siihen, että yksityinen bisnessektori otti itselleen vallan ratkaista se, miten taajamaan rakennetaan. 

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan KAAVOITUSMONOPOLI kuuluu kuitenkin edelleenkin kunnalle. 

Nyt kun entinen kirkonkylä Kauhava on kaupunki ja suurkunta tämä velvoittaa kuntaorgaania nostamaan maankäytön suunnittelun tasoa korkeammalle myös "Kanta-Kauhavan keskustan kehittämisen" kohdalla.

Kunnan tulee siksi teettää kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa kuvataan tavoitteet keskustan toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen rakenteen kehittämiseksi. 

Toiseksi kaikkien suurkuntalaisten tulee voida OSALLISTUA ja lausua mielipiteensä asiassa ja heidän tulee myös voida VAIKUTTAA KONKREETTISESTI kyseiseen suunnitteluun. 

Niin että paikkaan syntyy toimiva, miellyttävä, turvallinen ja kaunis rakennettu alue."

*

Suur-Kauhava aiheuttaa paljon yksityisautoilua. Autoilu johtaa aluerakenteen hajoamiseen ja luontoa tuhoavaa rakentamista. Tämän vastakohta on  kaupunkikulttuurinen keskittäminen. 

 

Elämme parhaillaan totaalikapitalismia (kts. Sammakon tuon nimistä kirjaa, Jean Peyrelevade Totaalikapitalismi, alkuperäistekstin on suomentanut edesmenneen Pekka-veljeni poika Juuso Paaso). 

Kirjassa Totaalikapitalismin kerrotaan, että "Kapitalismin luomismyytti on peräisin 1700-luvulta, jolloin luotiin OSAKEYHTIÖMALLI". Siihen kuuluu pääoman hallussapitäjät ja osakkaat. Uusliberalistisessa osakeyhtiökulttuurissa liikkeen johto on alkanut samaistua koko kansakunnan hallitsemiseen (totaalikapitalismi). 

Entisen julkisen vallan (valtio ja kunnat) ja uusliberalistisen bisnesvallan yhdistelmä hävittää parhaillaan vauhdilla kansan edustamiseen perustuvaa (perustuslakiin pohjautuvaa) kansallista demokratiaa.  

*

Suomen kuntia johtaa nykyisin pankinjohtajamaiset kunnanjohtajat. 

Kantakauhavalainen "sillisalaattimiljöö ja rahalle haiseva soppa" syntyy kun konsernikunnan uusliberalistisessa vallankäytössä bisnesjohto (yrittäjät) sekä puoluepoliittinen johto ja virkavalta toimivat yhdessä ja samaistuvat kuntalaisten hallitsemiseen kulissien takana. 

Raakamaan kaavalla rakennusmaaksi muuttaminen (niin että lainhuutokin järjestyy), pikkurakentajien suosima gryndaus, paikan ansioton arvonnousu sekä esimerkiksi puolueiden rahoittaminen korvauksena poliitikkojen päätöksenteosta sisältää vuorovaikutusta eri valtaelinten kesken sekä samalla korruptiota.   

*

Kirjoitin Helsingin Sanomille seuraavan mielipidekirjoituksen 25.9.2018

 

NATIONALISTINEN TURVAPAIKKAPOLITIIKKA JA KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUDET

Kansallisvaltion turvapaikkapolitiikkaa ei saa perustella sen mukaan mitä "oman kansakunnan" odotetaan hyväksyvän (kts. HS mielipide 25.9.2018, Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys, Tiina Sotkasiira Katju Aro ja Mirka Seppälä). 

Kun koordinoin Turun virassani Turun lähiöuudistusta kiinnitin huomiota integrointipolitiikan epäkohtiin sekä maahanmuuttajien vapaa-aikaan, asumiseen ja ruokakulttuuriin. 

Kuitenkin julkinen valta kielsi maahanmuuttajilta vuokrataloparvekkeiden lautasantennit sekä oman kulttuurin mukaisen asumisen ja ruokatavat. 

Täällä Kauhavalla pakolaiskeskuksen johtaja sai potkut kun hän suosi pakolaisten oman kulttuurin mukaista omaehtoista ruuanlaittoa." 

*

Kirjoitin Ilkkaan 29.9.2018 mielipidekirjoituksen:

 

"ERÄTALOUDESTA KOHTI MAATALOUSYHTEISKUNTAA JA KAUPUNKIKULTTUURIA 

Ravinnon tuottaminen pakotti ihmiset muinoin jatkuvaan liikkumiseen paikasta toiseen. Tuon "erä- ja keräilytalouden" aikana kalastettiin, metsästettiin ja poimittiin marjoja.  

Ja kun tuota elämäntapaa täydennettiin "kasvien istuttamisella" (josta saatiin lisäravinto) koko luonto ymmärrettiin "jumaluudeksi" ja Jumalaksi. 

Ihminen oppi tehostamaan ravinnon tuottamista ja rakentamaan kuiville alueille kastelujärjestelmiä (kanaaleja kasteluveden saamiseksi viljelyksille). 

Tämä vaihe merkitsi johonkin paikkaan pysähtymistä sekä siirtymistä erätaloudesta viljelemiseen eli "maatalousyhteiskuntaan", Tämä muutos tapahtui vähitellen alkaen ehkä 12 000 vuotta sitten. 

"Maatalousyhteiskuntaan" siirtyminen merkitsi sitä, että ihminen ei ollut enää "jumalan armolahjan" (luontoravinnon) armoilla. Tämän  vaiheen saattoi samalla ymmärtää Paratiisista karkottamisena, sillä ihminen otti siinä tietämisen (tieto), hallitsemisen (valta) ja taitamisen (osaaminen) avulla hengissä pysymisen ohjakset käsiinsä ("luonnon alistaminen", utilistinen luontosuhde).

Seuraavassa vaiheessa syntyi "kaupunkikulttuuri". Väestönkasvu johti siinä asutuksen kasautumiseen. Samaan aikaan rakennettiin "kerrostaloja", kauppoja, ravintoloita ja temppeleitä. Tuon jälkeen kaupunki täyttyä portoista ja papeista eli synti kasvoi entisestään.

Tämänhetkisen teollisen tavaratulvan ja vieraantuneen ihmisen aiheuttama luonnon pahoinvointi merkitsee uutta iskua luontoa eli "jumaluutta" vastaan. 

Yhteiskuntien kulttuurit ja myytit ovat olleet jatkuvassa muutostilassa. Niihin on sisältynyt myyttejä luonnon seuraamisesta sekä luonnonvarojen hyödyntämisestä sekä yhteiskunnan muuttumisesta.  

Koneellistettuun maatalousvaltaiseen yhteiskuntaan liittyy nykyisin myyttejä mitkä koskevat paikallisen nationalismin, universaalin kansainvälisyyden (pakolaisuus jne.) sekä modernin kaupunkikulttuurin arvostelemiseen. 

Isojaon jälkeisten maa- ja metsätalousvaltaisten maatilakeskuskusten "itsellisyys-yrittäjyyden" mukaiset myytit tulee siksi uudistaa perusteellisesti."  

*

Kirjoitin Ilkkaan mielipidekirjoituksen 29.9.2018 

 

"TALONPOIKAPERINNE ONGELMANA 

Sosiologian professori Erik Allardt on väittänyt (alunperin erään ulkomaisen filosofin ajatteluun perustuvassa kirjoituksessa), että maatalouskulttuurin pohjalta ei voi perustaa kansallisvaltiota. 

Allardtin mukaan  ainoastaan (kaupungistunut) teollinen yhteiskunta voi toimia nationalistisen valtion kulmakivenä. 

Sinä aikana kun Suomenniemi (Österland) kuului Ruotsin ja Venäjän vallan intressipiiriin sekä sen jälkeen tapahtui talonpoikaistoiminnan johdosta kummia. 

1500-luvun nuijasodasta tuli "Suomen katastrofi" (siinä Österlandin aatelisto korvattiin uudella ruotsinruotsalaisella aatelistolla), 1800-luvun härmän häjyt jouduttiin hillitsemään Venäjän armeijalla ja Österlandin ruotsinkielisellä nimismiehellä, valkoinen talonpoika-armeija teloitti 1917 jälkeen 1918 punaisia ja lopuksi fasistinen lapuanliike kaappasi 1930-luvulla "jatkosisällissodassa" kaiken valtiovallan itselleen. 

Myös SMP ja PS sisältyvät tuhon samaan talonpoikaperinne-ilmiömaailmaan. Viimeksi PS:n perustaja Timo Soini aiheutti eduskunnassa riitoja suurten puolueiden kesken. 

Tämän mukaan (isojaon mukaiseen) maatalouskulttuuriin kasvanut talonpoika ei ole ongelma ainoastaan nationalistisen valtion perustamisen suhteen. 

Omaa koneellistettua maatilaa (omia peltoja ja metsiä) vahtiva "itseellinen yrittäjätalonpoika" on ongelma modernin teollisen kaupunkikulttuurin mukaiselle "vapaamieliselle elämäntavalle", henkiselle avautumiselle ja suvaitsevaisuudelle sekä ihmismassojen vapaan kansainvälisen liikkumisen suosimiselle sekä ylikansallisuutta henkivälle pakolais- ja turvapaikkakulttuurille (sodat ja ilmastonmuutospakolaisuus) sekä uudistetulle globaalille valtapelille, jossa näkyy uuden YK:n ja uuden EU:n perustaminen." 

*

Mainitsemani Erik Allardtin kirjoitus on kirjassa "Muutosten yhteiskunta" (toim Pertti Suhonen, 1989). Allardtin mukaan ("Yhteiskuntamuoto ja yhdenmukaisuuden paine") Eurooppa on elänyt viimeksi maatalousyhteiskuntaa, teollista yhteiskuntaa ja informaatioyhteiskuntaa. 

Mainitsemani filosofi (sosiaaliantropologi, kulttuuritutkija) on brittiläinen Ernest Gellner. Hänen mukaansa maatalousyhteiskunnassa nationalistinen valtio on madottomuus

Yhdenmukaisuus on aina ollut vaarallista. Esimerkiksi Hitlerin ja Stalinin vallankäyttö ja valtapeli pohjautui siihen, että kansa yhtenäistyi ja toimii täysin yhdenmukaisesti. 

Samalla yksilöiltä riistettiin vapaus "itselleen olemiseen". 

*

Tyttäremme täytti 28.9.2018 kaksitoista vuotta. Kävimme siksi hänen kanssa 29.9.2018 Ylihärmässä Härmän kylpylässä. 

Ylihärmä on nykyisin mukava, huumorintajuinen ja leppoisa paikka, keskiluokkaisuus on ottanut alueella yliotteen. 

Puukkojunkkari Antti Isotalo ja Antti Rannanjärvi olivat läheiset vaikka asuivatkin kaukana  toisistaan. 

Löysin Ylihärmää tutkiessani paikallisen puukkojunkkari Antti Rannanjären hautakiven kirkon viereiseltä hautausmaalta. 

Rannanjärvi kuoli puukoniskuun Ylihärmässä 1880-luvulla. Vastaava väkivaltaa puukolla oli harjoitettu  Härmässä jo 1800-luvun alussa.  

Jäin ihmettelemään sitä, mikä laukaisi Härmänmaalla puukkoriehumisen? 

Luultavasti se oli "nationalismiin sisältyvä yhdenmukaisuusperiaate" (sitä ehkä verrattiin myös maatalouskolhoosien luomiseen), jota Lapuanjokilaakson agraariväki ei voinut "itseellisyysyrittäjinä" hyväksyä. 

Tähän kysymykseen liittyvää kysymystä valaisee Ilkassa 29.9.2018 ollut lyhyt mielipidekirjoitus (nimimerkki "Duunari), jossa sanotaan, että "Maatalous on osa Suomen huoltovarmuutta, Se on voimakkaasti tuettu veronmaksajien rahoilla. Olisi paras vaihtoehto ottaa tämä tuotanto valtion hallintaan..."     

Jos "kartanon isäntä" joutuisi "itseellisyys-yrittäjästä" eli ("Oy kartano karja pelto metsä AB"-firmasta) tavalliseksi työläiseksi hän romahtaisi henkisesti.     

Monet eivät hyväksy "itsellisyys-yrittäjyyttä" eikä eksistentialistista "itselleen olemista". Jälkimmäinen vaihtoehto on kuitenkin mielestäni miettimisen arvoinen.  

*

Suomen huomattavin nationalismifilosofilla senaattori  J. V. Snellman vietti usein aikaansa kotiväkensä kesämökillä Alahärmässä (olen käynyt tuolla paikalla useita kertoja). 

Paikasta muodostettiin museo mutta päärakennus paloi 1971. Tuon jälkeen alahärmäläisillä ei ole ollut halua muodostaa kyseisestä paikasta uudestaan museo. Miksei? Kyseisellä paikalla on nykyisin pelkkä museokyltti. 

Merenkurkun rannikonruotsalainen Snellman syntyi Tukholmassa. Hänen isänsä oli merikapteeni. 

Isän ja pojan välisestä suhteesta kertoo se, että he olivat kirjeenvaihdossa, mutta valitettavasti siihen liittyvä posti seikkaperäisemmin tutkimatta. 

Monta muutakin kirjallista lähdettä, mikä saattaa olla vaaraksi nationalismille pidetään Suomessa museoiden arkistoissa. Samoin arkeologista jäämistöä mikä saattaa uhata nationalistista historiankirjoitusta ja -teoriaa. 

Tämä muistuttaa kiihkonationalistista fasismia, jossa "omia tahrivat" roskakansat siivotaan pois oman kansan jaloista (kulttuurista ja asuinalueelta, esimerkiksi Turun Varissuonin siivoaminen pakolaisista ja maahanmuuttajista).  

*

Alexander von Schönberg kirjassa Maailmanhistoria muutamassa minuutissa (2017) hän sanoo aivan oikein, että HISTORIA ei voi olla tiedettä. 

Samassa kirjakassa kerrotaan, että ensin tapahtunutta maatalousvallankumousta voi nimittää karkotukseksi Raamatun kertomasta Paratiisista (ihminen hankki tuolloin itse itselleen ravintoa ja riippuvuus jumalasta heikkeni).  

Seuraavassa vaiheessa eli kaupunkikulttuurikumouksessa syntisessä metropolissa kaupunki saattoi olla täynnä bisnestä, porttoja ja sotilaita. Etäisyys alkuperäiseen jumalasuhteeseen oli syventynyt entisestään (siis synnit lisääntyivät).

Gordon Childen kirjan Varhaiskulttuureja (1966) lopussa on karttoja kaupunkikulttuurin alueita 2300 – 2500 eKr. Kaupunkikulttuuri syntyi vasta tuhansia vuosia maaseutukulttuurin jälkeen.         

*

Kirjoitin Ilkkaan 3.10.2018 seuraavan mielipidekirjoituksen:

 

"UUDISTUVA KAUHAVA? 

Puolueorganisaation omaksuma valtapeli on pahin este asukkaiden itsehallinnon toteuttamiselle, poliitikkojen (ihmisten) pitää edustaa kansalaisia suoraan, ei puoluevallan pohjalta. 

Demokratia ei ole sitä, että äänestäjä luovuttaa vaalilipulla vallan edustaa itseään jos se niveltyy heti tuon jälkeen puolueen valtapeliin. Puoluehan toimii ryhmäkurin pohjalta. 

Kun muutimme 2011 Turusta Etelä-Pohjanmaalle, havaitsin että Kauhavan kunnan internetsivuilla kerrottiin valtuustossa istuvat nimeltä mutta heidän puoluekantaansa ei sanottu. 

Asukasedustamisen takia netissä pitää mainita myös valtuutettujen osoitteet ja puhelinnumerot.  

Maatalousvaltaisessa kunnassa kuten Kauhavalla on vallinnut "ykshenkinen isäntähallinto" ja  "itseellisyysyrittäjyys" mutta se ei takaa moniarvoista demokratiaa. 

Valtuutettujen yhteystiedot mahdollistavat asukkaiden tekemät kontaktit heitä edustaviin henkilöihin vaalien välissä. 

Härmänmaalaiset ovat arvostelleet kauhavalaisia siitä, että he kutsuvat entistä kirkonkyläänsä "uuden Suur-Kauhavan Kanta-Kauhavaksi" ikään kuin vanhaa Kauhavaa olisi laajennettu Ylihärmällä, Alahärmällä ja Kortesjärvellä. 

Turusta tuli sodan jälkeen kuntaliitosten takia 40 km pitkä "kravatti". 

Suur-Kauhavalla on tuohon verrattuna paremmat lähtökohdat, uusi suurkunta mahtuu noin 40 km suruiseen ympyrään, jonka keskipiste on Pääjärven kohdalla. 

Moderni keskusverkko on hierarkkinen. Siinä Suomen valtion pääkaupunki on Helsinki, sitä ei voi hajauttaa. Suur-Kauhavan kuntahallinto on kuitenkin nyt palasina eri sunnilla ja aiheuttaa paljon "saastuttavaa ja hajauttavaa koneliikkumista". Tämä on ongelma. 

Lisäksi täytyy huomata se, että koska rakennus ja rakennettu alue vanhenee juridisesti (lait ja määräykset), toiminnallisesti (esim. terveysasema) ja teknisesti (esim. home) viisainta on tehdä suurkunnalle kokonaan uusi yhteinen pääkeskus (asemakeskus, virastotalo jne.) johon on yhtä pitkä matka kaikista liitoskunnista. 

Tein tästä syytä Suur-Kauhavalle 7.6.2018 päiväämäni kuntalaisaloitteen."

*

Suomen kansallisvaltion perustuslain mukaan (pykälä 29) käsittelee kansanedustan riippumattomuutta. Perustuslain mukaan "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta (tässä on siis kyse moraalisesta velvoitteesta/huomautus JP). Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia. eivätkä häntä sido muut määräykset (vrt. puolueiden ryhmäkuri/huomautus JP).   

Kuntalaisaloitteeni 7.6.2018 käsittelee Suur-Kauhavan yleiskaavoittamista (ks. blogini "Suurkunnan yleiskaava). 

Jos kunta esittelee kuntalaisille valtuuston pelkästään nimen perusteella, kunnan valtaeliitti haluaa tarjota kuntalaisille kuvaa Kauhavasta, joka on yhtä ja samaa puuta. Kartanoherruuteen pohjautuva "talonväkikunta" ei ole kuitenkaan demokraattinen sillä siinä kielletään erilaisuus.

"Kartanoisännöintiin ja Itsellisyrittäjyyteen" pohjautuva maatalousvaltainen kunta on demokratian kannalta ongelmakunta.   

 

Kirjoitin 5.10.2018 tähän aiheeseeni liittyvän mielipidekirjoituksen Ilkkaan: 

 

"LAPUANJOKILAAKSO EILEN JA TÄNÄÄN  

Lapuan suurpitäjä tunnettiin aikoinaan Lapuanjoenlaakson puukkojunkkareista. 

Lapuanjokilaakson kulttuurin ja myytistön syntymiseen on vaikuttanut eniten Lapuan suurpitäjän pirstominen, isojako sekä kansanherännäisyys (protestanttisuus, yrittäjyyteen liittyvät suvisuurseurat ja Siionin virsien laulaminen). Tuossa olotilassa ihminen kuvittelee olevansa muun luonnon yläpuolelle kohottautuva "jumalallinen olento". 

Kauhavasta, Ylihärmästä, Alahärmästä ja Kortesjärvestä on muodostettu viimeksi maatalousvaltainen suurkunta (Suur-Kauhava). Kuitenkin tuon jokilaakson peltoaukea liittyy nykyisin vain pienellä alueella Lapuanjoen sivuhaaran varteen rakennettuun entiseen Kauhavan kuntaan. Valtaosa jokilaaksosta on Yli- ja Alahärmää. 

Suur-Kauhava tunnetaan nykyisin sen liitoskuntien välisistä hallintoriidoista. 

Suomen maatalousvaltaisimman kunnan Suur-Kauhavan "kartanokulttuuri ja -myytistö"  sekä seudun identiteetti poikkeaa hegeliläis-snellmanilaisesta kansakuntayhtenäisyysaatteesta. 

Ristiriita valtiollis-kansallisen ja paikallisen yhteiskuntaintressin välillä on aiheuttanut esimerkiksi Härmän häjyjen riehumisen (1800-luku) sekä talonpoikien lapuanliikkeen. Siinä paha on  käännetty viimeksi Lapuanjokilaakson poweriksi. 

Termillä "Kanta-Kauhava" viitataan nykyisin entiseen Kauhavan kuntaan ainakin siksi, että entisen Kauhavan alueella on tapahtunut eniten "modernisaatiota" (teollisen yhteiskunnan kulkua kohti kaupunkimaisuutta ("ihmismassojen liikkumisjunat ja -asemat, ilmatilan valtaaminen lentokoneilla sekä nationalistinen maanpuolustus ja Kauhavan LSK). 

"Kanta-Kauhavan" on kuitenkin haastanut Suur-Kauhavaan kuuluva Alahärmä (Lillbackan teollisuustyöpaikat, viihteen Power Park jne.)."

 *

Vanhan Testamentin mukaan (Raamattu) Jumala loi ihmisen kuvakseen. Ne, jotka uskovat olevansa ihmisenä "Jumalan kuva" kieltävät myös evoluution mukaisen elämän.

Ihmisyksilön "itselleen oleminen" ei ole kuitenkaan "jumalallisuutta".      

 

Kirjoitin 6.10.2018 vielä yhden mielipidekirjoituksen Ilkkaan

 

"MAATALOUSVALTAISIN? 

Kuntaliitoksen Suur-Kauhavaa on kehuttu Suomen maatalousvaltaisimmaksi kunnaksi. 

J. V. Snellman ei ole ollut koskaan hyvässä huudossa Härmänmaalla. Lapuanjokilaaksossa vallitsee aivan muut arvot. 

Miksei 2011 kunnan internetsivuilla ei kerrottu valtuutettujen puoluekantaa eikä seudulla ole ollut tapana tehdä kuntalaisaloitteita?   

Härmän häjyjen historiakin viittaa siihen, että maatalousvaltainen yhteiskunta on ristiriidassa valvontaan ja yhdenmukaisuuteen perustuvaan kansallisvaltioon nähden. 

Maaseudun sosiaalista elämää edistäneen sarkajaon jälkeen keskittämiseen perustunut isojako johti kahtiajakoon "kartanon isäntäväki (omistajat, määrääjät) sekä kartanon palvelusväki".  

Isojako johti myös rähmälläänoloon ja toisinajattelun rajoittamisen. Hyvän rengin piti olla ahkera työmies mutta ei kriittinen henkilö. Koko talonväen toivottiin olevan "yhtä puuta". 

Toisinajattelija leimattiin kommunistiksi. 

Kannattaako maatalousvaltaista kuntaa kehaista? Eriarvoinen yhteiskuntamalli ei houkuttele kaikkia väestöryhmiä eikä työllistä eri ammatteja, ei varsinkaan koneellistettuna. Monipuoliseen elinkeinorakenteeseen perustuva kunta voi sitä vastoin tarjota monipuolisesti työpaikkoja. 

Ja ilmastonmuutos jättää oman varjonsa maatalousyhteiskuntaan."     

*

Tietokirjailija Markus Aaltosen  mielipidekirjoitus "Mikä piru ylläpitää häjyilyperinnettä" (Ilkka 30.8.2012) sisältää muutamia selityksiä Härmä-Kauhavan puukkojunkkareiden 1800-luvun väkivaltaiseen joukkokäyttäytymiseen. 

Seuraavaksi tulen näkemään sen, mistä aiheista (ja kuka) saa tai ei saa paikallisen puoluevallan mielestä kirjoittaa. 

ILMOITUS