Ihminen ei voi kasvaa vapaaksi, itsenäiseksi ja vahvaksi jos luova yksilö ja "itselleen oleminen" kielletään. 

Ihmisen olemisen ja elämän mielekkyys syntyy siitä, että ihminen on yksilönä täydellisesti vapaa myös luovuuteensa suhteen. 

*

Koska keinotekoinen "tekoäly" on luonnollisen ja luovan ihmisolennon vastakohta ja pelkkä kone, siitä on viisainta olla eksistentialismin yhteydessä vaiti.  

*

Blogikirjoittelulleni (weblog "verkkoloki") on ominaista se, että kirjoitusteni taustalla on havaintojani parhaillaan "juuri nyt" elettävästä ajasta sekä siihen liittyvien ilmiöiden tulkintoja. 

Maailmassa oleminen vapaana yksilönä "itselleen olemisessa" ei tapahdu "järjellisesti ja hallittuna" (järjestyksellisesti). 

Eikä ihmislajin rakentamat yhteiskunnat "kehity" siihen suuntaan kuin ihmiset kuvittelevat ja toivovat. 

Valtioidenkin tuleva kehitys pysyy joka suhteessa arvoituksena. Ihminen voi van toivoa jotain kehityksen suuntaa.

Mutta sitä ei voi olla huomaamatta, että yksinvaltiaat ovat lisääntyneet viimeksi vahdilla eri maissa.

*

Olen ajatellut, että eksistentialistisen filosofian omaksuminen ("itselleen oleminen", vapaus, merkitysten tulkitseminen, ratkaisu jne.) ja taide (luovuus) liittyvät tosiinsa. 

Olen myös kysellyt syytä siihen miksi Jean-Paul Sartre "luopui" loppuelämänsä aikana sanataiteen tekemisestä. 

*

"Humanistisen psykologian" mukaan (uusi tiedeuskon haara) ihmisen perimmäinen tavoite on itsensä ilmaiseminen (minä) ja luova toiminta. 

Sartren on sanottu ajatelleen ateistina eksistentialistina samalla tavalla. 

*

Sartren mukaan romaanin Inho kirjoittaminen pelasti hänet ahdistukselta. 

Myöhemmässä omaelämänkerrallisessa teoksessaan (Sanat) Sartre hylkää ajatuksen kirjallisuudesta (siis taiteesta) keinona pelastukseen. 

*

Ihminen ei ole kone. 

Ihminen on "aito olento" mutta kone on keinotekoinen. 

Ihminen on osa kaikkea muuta maapallon elollista luontoa. Ihminen on kulttuuristen myyttien varassa elävä eläin. 

*

Kun pakenin Turusta Kauhavalle, pakenin Turussa 20 vuotta kestänyttä tarkkailua, kuulustelemista, kiusaamista ja rankaisemista sekä jatkuvaa henkistä ahdistelemista ajattelin, että taide voi pelastaa minut. 

Mutta nyt minun on pakko pohtia myös tuota ratkaisuani. Ja kysyä itseltäni eksistentialistisesti, pakeninko tuolloin vastuutani.       

*

Eksistentialistina ei voi ikinä syöksyä alas "korkeimman armolahjaan" ("syntien" anteeksi saamiseen) ja nousta sen jälkeen ylös  "auringonvalon laakereille" kuten uskovaiset tekevät. 

Eksistentialistina joutuu pinnistelemään kaikessa yksin. 

*

Eksistentialismi ei liity pelkästään kysymykseen "mitä oleminen on?". Kun ihminen on olemassa ja elää tässä "maailmassa" hänessä saattaa syntyä kysymyksiä myös esimerkiksi omasta sukupuoli-identiteetistä "miten minä suuntaudun?".  

Eksistentialismi ratkoo kaikenlaisia yksilöä koskevia olemassaolokysymyksiä. Ja vastustaa sitä, ettei joistakin olemassaoloon liittyvistä seikoista saisi edes puhua.

Ne jotka kieltäisivät puheenkin "aroista aiheista" ovat tavallisesti nationalistisen arvomaailman omaksuneita henkilöitä. 

He kuvittelevat tietävänsä kaikesta "totuuden". Ja jos joku uskaltaa siitä poiketa häntä haluttaisiin rangaista.  

*

Sartren mukaan ihmisen luonnolliseen tilaan kuuluu levottomuus, pelko, yksinäisyys ja ahdistus. 

"Sokrates sai  äkäisen akan, mutta viisaana miehenä hän oivalsi heti: hyvä, siinäpä tehtävä..." (Kierkegaard, Torsti Lehtisen kirjasta Intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi, sivu 53).  

Vapaan yksilön jatkuva yksilöllinen "positiivisuus" (aurinkoisuus ja edistysusko) kertoisi siitä, että tuon yksilön omassa elämässä on jotakin vialla (itsepetos jne.).

*

Olen havainnut sen, että Kauhavalla tekemäni dadaistinen taide ei hävittänyt ahdistustani. 

Minun on pakko jaksaa ahdistukseni kanssa tästä loppuun asti. 

*

Ahdistus ei katoa ihmisestä vaikka "pakenisi" myös "taiteeseen". 

Taiteen tekeminen voi olla keino ja ase taistelussa "tieto on valtaa"-eliittiä vastaan mutta se ei häivytä omaa henkilökohtaista ahdistusta "maailmassa olemisessa".  

*

Heti kun "tieto on valtaa"-yhteiskunnan eliitti on onnistunut kaappaamaan myös taiteen ja luovan työn käsiinsä "taide" ei ole enää "hyvää muutosvaltaa".       

Vasta kun taide on "vapaan yksilön luovissa käsissä" siitä voi tulla "taide on valtaa" eli uutta konkreettista yhteiskunnallista vallankäyttöä. 

*

Ihminen näkee myös unia. Kokeellisesti on havaittu, että unien näkeminen tapahtuu vähää ennen nukkumisesta heräämistä. Unet eivät liity millään tavalla esimerkiksi siihen, että ne olisivat yliluonnollisten voimien "ennusmerkkejä" siitä mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa. 

Uni on osa "ihmisenä olemisen eksistentialistista ulottuvuutta". 

Unen tapahtumat liittyvät mielestäni johonkin, mitä on viimeksi ajattelut tai on tapahtunut mutta unen muoto on tavallisesti niin monisäikeinen ja kaaoksellinen, ettei siitä voi sanoa mitään. 

Unien näkeminen todistaa siitä, ettei ihminen ole tietävä ja hallitseva olento. Ihmisenä olemista leimaa sattuma ja ääretön moninaisuus.   

*

Näin muutama päivä sitten unta, jossa oli iso joukko ihmisiä kokoontuneena ulkoilmatapahtumaan. Kun väittelin jonkun ihmisen kanssa, joku toi meille punaiset "kukonpyrstöt" (ne oli tehty punaisesta pahvista ja niissä oli myös vihreitä sulkia) ja kehotti meitä laittamaan pyrstöt pyllyn päälle ennen yleisötilaisuuden alkua. 

Olin ajatellut edellisinä päivänä virkauraani ja siihen liittynyttä ahdistusta. Herättyäni aloin ajattelemaan "mihin uneni saattoi liittyä". 

Kuvaan siitä seuraavassa yhden "suunnan ja mahdollisuuden".  

*

Yhteiskunnallinen vallankäyttö maksimoidaan "tiedon" (1, "tieto on valtaa") sekä "organisaation" (2, lahjakkaimpien, osaavimpien ja sitoutuvimpien valitseminen työntekijöiksi) pohjalta. 

Puoluevalta ja virkavalta käyttää ylintä "organisaatiovaltaa". 

*

(Organisaatiovallasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Ahti Laitisen kirjaan Vallan rikokset (1989). Tuota kirjaa lukemalla oppii ymmärtämään sen, miksi yhteiskunnallisilla johtopaikoilla toimivat valtapelurit tekevät mitä heitä huvittaa jäämättä kiinni rikoksistaan.)

Luovuudessa ja osaamisessa "pätevimmät ja sopivimmat" yksilöt (työntekijät) pyritään saamaan organisaation sisällä puhaltamaan yhtä ja samaa hiiltä (sitoutuminen organisaatiovallan tavoitteisiin). 

Kun sitoutumista tapahtuu alkaa muodosta paikan "työpaikkakulttuuri". 

Ne jotka eivät toimi tämän periaatteen mukaisesti karsitaan ulos organisaatiosta.     

*

Esimerkiksi korruption sekä pimeän vaalirahoituksen lisäksi nykyistä demokratiaa murentaa monet muut puoluevallan käyttö ottamat käytännöt. Esimerkiksi valtuusto- ja eduskuntaryhmät tekevät ennen julkisia kokouksia keskenään salaa kauppoja virkapaikoista "sulle mulle" -tyyliin. Hallitusten kokoukset pidetään aina suljettujen ovien sisällä jne.

Vasta kun kaikkien Suomen kuntien ja Suomen valtionhallinto (eduskunnasta lähtien) on tutkittu tältä kulttuuriselta pohjalta (kulttuuri ja myytit) tulee näkyviin se, onko Suomi demokratia ja oikeusvaltio lainkaan. 

Myös korruption koko laajuus ja syvyys sekä muiden demokratian vastaisten käytäntöjen vaikutus demokratiaan aukenee vasta tuon jälkeen. 

Kaikkien kansanedustajien taustat on tutkittava (200 henkilöä).  

On erehdys kuvitella, että Suomi kuuluu maapallon "vähiten korruptoituneisiin valtioihin". 

*

Kansainvälinen jännitys on lisääntymässä taloussotauhan takia, myös kommunistinen Kiina on nousemassa USA:ta vastaan. 

Ja alkuperäinen nationalismi on kuolemankourissa. Perussuomalaiset halkesi jo kahtia. Myös Sinisistä ja Kansalaispuolueesta ei ole kohta jäljellä muuta kuin murusia. 

Alkiolaisen nationalismin ylistäminen johtaa puolestaan Suomen keskustan tuhoutumiseen.  

*

Samaan aikaan kun USA:n tuontitullit murentavat tähänastista uusliberalismia, Paavo Väyrysen perustama Kansalaispuolue on Väyryseen kohdistuvien rahankäyttöön liittyvien syytösten takia sekasorrossa (yle.fi 4.3.2018). Puoluejohto erotti siksi Väyrysen puolueesta.  

*

Kansainvälisen toiminnan vastaisuus on lisääntynyt viimeksi nopeasti. Nationalismi (sisäpolitiikka) on muuttunut ylikansallisen suhteen myrkkykäärmeeksi viimeksi USA:ssa, Britanniassa, Saksassa ja Italiassa. Viimeksi Italian vaalit voitti keskustaoikeistolainen koalitio, johon kuluu myös 81-vuotiaan miljardööri Silvio Berlusconin Forza Italia -puolue (yle.fi 5.3.2018). Miljonäärejä on nyt vallassa mm. USA:ssa ja Suomessa. Nationalistinen valtion elää syvää kriisi,ä ja sillä ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin hajota kappaleiksi uusimman kansainvälisen kehityksen paineessa.      

*

Olen kokenut omassa elämässäni viimeksi kaksi erillistä elämänvaihetta. Olen tuntenut niiden molempien aikana ihmisyksilönä jatkuvaa ahdistusta. 

Toinen noista vaiheista liittyy organisaatiovaltaan, toinen omaan yksilöllisyyteeni (vapauteeni ja luovuuteeni).  

*

Turussa koin työpaikkaorganisaatiossani (kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri) pitkään "Turun-tautisen yhteiskuntavallan" aiheuttamaa henkistä kärsimystä. 

Koska osallistuin moniin virkatehtäviin sekä myös poliittisiin kokouksiin pääsin "vallan parhaille näköalapaikoille" havaitsemaan myös Turun tautiin liittyviä seikkoja. 

Esimerkiksi kun kaupunginjohtaja Juhani Lepää epäiltiin virkarikoksista, hänellä oli noin 20 sivutointa (yhtiöiden hallituksissa jne.).   

Myös kaavoituksesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Juhani Määttä (hän muutti Turkuun Oulusta) syytti kiinteistö- ja rakennustoimen hallintoa "rakenteellisesta korruptiosta", siitä että asioista sovitaan salaa jo ennen varsinaista poliittista päätöksentekoa. 

Tuo ennakkosopiminen liittyy puoluevallan korruptiiviseen rahastamiseen: "jos maksat teemme lautakunnassa toivomasi päätöksen". Kaikki puolueet ovat omaksuneet kyseisen toimintatavan, jossa poliittinen päätös muuttuu puoluerahaksi.  

*

Vanhempani saivat seitsemän poikaa mutta ei yhtään tytärtä. 

Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä nuorista miehistä kasvaa Suomen nationalistisen valtion yhteiskunnallisia kansalaisia. Mutta Paason veljeksistä ainoastaan minusta tuli Suomessa yhteiskunnallisesti aktiivinen toimija, valtaosasta veljistäni tuli kansainvälisiä. Viimeksi eräs veljistäni muutti vuosia sitten Kaukoitään, enkä ole sen jälkeen kuullut hänestä. 

Seuraavaksi kaikesta tulee kansainvälistä.    

Tein 1970-luvun alussa arkkitehtuurin pikkudiplomin Länsi-Saksassa ja sen jälkeen jatkoin opintoja Oulun yliopistossa. Ennen valmistumistani olin töissä myös ulkomailta palanneen arkkitehtiveljeni toimistossa.   

Toimin Turussa ensin kaavoitusosastolla toimistoarkkitehtina (aloitin 1984, vanhojen puutaloalueiden suojelukaavoitus), vuoden 1987 alussa minut valittiin apulaisasemakaava-arkkitehdin virkaan. Viimeksi olin Turun yleissuunnitteluarkkitehti. 

Kaavoituksen lisäksi osallistuin vuodesta 1987 lähtien rakennuslupahakemusten käsittelyyn (tarkastustoimikunnan jäsenenä). Sen jälkeen kun minut oli valittu Turun kaupunginvaltuustoon (1992, vihreät), olin kaupunginhallituksen varajäsen ja osallistuin rakennuslautakunnan kokouksiin kaupunginhallituksen jäsenenä. Rakennusvalvonnan toiminnassa opin tuntemaan Turun taudin käsitteen "joustava menettely": siinä annetaan esimerkiksi rakentaa kerrostaloon yksi ylimääräinen kerros ja sen taustalla on luonnollisesti bisnesmaailman rahastaminen.  

Olin myös muutaman muun lautakunnan jäsen. 

Siirryin 1990-luvun puolivälissä sdp:n valtuustoryhmään ja pääsin vaaleissa 1996 demariehdokkaana valtuustoon. 

Erosin puoluevihreistä kuntavaalin jälkeen pidetyn kokouksen pöytäkirjan "katoamisen" johdosta. Siinä sovittiin kaupunginhallituspaikastani, mutta vuoden 1992 jälkeen tuota paikkaa (kh:n varajäsen 1994-1996) ei haluttu antaa minulle.     

Eläkkeelle lähdin vuonna 2010. Sen jälkeen en ole osallistunut poliittiseen toimintaan millään tavalla. 

*

Koska en suostunut käyttämään virrassani yksilöllistä luovuuttani  Turun organisaatiovallan (puoluevalta ja virkavalta) "tautisten valtapelien pyörittämiseen", ajauduin jatkuvasti ristiriitoihin paikallisen valtaeliitin kanssa. 

Kun aloitin virkaurani nelikymppisenä esittelijänä, ihmettelin miksi lautakunnassamme (krl) istuu iso joukko Turun rikkaimpia liikemiehiä. 

Myöhemmin ymmärsin, että esimerkiksi kuntaorgaanin lautakuntiinkin voidaan valita päättäjiksi muita kuin vaaliin osallistuneita.

Esimerkiksi eräs kaavoitusosastossa työskennellyt virkamies toimi sdp-kunnallisjärjestön johtajana ja istui kh:ssa jäsenenä. Hän oli saanut kuulemma seurakunnan kirkkovaltuuston vaalissa parikymmentä ääntä. 

Sain Turun kuntavaalin ehdokkaana vihreille 1992 kaksituhatta ääntä. Olin vihreiden ylivoimainen ääniharava. Vihreiden valtuustopaikat nousivat iskulla yhdestä seitsemään.    

*

Jatkuvat henkiset paineet purkautuivat ns. "atooppisena ihottumana" ja välillä ihoni märki niin pahasti, että minua hoidettiin antibioottikuurilla. Olin kuin tulipalon jäljiltä. 

Paikallinen valtaeliitti näki luovuudessani vakavan uhan omille epädemokraattisille valtapeleilleen. 

Yhteiskunnallinen valta ryhtyi siksi tarkkailemaan minua jatkuvasti ja kielsi lopuksi koko luovuuteni. 

Minut yritettiin "hukuttaa" elävänä. 

*

Seuraavaksi organisaatiovalta (Turun kuntaorgaani) ryhtyi (keinotekoisilla verukkeilla) rankaisemaan minua ja työnsi minut tuon pitkäaikaisen vaiheen jälkeen "näkymättömän käden työnnöllä" ennenaikaiselle eläkkeelle. Sitä ennen tapahtui työpaikkakiusaamista, mutta se painettiin lopuksi villaisella.   

Pakenin tuon jälkeen uuden perheeni kanssa Turusta Etelä-Pohjanmaalle Kauhavalle. 

Tuota ennen olin paennut Turusta kotiseudulleni Lapinjärvelle (ostin kirkonkylästä suojelukohteen, mummonmökin) ja sitä ennen pakenin veneilemään Itä-Uudellemaalle (kimppaostoksena Albatros-moottorivene).      

*

Kirjoitin kesällä 1994 omakustanteen "MINÄ" (Minän filosofiasta). Kirjoitin tuota omakustannetta myös Pietarissa käydessämme siellä Suomesta veneilemässä kommunismin romahdettua Neuvostoliitossa. 

Tuon julkaisuni sivulla 7 sanon, että "Tämän kirjoituksen taustalla on huoli teollisen kulttuurin minästä, ihmisyksilöstä". Turusta Kauhavalle paettuani jatkoin tuon saman aiheen pohtimista omakustanteessani Ikkuna (2012).  

Kirjoituksessani MINÄ on vastakkain moderni organisaatiovalta ja yksilövapaus ja ihmisyksilön oikeus omaan luovaan minään.     

*

Kauhavalla asuessamme kirjoitin omakustanteeseen "Ikkuna" (Kauhavan kuva, 5. osa, 2012), että "vallankäyttäjät aiheuttavat toimillaan yksilön tuhoutumista sisältä päin". 

Tuon ajatuksen ääneen sanominen tuntui minusta aluksi uhkarohkealta. Myöhemmin aavistin osuneeni tuolla väitteellä "päähermoon".  

Tein tuon havainnon täysin oman elämäni pohjalta. Tuossa vaiheessa en ollut perehtynyt esimerkiksi ranskalaisten jälkistrukturalistien filosofiaan "minän kuolemasta". 

Tuon jälkeen sanoin omakustanteessani Yksilön loppu (Kauhavan kuva 7. osa, 2012) sanoin, että "Yksilön tuhoutuminen  modernin valtakoneiston rationaalisissa hampaissa selittyy parhaiten fenomenologiaan, hermeneutiikkaan ja eksistentialismiin juontavan filosofian pohjalta".

Tuossa vaiheessa en ymmärtänyt sitä, että julkaisuni laitettiin Kanta-Kauhavan kirjastossa alimpaan laatikkoon heti niitä sinne vietyäni. 

Valta halusi häivyttää julkisuudelta tapani ajatella. 

*

Länsimaisen kulttuurin alkuperä löytyy Kreikasta ja Etelä-Italiasta "Rooman vallan suunnalta". 

Koko "maailman keskipiste" käsitettiin muinoin olevan sama kuin Välimeren alue. 

*

Filosofiaa harrastanut kreikkalainen Sokrates tunnusti tietämättömyytensä, Sokrates myönsi ettei tiennyt mitään. 

Mutta Platon valitsi päinvastaisen suunnan.   

Sokrateen oppilas Platon oli tutustunut pythagoralaisten teorioihin ja sai niistä vaikutteita filosofiaansa. Pythagoras (hän eli noin 580-500 eKr.) oli perustanut Etelä-Italiaan filosofis-uskonnolllisen "veljeskunnan", joka vaikutti myös poliittiseen elämään (eli vallankäyttöön). 

Pythagoraksen filosofian taustalla on matematiikkaa (lukusuhteet) ja fysiikkaa. Hänen ajattelunsa taustalla on alun perin ainakin muinainen Egyptin kulttuuri ja Kaukoidän uskomukset (kreikkalaisten aluelaajennussuunta).  

Platonin filosofia on yritys ymmärtää ihmisenä tietämisen ja olemisen perustaa. 

Platonin ideaoppi ei perustu havaintoihin ja kokemukseen vaan abstraktiin ajatteluun.    

Platon uskoi ihmisen kykyyn löytää tietämisen pohjalta muuttumattomia, ikuisia, lopullisia ja myös ennalta määrättyjä totuuksia.  

Platon harjoitti samanaikaisesti tietämistä sekä valtapolitiikkaa (eli "tieto on valtaa" -toimintaa).

Platonin ideoista löytyy länsimaisen tiedeuskon ja valtautopian perusta.

*

Sartren 1937 kirjoittaman kirjoituksen "Minän ulkoisuus" (suomennos 2004, esipuhe Antti Kauppinen) mukaan psykologit (tiedemiehet) ovat ymmärtäneet väärin "minän olemisen tavan" väittäesään, että minän paikka on "ihmisen keskuksessa" ja että minä on subjektiivisuuden ydin. 

Sartren on ajateltu ennakoineen ajatuksella "transsendentista objektista" (minä ylittää siinä järkipohjaisen tietoisuuden) ranskalaisten jälkistrukturalistien ajatuksia "minän kuolemasta". 

*

Kysymys "minästä" ja "tietämisestä ja todellisuudesta" kietoutuvat yhteen, kun ajatellaan sitä, onko ihmisellä "luontaista tietämiskykyä" onko ihminen tietävä olento?) ja onko ihmisellä mahdolliisuutta "tieto on valtaa" -hallitsemiseen.  

Ajatus "tietämisen lopusta" perustuu tähän taustaan, josta muodostui aikoinaan länsimaisen kulttuurin, myös nykyisen teollisen kapitalismin ydinalue. 

*

Kun puhun "tietämisen lopusta" en ole kieltämässä kaikenlaista "tieteen harjoittamista". 

Ihminen osaa toimia "viisaan tai tyhmän tuntuisesti ja näköisesti" mutta se ei ole "tietämistä". 

Kysymykseni liittyy siihen voiko ihmisellä olla luonnostaan "tietämiskykyä"? Ja onko "tietävän ihmisen" käsitys "todellisuudesta" mielikuvituksellinen? Ihminen ei luonnostaan "tiedä" mitään, mutta "kuvittelee" joka hetki kaikenlaista.     

*

Tieteellisiä toimintamenetelmiä Helsingin yliopistossa opettanut Jaana Venkula on kirjoittanut kirjan Tietämisen taidot (1988). Siinä sanotaan, että "terve järki"-tiede ei ole kiinnostunut ainoastaan tuloksista vaan myös tutkimustoimintaa koskevasta toiminnasta

Venkulan kirjan sivulla 4 sanotaan, että Popperin mukaan "Ei ole olemassa mitään sellaista kuin uusien ideoiden löytämisen looginen prosessi...jokaisessa tutkimusprosessissa on luova tai irrationaali elementti. Ilman tätä intuitiota ei universaaleja lakeja voida keksiä". 

Tästä on lyhyt hyppy ajatteluun, minkä mukaan tutkimusta tekevän yksilön toimintaan sisältyy myös eksistentialistinen "itselleen oleminen". "Tieteellinen asennoituminen" on itsepetos, Sartre korosti myös universaalisuutta. 

Tutkimustulosta, tutkimustoimintaa ja eksistentialistista "itselleen olemista" koskevien näkökulmien yhdistäminen murentaa perinteisen käsityksen "todellisuuden kappalemaisuudesta". Jäljelle jää se, että ihminen elää omaksumansa kulttuurin ja myytistön varassa.          

Marxilaisuuden kritiikki "dialektisen järjen kritiikkinä" sekä loogis-analyyttisen filosofian kritiikki "tieteellisen toiminnan" kohdalla on tänä päivänä hyvin ajankohtainen.  

*

Turussa lahjoman vastaanottamisen (korruption) takia oikeudessa tuomitut virkamiehet saattoivat sanoa saaneensa korruptiotuomion jälkeen Turun kuntaorgaanilta mitalin rintaansa. 

He saivat tehdä työpaikallaan tuon tuomion jälkeen, mitä heitä huvitti. He saattoivat vaikka harrastaa työhuoneessaan työaikana taideteosten tekemistä (kuten kaavoitusosastomme päällikkö teki).  

*

Koska aikaisemmin Turussa oli tapahtunut vastaavia "kuntatyöntekijöiden huonosti kohtelemisia" (hyvin monien kohdalla) siitä oli tullut keskeinen osa Turun "tautirakenteellista kulttuuria". 

Ja siitä löytyi suoria linkkejä Suomen kansallisen valtion "maan tapoihin". 

*

Kulttuuripääkaupunkivuodella 2011 Turun organisaatiovalta pyrki peittämään perinteisen tautisen kulttuurinsa likaiset jäljet (sen alkuperä juontaa Turussa keskiajalle saakka) ja kiillottamaan Turun kaupungin mainetta ulospäin (myös kansainvälisesti). 

"Lopputuloksesta 2011" tuli kuitenkin entistäkin pahempi krapula sillä "ylikiillottaminen" johti siihen, että Turkua ei tunnista tänä päivänä Turuksi ollenkaan. 

*

Nyt Turussa kävijä jää kaipaamaan Turun entisiä rähjäisiä sähkökaappeja ja muita omatekoisia törkyläjiä. Rähjäisyys on eräs Turun kulttuurin luonnollinen muoto.   

Turun kulttuuri (kaupungin sisäpuoli) on onneksi vieläkin entisensä. Kaikkea näkyvää ei voi paketoida kauniiksi.  

*

Turun taudin peruskivi on muurattu puoluevaltaan (osana laajempaa organisaatiovaltaa). 

Kansallinen puolue on ideologiana ja organisaatiovaltana pahin.

Puoluevallan joukossa on "salaneuvoksia" jotka hoitelevat ennen virallisia kokouksia "salaisia neuvotteluja" rahan hankkimiseksi omalle puolueelle (palkkiona yhteiskunnallis-poliittisesta päätöksenteosta), joka edistää uusliberalistista bisnes- ja rahavaltaa. 

Puolue palkitsee tuon jälkeen "salaneuvoksiaan" ruhtinaallisesti. 

Tietysti sitäkin salaa.  

*

"Salaneuvosten" henkilöhistorialliset kipukohdat liittyvät usein seksuaalisuuteen. 

Noita "salaneuvoksia ja rahapajamiehiä" on monenlaisia (kts. myös Turun Sanomien entisen päätoimittajan Raimo Vahteran kirjaa Turun rahapaja 2010). 

Turun "salaneuvoksia" on yhtä lailla esimerkiksi kokoomuksessa kuin demareissa kuin Turun virkamiehissä. 

Monet heistä tunnetaan myös oikealta nimeltä.  

*

Turussa puoluepoliittiset henkilöt käskevät lautakunnan esittelijöinä toimivia virkamiehiä ja kaupungin muita työntekijöitä tarkkailemaan virastojen organisaatioihin huonosti sitoutuvia kaupungin työntekijöitä (kuten Jukka Paasoa). 

Johtavat virkamiehet laittelivat esimiehinä työntekijöiden pöydille lappuja "kenen luvalla kävit" (siellä jossakin kellonaikaan x). 

Pilatakseen toisten työpäivän ja mielenrauhan. 

*

Muutamat kaavoituksesta vastanneet Turun kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan (krl) jäsenet pyysivät minulta lautakunnalle kirjallisia selvityksiä jopa mielipidekirjoituksistani.  

Minua pyydettiin usein puhutteluun erään johtavan virkamiehen huoneeseen, jossa komeili hänen selkänsä takana seinällä esimieheni työaikana maalaama taulu. 

Olin syytettynä esimerkiksi kaupungin laiteen väärinkäytöstä koska faksin lähettämisen yhteydessä paljastin erään johtavan virkamiehen tahallisesti tekemän virkavirheen.  

*

Puolue-eliitti pyrkii salaamaan korruptiivisen toimintansa (puoluerahoitus jne.) paikan  valtaorganisaation työntekijöiden tarkkailemisen ja rankaisemisen. 

Onko Suomi lainkaan "oikeusvaltio"? 

Vai onko Suomi "oikeusvaltio" ainoastaan "kansaa edustavan" valtaeliitin vallankäytön kannalta?  

*

Ajattelin, että onko Suomi oikeusvaltio lainkaan?

Pyysin eduskunnan oikeuskansleria selvittämään kyseisen toiminnan laillisuutta (Pasanen jne.). 

Aluksi yllätyin siitä, ettei oikeuskansleri nähnyt siinä epäoikeudenmukaisuutta. Siis kaikki inhottava onkin aivan normaalia. 

Jälkikäteen tajusin, että tämä johtuu sitä, että "demokraattisen valtion" lainsäädäntö suojelee tiukimmin puolueiden poliittisia henkilöitä. 

*

Kansan valtapelipäättäjäksi valitsema henkilö saa puhua ja tehdä lähes mitä vaan.     

Kun tulin Kauhavalle, kuulin Suomen keskustan valtapelureiden suunnalta, että Kauhavallakin eletään "tautista aikaa". 

"Maan tapa" muljahtelee Suomen syrjäkylien kesäteattereissa asti.  

*

Pakopaikassani Kauhavalla kirjoitin vuonna 2012 fiktiivisesti omakustanteen Valta (ei ISBN-numeroita), jossa kuvaan entisen puoluepampun henkistä krapulaa ja itsetilitystä omasta poliittisesta elämänurasta. 

Toiseksi tuossa omakustanteessa on performanssitaiteilijaksi ryhtyneen "Utulun kaupungin" entisen pormestarin "itsepuhdistuskuvaus" (tuon fiktiivisen kirjoitukseni otsikko on "Kulttuuripääkaupunki").    

*

Maailmassa olemisen perusta on aineessa, ei hengessä. 

Marxilaiseen materialismiin suuntautuneet ymmärtävät se, että puoluepoliittisten valtapelien ylin ja kirkkain kruunu on raha (pimeässä tapahtuva puoluerahoitus). 

Dialektiikka sisältyy myös puoluepoliittisiin valtapeleihin. Ilman "likaista rahaa" ei pärjää. Pelkkä "puhtaan aatteen" markkinoiminen ei riitä. 

Vallankäyttö on aina hyvin ristiriitaista ja likaista. 

Äskettäin tapahtunut korruptiivinen automarketrakentaminen ja tämänhetkinen korruptiivinen "sote-valtapeli" käyvät tästä hyvinä esimerkkeinä.

Suomi on hurmosnationalistinen korruptoitunut valtio.

*

Inhoan nationalismia koska se pyrkii hävittämään yksilövapauden ja alistamaan valtaansa vapaan yksilön ja yksilöllisen luovuuden sekä nostamaan (Saksan natsien lailla) jonkun "keinotekoisen kansakunnan" kaikkien muiden ihmisryhmien (ns. vähemmistökulttuurit jne.) yläpuolelle. 

Inhoan nationalismia myös siksi koska vastustan rasismia sekä puolustan kansainvälisyyttä ja universaalisuutta. 

Onneksi Hegelin henkiteoriasta ja valtioaatteesta on tullut "palava risuläjä". 

*

Vaikka joku meistä on ulkonäöltään ja ihonväriltään erilainen kuin me ja puhuu aivan muuta kieltä kuin me ja on omaksunut täysin eri uskomisen, kulttuurin, myytistön ja tavat kuin me, meidän täytyy oppia pitämään häntä ihmisenä samanlaisena kuin olemme itse. 

Koko ihmiskunta on yhtä ja samaa eläinlajia ja ihmiskuntaa.

*

Esimerkiksi ihmisen asumis- ja ruokakulttuuri liittyy ihmisen omaksumaan kulttuuriseen myytistöön ja uskontoon. 

Kansainvälisiin ihmisoikeuksiin kuuluu nykyisin oikeus omaan uskontoon mutta ei vielä oikeus oman kulttuurin mukaiseen asumiseen ja asuntoon. Ei vaikka eri kulttuuriryhmien asuminen kertoo kustakin kulttuurista yhtä paljon kuin esimerkiksi oma usko ja kieli.   

Tämä on suuri epäkohta.

*

Kun puolustin 2000-luvun alussa Turussa luovana yksilönä suvaitsevaisuutta ja ihmiskunnan universaalisuusveljeyttä myös asumisessa ja vastustin samalla pakolaisiin ja maahanmuuttajiin suunnattua nationalistista integrointipolitiikkaa, minut leimattiin "systeemin ja organisaation viholliseksi". 

Ja minua alettiin rankaisemaan suunnitelmallisesti.  

*

Eläkkeelle lähdettyäni keskityin "itselleni olemiseen" ja taiteeseen, mutta en välttynyt tuolloinkaan huolilta ja ahdistukselta. 

Dadaistinen suuntautumiseni taiteessa oli myös merkki siitä, että minua painaa ahdistus lyijyn raskaana.   

*

"Taide on valtaa" kun sitä ei ole kaapattu poliittisen vallan ja "tieto on valtaa"-eliitin työkaluksi. 

Ajatus "tieto on valtaa" ei merkitse enää mitään. Elämme parhaillaan länsimaisen kulttuurin uusinta aikaa eli "tietämisen ja todellisuuden loppua" ja samalla kulttuurimme loppua. 

Tekemäni dadaistinen "musta valu" kuvaa sitä parhaiten.

*

Ihmislaji alkoi jossain vaiheessa ja jostain syytä kuvittelemaan, että on olemassa Jumala eli kaikkitietävä ja kaikkivaltias henkiolento. 

Vaikka ihmistä varoitettiin Raamatussa yrittämästä tulla tuon jumaluuden kaltaiseksi, ihminen alkoi kuvittelemaan voivansa "tietää" ja voivansa "hallita" evoluutiossa kehittynyttä "maailmankaikkeutta". 

Ihminen erehtyi kuvittelemaan, että ihmisen toiminnan johdosta "häiriintynyttä" maapallon elollista ympäristöä ja ilmastoa voidaan "muokata" ihmisen toivomalla tavalla.    

Nuo kuvitelmat "tietämisestä ja hallitsemisesta" ovat tulossa tiensä päähän. Länsimainen ihminen on palaamassa takaisin alkukohtuunsa ainakin homo sapiensille ominaiseen "kulttuuristen myyttien ja kuvittelemisolemassaolon pariin". 

Samalla on "käymässä selväksi" se, että ihminen on käsittänyt väärin "maailmassa olemisen". 

*

Asuinrakennuksemme on kytketty paineella toimivaan kunnan vesijohtoverkkoon. Asuinpaikkamme on tuon verkon yksi ääripää. 

Täällä Kauhavalla on ollut viime aikoina usein kovia pakkasia ja siksi asuintalomme vesijohtomme on välillä melkein jäätynyt. 

Halkoja on pitänyt kantaa ulkorakennuksesta uuneihin niin tiuhaan, että selkäni on tullut kipeäksi. 

Myös kirjoittaminen (jatkuva istuminen) on rasittanut kipeytynyttä selkääni. 

Selkäkipujen taustalla on samalla kertaa henkisiä ja fyysisiä rasituksia, myös esimerkiksi rahahuolia ja pelkotiloja. 

*

Pakkasten hellitettyä saimme hyvin ärhäkän influenssatartunnan ja sen jälkisairaudetkin pelottavat. 

Veikko Huovisen humoristinen tarina "Kertomus suomalaisten räkätaudista" (Lentsu, 1978) on kaukana influenssaan liittyvästä konkreettisesta arjesta. 

Teollisen kapitalismin muokkaama yhdyskuntarakenne, massojen jatkuva koneliikkuminen (kaukolennot, junat jne.) sekä monet rakennukset (koulut, päiväkodit jne.) tekevät influenssasta aina vain vakavamman tartuntataudin. Siinä ihmisen "tietotaito ja osaaminen" tuntuu kutistuvan. 

*    

Täytän kohta 70 vuotta. 

Saman vuonna kun synnyin (20.3.1948), Suomessa solmittiin kommunistisen Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimus. 

20.3.1948 NL sanoutui yksipuolisesti irti Saksan valvontaelimestä. Muutama päivä tuon jälkeen NL saartoi ja sulki Berliinin. Syntyi myös kommunistinen Saksa.    

1948 Bertolt Brecht palasi maanpaosta Itä-Saksaan (DDR). 

Brecht arvosteli kuitenkin vuoden 1953 mellakoiden jälkeen Itä-Saksan hallitusta kirjoittamalla: "Eikö olisi yksinkertaisempaa, jos hallitus hajottaisi kansan ja valitsisi uuden". 

Tässä olisi nyt miettimistä myös Saksan vaalit hävinneelle ja Saksaan uutta hallitusta rakentavalle liittokansleri Merkelille.  

*

Asuminen korvessa (10 km Lappajärveltä länteen) 20 km:n päässä palveluista (Kanta-Kauhavan keskustasta) aiheuttaa jatkuvasti uusia kovia haasteita.   

Noudamme tänne keskustasta välillä myös kansainvälisiä kana-aterioita ja pizzoja komeissa värikkäissä paketeissa. 

Vaikka tämä korpi ja keskusta ovat monessa suhteessa vastakohtia, toisaalta täälläkään ei voi elää täysin rauhassa teollisen ja teknologisen ajan ilmiöiltä.   

*

Maakotkista en ole nähnyt täällä viime päivinä vilaustakaan. Ne piileksivät nyt jossain metsän siimeksessä suojassa, jossa ei ole yhtä tuulista ja kylmää kuin avoimilla paikoilla. 

*

Join aamulla kupista kahvia ja kun asetin kupin pöydälleni musta kissamme alkoi nuuskimaan kahvikuppiani. 

Ajattelin, että kohta meillä on musta kissa, joka juo lautaselta mustaa kahvia. 

Ajattelin, että Kauhavan uskovaiset näkisivät Pörri-kissassamme nyt itse Paholaisen (musta kissa litkii mustaa kahvia). 

*

Mutta maailmassa ei voi olla yhtä viatonta ja luotettavaa olentoa kuin musta kissamme on. 

Evoluutio ei ole ikinä erehdys. Luonto-olentoja ei pidä syyttää koskaan mistään. 

*

Ihmisen ja koneen välille ei voi muodostua ikinä "luonnollista suhdetta". 

Tietokone erehtyy "välähtelemään" yllättävästi koska "koneen ja hermeneuttisen ihmisen välissä" on "kapuloita". 

Tietokone ei ole myöskään "kaikkivoipa täydellinen laite" vaikka toiset niin kuvittelevat.     

Tietokone on pelkkä kone muiden ihmislajin kehittämien koneiden joukossa. 

*

Ihmisen aggressiivisuus toista ihmistä vastaan on johtanut aina "ihmisen parhaisiin" keksintöihin. 

Tietokoneen keksiminen tapahtui toisen maailmansodan aikaan, tuolloin avattiin esimerkiksi "reikätietokorttikoneiden" avulla vihollisten salaisia viestejä.

Tietokoneen pohjalla on matemaattinen ajattelu ja analyyttinen filosofia. "Tietojenkäsittelytiede" on johtanut monien muiden "tietouskohaarojen" perustamiseen. 

Viimeksi myös ajatukseen "tietoyhteiskunnasta", jossa ihan kaikki ihmisyhteisöjen toiminnot tapahtuvat  tietokoneiden avulla. 

"Tietokonehurmos ja -hulluus" on johtanut viimeksi jopa uskomukseen siitä, että myös kaikki ymmärrys taidekuvien tekemisestä ja taiteesta on avautumassa tietokoneiden avulla.  

*

Kansainvälisesti merkittävin ja myös Suomen valtiossa vaikuttanut filosofi Georg Henrik von Wright (joka oli hyvin perehtynyt Wittgensteinin apulaisena loogis-analyyttiseen filosofiaan) on kirjoittanut teokseen Filosofisia tutkielmia (1985), että on olemassa käsitys, että "filosofia on kielen logiikan tutkimusta" (sivu 195).    

Marxilaisten mukaan "filosofia on vallan tutkimista" ja eksistentialistien mukaan "filosofia on olemassaolon tutkimista". 

Mutta filosofia pysyy aina ikuisena arvoituksena.  

*

Kyselen itse päivittäin "mitä maailmassaolemisen ilmiöt ja tapahtumat merkitsevät?".     

Olen havainnut, että ihmiset kuvittelevat useimmiten, että "maailma on valmis". Ja että "maailma" on ollut aina samanlainen. 

Ja että "ihmisenä olemiseen" on sisältynyt aina yksi ja sama "lopullinen todellisuus ja tieto". 

Maailma on useimmille ihmisille "paikoilleen jähmettynyt kappale".

Ihmiset myös uskovat liian helposti kaikkeen siihen mitä heille "asiantuntijoiden" suulla kerrotaan. 

Ihmiset kuvittelevat, että "maailma on joka hetki hallinnassa".

Tämä kaikki muistuttaa suuresti Platonin ajattelutapaa.

Mutta siihen sisältyy itsepetos.  

*

"Maailmassa oleminen" koetaan lukemattomilla yksilöllisillä tavoilla eli yhtä monilla tavoilla kuin maapallolla on ihmisykslöitä. 

Eikä mitään "lopullista todellisuutta ja tietoa" voi olla olemassa. Eikä mikään ole "hallinnassa".  

*

Ihminen on maapallolla eläin muiden eläinten joukossa. Eikä ihmisellä ei ole muusta eläinkunnasta poikkeavaa "tietämiskykyä". 

Ihminen osaa vain kuvitella "tietävänsä". 

Ihminen on "myyttien varassa kuvitteleva eläin", ihminen ei ole muusta eläinkunnasta poikkeava "viisas olento".  

*

Katselin viimeksi iltalehtien kansisivuja. 

Venäjää syytettiin niissä Suomea viimeksi "purreista" kovista pakkasistakin, itä nähdään täällä kaiken pahan lähteenä. 

Iltalehtien otsikot "todistivat" minulle siitä, että ihminen on myös "traumaattinen eläin".  

Iltalehtien "iljettävät otsikot" menevät kuitenkin hyvin kaupaksi. Ihmiset pitävät iltalehtien juttuja myös "todellisuutena" ja uhraavat siksi niihin viimeisen roponsakin. 

*

Ihmisen kuvittelevat, että "kaikkea hyvää tehdään". 

Myös pankit toimivat "kaiken hyvän ruokkijoina ihmismassoille". 

Tosiasiassa kapitalistiset pankit käyttävät häikäilemättömästi hyväksi ihmisten  "ymmärtämättömyyttä" rikastuakseen entisestään ja tullakseen päällimmäisimmiksi. 

*

Esimerkiksi kun nationalistisen valtion kansalainen on määrätty maksamaan pohjoismaiselta pankilta saamansa lasku, jossa lukee (nykyisin "robotin puheena"), että 

"Edellisen kuukausilaskun mukaista suoritusta ei ole suoritettu tai maksu on ollut myöhässä (oliko vai ei, miksei robotti ilmoita tätä?) me veloitamme maksumuistutuksen...". 

Ja seuraavassa pankin laskussa saattaa lukea (taas "robotin puheena"), että        

"pankki ei ole vastaanottanut suoritustanne – – summan tulee olla suoritettuna pankkimme tilille eräpäivään mennessä – – maksamatta jättäminen voi johtaa oikeudellisiin perintätoimenpiteisiin – – ja kustannuksia ja maksuhäiriömerkintä – – muista viitenumero – –"     

Eksistentialistisen ajattelun mukaan tämän tyyppinen "uhkaileva robottipuhe" ei ole ainoastaan mielipuolista vaan myös hyökkäys inhimillisyyttä vastaan. 

*

Uusien teknisten keksintöjen mukainen konehurmos etenee vauhdilla. 

Puhelinkopit ovat jo hävinneet, seuraavaksi katoaa viimeinenkin raha-automaatti. 

Pankkiverkko harvenee ja aukioloajat häviävät taajamistakin. 

Kanta-Kauhavan keskustassa on jäljellä kaksi raha-automaattia. Kun kävin viimeksi toisella automaatilla, se ei antanut käteistä. 

Takanani seisoneet mummot kyselivät minulta "eikö se anna vieläkään käteistä". 

Mummojen paksut ja vapisevat sormet estävät mobiilipankkimaksamisen. 

Ja pankin tilisiirto-otteella maksaminen vie pienestä eläkkeestä viimeisetkin ropot. 

"Voimme kiittää" tästä kaikesta nykyistä uusliberalistista teollista kapitalismia.        

*

Kun siirrymme pohtimaan salaperäisen rationaalisen "tietämisen" sijasta salaperäistä "taidetta", käsitys ihmisyksilönä "olemisesta" ja "maailmassaolon todellisuudesta" tulee vieläkin hankalammaksi kysymykseksi. 

Esimerkiksi "rakkautta" koskeva "psykologinen analyysi" (rationaalinen tiedesektori) mykistyy rakkauteen liittyvien käsitteiden kuten "salaisuus" ja "välinpitämättömyys" kohdalla. 

Rakkauteen sisältyy myös toisen torjuminen ja jopa vihaaminen.

Kun kirjailija ja eksistentialisti Jean-Paul Sartre sanoi aikoinaan naisystävänsä avioliittoehdotukselle "ei" se oli eksistentialistisen "itselleen olemisen" suhteen loppuun asti harkittu teko.

*

Ihmiset rakastavat esineitä ja tavaroita enemmän kuin toisiaan. 

Ihminen on valmistanut teollisen kapitalismin aikana koneellisesti äärettömän määrän tavaroita

Tavarapakkausten värit, muodot ja tekstit tehdään samalla ihmistä kihottavaksi.

Ihminen on aiheuttanut teollisella tavaratulvalla maapallon elolliselle luonnolle ja itselleen äärettömän vakavia ongelmia. 

Ihminen ei kykene vastaamaan niihin periaatteella "tieto on valtaa". Mutta ihmisen tietousko ei hellitä vaikka ihmiskunnan kriisi syvenisi kuinka paljon tahansa. 

*

Maapallolla tapahtuu vuorokauden aikana miljoonia uutisen arvoisia asioita. Mutta Suomen yle valitsee niistä television uutiskuvaruutuun "nationalistisimmat ja viihteellisimmät".

*

Maailmassa olemisen peruspiirteisiin kuuluu sattuman ("sattuman vyöryn") lisäksi äärettömyys

Koska maailmassa on ääretön määrä ilmiöitä ja seikkoja, ihminen ei voi koskaan "päästä selville" niistä kaikista. 

Jos yksin "pala" tuosta äärettömyydestä avautuisi ihmiselle "lopullisena" se olisi luonnotonta. Se olisi järkytys.

Ihminen ei synny tähän maailmaan muusta eläinkunnasta poikkeavana "tietävänä olentona" eikä ihmisellä ole havaitsemisesta ja kokemuksesta riippumatonta "synnynnäistä tietämistaitoa". 

Ihminen syntyy tänne "tuomittuna vapaaksi". 

Ihminen osaa uteliaana ja leikkivänä apinamaisena eläimenä havaita ja kokeilla kaikenlaista, mutta ihmisestä ei voi tulla koskaan jumaluuden kaltaista hillittyä kaikkitietävää ja kaikkihallitsevaa olentoa. 

*

Ihminen ei voi hallita koskaan "kulkutauteja ja kansansairauksia", sillä yhtä sairautta koskevasta "voitosta" syntyy uusi "tappio" (vanha kansansairaus tekee paluun). Pitääkö penisilliiniannos syödä aina loppuun asti vai ei, sitäkään ihminen ei pysty ratkaisemaan lopullisesti.  

*

Ihminen voi saada kokeilemalla selville esimerkiksi kohonkin sairauteen x altistavan aineen y. Jotta ihminen voisi ymmärtää ja "voittaa" kyseisen sairauden x ihmisen täytyisi tehdä äärettömän monia vastaavia kokeita sairaudesta x. 

Mutta noiden kokeiden tekemisen jälkeenkään ihminen ei voisi sanoa, että hän "tietää sairaudesta x".

Kun ihminen uskoo olevansa "tietävä ja hallitseva olento", ihminen erehtyy kehittämään (kokeellisesti) esimerkiksi "keinolihaa" ja myymään sitä (hyvänä bisneksenä) maapallonlaajuisesti piittaamatta sitä, kuinka haitallisia ja vakavia seurauksia "keinolihasta" on ihmiskunnalle. 

*

Uskoessaan olevansa "tietävä ja hallitseva olento" ihminen saattaa myös kehittää skannausteknisen kuvauslaitteen, jolla voi tehdä havaintoja maalauksen valmistamisen eri vaiheista. 

Mutta tässäkään tapauksessa ihminen ei voi sanoa "tietävänsä" jotakin enemmänkin "taiteilijan ajattelutavasta", käsitteestä "taide" puhumattakaan. 

"Taide" pysyy ihmiselle ikuisena arvoituksena, "taiteesta" voi sanoa ainoastaan sen, että se liittyy ihmisen "maailmassa olemiseen". Tämä sama koskee myös arkkitehtuuria.

*   

Kirjoitin "maakuntalehti" Ilkkaan 1.2.2018 seuraavan mielipidekirjoituksen (julkaisen tämän kirjoituksen nyt uudestaan, koska sen sisältö liittyy kokonaisuuteen, josta haluan nyt puhua):

 

WIENIN PIIRI

Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella 1898 syntynyt Alvar Aalto valmistui arkkitehdiksi 1921. Hän sai "Helsingin koulussa" perinteisen tyylihistoriallisen suunnittelijakoulutuksen. 

Aallon kansainvälinen arkkitehtuurimaine perustuu kansainvälisen kehityksen seuraamiseen ja käynnissä olleeseen uudistumiseen osallistumiseen. 

Aalto perusti 1923 Jyväskylään ensimmäisen toimistonsa. Aalto voitti keväällä 1927 Turun Maalaistentalon arkkitehtikilpailun. Hän muutti siksi syksyllä 1927 Turkuun osallistuakseen suunnittelemansa rakennuksen toteuttamiseen. 

Turussa Aalto tutustui arkkitehti Erik Bryggmaniin ja suunnitteli hänen kanssa "Turun funkkismussut 1929". 1917 perustettu Suomi siirtyi nyt (1927-1929) kohti modernia kansainvälistä arkkitehtuuria funktionalismia ("funkkistyyli" oli minimalistista, valkoista ja vähäeleistä, taloissa oli tasakatot jne.). 

Aalto "riisui ajan uusimmassa hengessä" Maalaistentalosta koristeet. 

"Funkkistyyli" luotiin Saksan Bauhausin taide- ja arkkitehtuurikoulussa. Natsien noustua valtaan he sulkivat Bauhausin 1932, koulun opettajat pakenivat Saksasta ulkomaille. 

Alvar Aalto muutti tuon jälkeen 1933 Turusta Helsinkiin. 

Hitlerin natsipuolue suosi vanhaa germaanista "perussaksalaista" taide- ja arkkitehtuurikäsitystä. Tuolloin ihailtiin perinteisiä näköiskuvia ja vanhoja jyrkkäharjaisia omakotitaloja (germaanista Fachwerk-tyyliä). 

Tämän vastakohta näkyi aikakauden abstraktissa maalaustaiteessa ja arkkitehtuurissa. Natsit vihasivat ja hävittivät niitä.  

"Funkkistyyli" korosti talon toiminnallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja vähäeleistä muodonantoa ja vastusti koristeellisuutta. 

Tämän ilmiön taustalla oli ajan filosofinen ja tieteellinen suuntaus positivismi (kts. myös ns. Wienin piiri). 

Positivistit korostivat kokemusta, havaintoa, tarkkuutta ja säännönmukaisuutta (ns. "positiivista kokemusta", "kylmäjärkisyyttä", empirismiä). Positivistit vastustivat metafysiikkaa, esimerkiksi "hengentiedettä ja teologiaa". 

Tieteestä ja tietämisestä innostuminen johti kuitenkin umpikujaan. 

Positivismin vastainen liike johti (ihmisenä) olemista ja inhimillisyyttä korostaviin uusiin filosofisiin suuntauksiin. Lopullisen kuoloniskun positivismi sai postmodernismilta. 

Mutta vieläkin kuvitellaan, että kaikki sujuu kunhan vain toimitaan periaatteella "tieto on valtaa". 

Mutta miksi luonto ja ihminen voi huonosti?     

*

Ilkka julkaisi tuon kirjoitukseni (hieman muutettuna) 13.2.2018. 

Kirjoitin tälle kirjoitukselleni jatko-osan 18.2.2018, uusi mielipidekirjoitukseni oli seuraavan sisältöinen:

 

"KLASSISMI, MODERNI, POSTMODERNI JA JÄLKIMODERNIN JÄLKEINEN AIKA

Arkkitehtuuri on filosofian kannalta mielenkiintoinen seikka koska siinä "kaikki liittyy kaikkeen". Arkkitehtuuri valaisee hyvin myös jatkuvaa muutosta.

1920-luvulla funktionalistisen omakotitalon Wieniin piirtänyt rationalisti Ludwig Wittgenstein ei ottanut huomioon heti sitä, että myös pelkkä avaimenreikäkin (tummanpuhuva avainaukko, reikä ilman helaa) herättää myös filosofisen kysymyksen.

Käsite "moderni" liittyy kaiken uuden ja edistyksellisen ihailemiseen. Kun arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen kirkko valmistui vuonna 1960, Aallon kerrotaan luoneen "pohjalaisen kirkon".  Tuo kirkko henkii arkkipiispanistuimen Turun tuomiokirkkoa. 

Sitä Aalto ei osannut 1960 edes aavistaa, että Yhdysvalloissa oli syntymässä samalla hetkellä (1960-luvun alussa) "postmoderni arkkitehtuuri". Tuon uuden suunnittelukulttuurin yhteydessä operoidaan myös historialla, ei vain lukuisilla muilla ristiriitaisuuksilla. 

Erik Bryggmankaan ei ollut postmodernisti vaikka hänkin "käytti hyväkseen myös historiaa" (esimerkiksi Turun Ylösnousemuskappeli).  

1970-luvulla puhuttiin "Oulun koulun regionalismista", se syntyi kopioimalla amerikkalaisten arkkitehtilehtien postmodernistisia kuvia. 

Kun amerikkalainen postmodernisti Charles Jencks kävi 1994 Helsingissä, hän sanoi, että "Me (postmodernistit) kunnioitamme Aaltoa, mutta hän on historiallinen henkilö - ja sellaisena hänen kielioppinsa oli loppujen lopuksi rajoittunut". 

Aalto aloitti suunnittelutyön klassistina eikä päässyt modernistiarkkitehtina eroon antiikin perinteistä (Göran Schildt) eikä hänestä tullut koskaan postmodernistia. Sen jälkeisestä nykyajasta puhumattakaan.   

Ensin Aalto piirisi Seinäjoen klassistisen suojeluskuntatalon (piirretty 1924) ja sen jälkeen Aaltokeskustan (piirretty vuoden 1960 jälkeen). Sen jälkeen ilmestyi maailmalla postmoderni tyyli ja nyt eletään "jälkimodernin jälkimodernia aikaa", mikä on joka suhteessa universaali ja kansainvälinen.         

Seinäjoen uusi pääkirjasto on paikan ainoa postmoderni rakennus."

*

Tämä kuvaus (mielipidekirjoitukset) valaisee sitä kuinka "maailmassa oleminen" ja siihen liittyvä käsitys "tiedosta ja todellisuudesta" on jatkuvassa muutoksessa. Jatkuva muutos aiheuttaa sen, ettei ihminen voi päästä koskaan kaikessa selville myöskään "maailmassa olemisesta".

Kaikkea uutta ja uudistumista ihaileva moderni perustuu positivistiseen edistysuskoon, mutta myös "länsimainen edistys" on osoittautunut kulttuuriseksi myytiksi. Niin kutsutun "edistyksen" pohjalla on järkipohjainen tiedeusko ja iskulause "tieto on valtaa". 

*

Jos haluaa perehtyä uusimman aikakauden arkkitehtuuriin kannattaa vilkaista ainakin englanninkielistä teosta Philosophy&Arcitecture (Journal of Philosophy and the Visual Arts) vuodelta 1990 (USA, New York) sekä saksankielisiä julkaisuja Was ist Klassizismus? (Michael Greenhalgh, 1990) ja Was ist Postmoderne? (Charles Jencks, 1990). 

*

"Tieto ja tietäminen" ei ole enää valtaa. 

Entisessä kommunistivaltiossa, nykyisessä patavanhoillisessa (postmodernissa uusporvarillisessa kansallisvaltiossa) Unkarissa kauhistellaan parhaillaan länsimaisten valtioiden hallinnollisia ja muita vaikeuksia ja länsimaisten valtioiden kuolemanhätää ja syytetään siitä islamilaisuutta. 

Unkarilaisen nykyeliitin mielestä ainoastaan kristinusko voi pelastaa heidät ja heidän valtionsa. 

Friedrich Nietzschen mukaan kuitenkin orjamoraalinen kristinusko on päällimmäisin syypää teollisessa kulttuurissa käynnissä olevaan länsimaisten valtioiden rappio- ja hajoamiskehitykseen.

*

Nietzsche oivalsi, että länsimaisen kulttuurin rappio käynnistyi jo ainakin antiikin Sokratesista. Tämä tapahtui länsimaisen tietämisuskon alkuvaiheessa noin 2500 vuotta sitten. 

Nietzsche oivalsi myös, että hajoamistilassa ollut Rooma pelasti ainoastaan oman valtapelinsä valitsemalla orjamoraalisen kristinuskon. 

Seuraavaksi tultiin noin 500 vuotta sitten Descartesin kautta noin 200 vuotta sitten valistuksen kiihkomieliseen järki- ja tietovaltapeliin ja suljettujen karsinoiden nationalismiin ("kokonaisvaltaiseen ja ristiriidattomaan hegeliläiseen henkisysteemiin") ja sitä kautta nykyiseen tiedeuskoon ("tieto on valtaa"- ja "tahto valtaan"-uskoon).       

Myös eksistentialistit ovat Kierkegaardista ja Sartresta lähtien myös omaksuneet Nietzschen anarkistisina pidettyjä ajattelutapoja. 

Muihin Nietzschen epäsovinnaisesta ajattelutavasta vaikutteita saaneisiin on kuulunut mm. Karl Marx ja Michel Foucault. 

*

Vilkaisin vuonna 1987 painettua kirjasta "Yksilöllisiä puutaloja" (toimittanut Jussi Vepsäläinen) ja ihmettelin pitkästä aikaa tuon kirjan kuvia ja tekstejä. 

Ne kuvasivat nyt hyvin nykyajan arvomaailmaa ja käsitystä "maailmassa olemisesta" tämän uusimman teollis-kapitalistisen arjen keskellä. Se on surullinen tarina kohti itsetuhoa.  

Kirjan sivulla oli kuvia Vanhan Porvoon "Talo Stjernbergistä" (rakennettu 1982). Muistan kuinka kauhistelin 1980-luvun alussa tuota modernia paksulompakkoisten tulokkaiden kaksikerroksista uudisrakennusta kun se oli pystytetty pullistellen ja "vatupassilla" keskelle Vanhan Porvoon yksikerroksista korttelistoa (keskelle köyhimmän väen ikivanhaa asuinaluetta). 

Tuosta kirjasta aistii kaikki "nykyajan sairaudet ja taudit" (tietouskon, tyylit, muodit jne.) eli sen kuinka teollis-kapitalistinen yhteiskunta kriisiytyy kokonaisuutena aina vai syvemmin sinne tänne suuntautuessaan.    

Kirjoitin itse "ajan rakennussuojeluhengessä" 1970-luvun lopulla kirjan Porvoon kuva (kustantaja Oy Uusimaa), mutta ajattelen nyt jälkikäteen tuosta kirjasta monessa kohtaa aivan eri tavalla.  

*

Lukemattomat esimerkit todistavat siitä, ettei ihmisellä ole "tietämiskykyä" eikä taitoa kulkea "hallitusti oikealla tiellä".  

Moderni todellisuus- ja tietokäsitys lepää ohuella murenevalla jäällä. 

Moni seikka, minkä uskotaan olevan nyt edistystä, on paljastumassa taantumukseksi. 

Turvalliseksi väitetty yhteiskuntamme on osoittautumassa "epävarmuus- ja turvattomuusyhteiskunnaksi". 

Aikamme ydinongelma ei ole suinkaan "Trump ja rakettipoika". 

Kulttuurimme kriisi on paljon laveammalla ja syvemmällä.   

*

Elämä alkoi muinoin vedessä. Valtaosa maapallon pinnasta on nytkin vettä (meriä). 

Merenkulun historia on vallan ja muinaisten merivaltojen historiaa. 

Eteläpohjalaisten nuijasota Ruotsin itärajalla ja viikinkien eli skandinaavisten merenkulkijasotilaiden idäntie ovat vastakohtia. Lakeus on "rutikuiva nurkkakuntaisuus" mutta viikinkien idäntie oli "rehevä kansainvälisyys". 

*

Maatalousvaltaisella Härmä-Kauhavalla asuvat käyvät Lappajärvellä ongella ja kalastelemassa, ei huviveneilemässä. Lakeuden itserakas maakrapukansa vierastaa merta ja rantaruotsalaisia.   

Nytkin näkee sen, että Suomen maatalousvaltaisella lakeudella vanhat myytit (kuten susiviha) voimistuu. Ja perussuomalaisuus on vasta nyt todella heräämässä kukkaan.  

*

Ihminen kuvittelee olevansa luonnon kruunu ja herra. Siinä sekoittuu ihmisen yhteiskunnallinen toiminta ja maapallon elollinen luonto. 

Ensimmäinen kansallispuisto perustettiin 1872. Luonnonsuojelualueiden perustaminen alkoi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa, kun ihmistä palvova nationalismi alkoi rehottaa täysillä. 

Ympäristökriisiin ja ilmastonmuutokseen ajauduttiin vasta, kun teollinen kapitalismi alkoi kukoistaa. Kirja Ympäristönsuojelu (2, Luonnosuojelu ja luonnonvarat, toimittanut R. Ruuhijärvi ja U. Häyrynen, 1984) alkaa: "Luonnonsuojelun historia on kertomus ihmisten osittamasta vastuusta ja huolenpidosta...". Ihminen kuvittelee vieläkin voivansa hallita luontoa. 

Katselin Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehteä 1/2018. Kannessa luki "Metsähallitus hankaloittaa yrittämistä". Sisäsivulla kehuttiin Miljoona linnunpönttöä -kampanjaa. Samaan aikaan kun valtaeliitti haluaa rahastaa täällä metsät (ilmastomuutoksesta piittaamatta) täällä kuvitellaan, että luonto on kuin auto jota voi ajaa periaatteella "tieto on valtaa". 

Kauhavan kansainvälinen IBA-lintujensuojelualue on nykyisin körttiuskovaisten virrenveisaamisalue.

*

Nykyajan ihminen uskoo tietävänsä myös tulevasta säästä. Ja ihminen laatii siksi myös kuukauden pituisia sääennusteita. 

Usein käy kuitenkin niin, että hyvin lämpimäksi ennustettu kuukausi onkin paljon kylmempi kuin alun perin väitettiin.   

"Suuri osa arktisesta alueesta 20 astetta normaalia lämpimämpi..." (yle.fi 27.2.2018). Ihminen osaa vain aavistaa mistä johtuu se, että etelässä on nyt kylmää ja pohjoisessa lämmintä. 

Televisiouutisissa ei kuitenkaan järkytetä kansaa uutisella siitä, että Grönlannissa on nyt 20 astetta lämpimämpää kuin ennen vanhaan. Jäätiköt sulaa siinä pikavauhtia ja ilmastonmuuton iskee ihmisen päälle entistä kovempaa.   

*

Maapallon kartastoja (atlaksia) katselemalla oppii ymmärtämään sen, ettei nykyihminen tiedä tästä maapallosta ja sen viereisestä äärettömän suuresta avaruudesta nokaretta enempää (ja sekin kerrotaan muutaman vuoden päästä aivan toisenlaisena).  

Tietous elämän ja ihmisen synnystä ja kehityksestä pysyy ikuisena arvoituksena.  

Mutta ihminen pysyy juoruakkamaisen uteliaana vaikkei muutu ikinä "tietäväksi olennoksi". 

*

Myös ihmisen (eläinlajin) "oma kehityshistoria" on osoittautumassa aivan erilaiseksi kuin tähän asti on luultu.  

Ihmislajin (homo sapiens) kehitys ei ole ollut suoralinjainen tie kohti kehityksen korkeampaa astetta. 

Eri "ihmisryhmillä" on ollut hyvin evoluutiossa hyvin erilaiset väylät mutta eri ihmislajiryhmät ovat osanneet (uusimman käsityksen mukaan) puhua sekä tehdä taidetta (käyttää värejä ja muotoja). 

Varhainen kuvan tekemisen taito viittaa siihen, että "ihmislajin" perustarve on luovuus ja itseilmaisu (sisäisen minän korostaminen).    

*

Euroopan unionin johtovaltioiden sisäpolitiikassa on tapahtunut viime aikoina isoja muutoksia. Niiden pohjalta voi tehdä havainnon siitä, että EU tulee muuttumaan hyvin syvällisesti. Ja se heijastuu Suomeenkin. Suomen maataloustukiin asti.   

Mutta kukaan ei voi tietää nyt yksityiskohtaisesti sitä, millaiseen muutokseen käynnissä oleva kehitys johtaa. Unionin muutokseen vaikuttavat seikat alkavat ensin muotoutua ja vasta sen jälkeen tapahtuu asioita, jotka johtavat EU:n konkreettiseen muutokseen.   

EU:sta ei onnistuta muodostamaan ehkä koskaan liittovaltiota. 

*

Saksa on ollut kohta puoli vuotta ilman hallitusta koska suuret puolueet hävisivät viimeksi vaalit.

Entinen kommunisti (DDR), Saksan liittokansleri Merkel, on alkanut viimeksi diktatuurimaiseen kommunismihallintoon kasvaneena valitsemaan hallitukseensa myös omia vihollisiaan ministereiksi. 

"Kaikki on nyt kaupan" koska Merkel ja Saksa on menettämässä unionin johtomaaroolin Ranskalle. Saksan CDU ja SDP eivät kestä sitä.  

*

Ensimmäisen kerran liittovaltion hallitukseen päässeet Saksan demarit muuttuivat sodan jälkeen muutamassa vuosikymmenessä (CDU-porvarien valtasyleilyssä) "revisionistiporvareiksi". 

Nyt demareilla, entisillä duunareilla, on Ruhrin teollisuusseudullakin ison omakotitalon pihalla upouusi mersu.     

Enemmistö (66 % jäsenistä, jäsenvaali 4.3.2018) demarien jäsenistä haluaa Merkelin kanssa Saksan tulevaan hallitukseen, koska Saksan "kaitalistidemarit" ovat uinahtaneet "vallan laakereille". 

Seuraavaksi Saksaan voi syntyä uusi radikaali sosialistinen puolue. 

Joka tapauksessa Saksan demarit ovat tekemässä nyt itsemurhaa.  

Maailma muuttuu tässäkin seikassa dadaistisissa rytmeissä. Kukaan ei voi tietää, kuinka valta seuraavaksi kiepahtaa. 

*

Seuraavaksi Merkel ja Saksan demarit voivat aloittaa Saksan kansan vaihtamisen. 

Siinä saksalaisia lennätetään pakolaisiksi ulkomaille ja ulkomailta tuodaan Saksaan ulkomaalaisia maahanmuuttajia Saksan uusiksi kansalaisiksi, kansaksi joka osaa äänestää oikealla tavalla.       

*

Maailman muutoksiin vaikuttaa alimpana ja päällimmäisenä materialistiset ilmiöt mutta ei henki. Mutta materialistinen toiminta heijastuu myös "henkisiin" ilmiöihin kuten "sosiaalisiin suhteisiin".

Tämä koskee myös maatalouskulttuuria. 

*

Maaseutukulttuuri juontaa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja se poikkeaa kulttuurisesti täysin kaupunkikulttuurista. 

Kaupungeissa on harjoitettu aina korkeampitasoisia henkisiä toimintoja kuin maaseudulla.      

Mutta lakeuden keskus Seinäjoen kaupunki on vieläkin pelkkä "maaseutukaupunki".

*

Maatalousvaltaisella Etelä-Pohjanmaalla pidetään maata viljelleiden lakeuden talonpoikia "suomalaisen isänmaan" rakentamisen eturintamana. 

Lakeuden maatalousvaltaisesta kulttuurista ja yhteiskuntamuodosta on ollut kuitenkin aina enemmän haittaa kuin hyötyä Suomen nationalistiselle valtiolle (yhdenmukaistumistavoitteelle jne.). 

*

Esimerkiksi Härmän talonpoikahäjyjen ja Kauhavan nimismiehen (valtiollista yhdenmukaisuutta puolustaneen virkamiehen) yhteenotto ja lapuanliike todistaa siitä, että "lakeuden talonpoikakulttuurista" on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä Suomen valtiomuodostukselle.

Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on Tampereelle muuttaneen alajärveläisen (eteläpohjalaisen) pariskunnan poika. 

Tässäkin heijastui häirikkömäisellä tavalla lakeuden kulttuuri koko Suomen valtiolaitoksen kulttuuriin. 

*

Etelä-Pohjanmaan Suur-Kauhava on nykyisin Suomen maatalousvaltaisin kunta. Ja tämän jäljet huomaa kaikessa.  

Kanta-Kauhavalla on kylmänä mätänevä maatalouskulttuuria ylistävä ulkoilmamuseo Kosolanmäki. 

Mutta lisäksi Kauhavalla on lukemattomia muita maatalousvaltaista kulttuuria ylistäviä "Kosolanmäkiä". Täällä on joka puolella mätäneviä "Kosolanmäkiä". 

Seudun elinkeinorakenteen monipuolistamiselle (teollisuudesta puhumattakaan) sanotaan Suomen keskustan ydinalueella talonpoikien lakeudella ja Kauhavalla" että "ei, ei, ei".  

*

Marxilaista ja eksistentialistista ajattelutapaa arvostavana en voi muuta kuin tuntea inhoa hegeliläistä nationalistista-ideologiaa ja maatalousvaltaista regionalistista kulttuuria kohtaan. 

Hegelin nationalismi riistää yksilöltä vapauden. Mutta maatalousvaltainen yhteiskunnallinen ja sosiaalinen miljöö hävittää yksilöstä kaiken muun omaehtoisen ja tärkeimmäksi tulee sen jälkeen suku.      

Television urheilu-uutiset (yle) ovat paras esimerkki siitä kuin media rakentaa ja ylläpitää "vaihtoehdotonta luonnollista nationalismia" vaikkei kansallisuusaatteessa ole mitään muuta kuin henkikuvittelua, kansakuntakeinotekoisuutta ja luonnottomuutta. 

Viimeksi Israelin jalkapallouutiset ovat todistaneet siitä kuinka nationalismi ruokkii uskon sokeutta ja rasismia.

*

Suomen satavuotisjuhlinta on ollut hyvin ristiriitaista (kaiken lisäksi muka "yhdessä").

Hegelin nationalismi on "järkiuskonto", jossa yhtyy teologia ja filosofia. Hegeliläinen nationalismi syntyi teologiasta ja filosofiasta, oman aikansa muodista "hengen fenomenologiasta". 

Yksilö on siinä pelkkä "hengen orja ja nappula". 

*

Nationalistinen hurmos on saanut aikaan paljon enemmän pahaa (sotia, rasismia jne.) kuin hyvää. On itsestään selvää, että nationalismi ei voi olla ihmiskunnan paremman huomisen yhteinen yhteiskuntamalli.   

Eteläpohjalaiset ovat olleet jatkuvasti kaikille suomalaisille yhteisen kansallisen valtioidean vihollisia. Siitä huolimatta lakeuden "traktorikansa" pitää itseään nationalistisen aatteen  tärkeimpänä vartijana.  

Ihmisyksilön pitää valita tienviitakseen eksistentialistinen taistelu, ei omahyväistä "hengen laakereilla lepääminen". 

Eteläpohjalaiset regionalismipalvojat ovat kuitenkin ylitsepursuavan omahyväistä "traktorikansaa", koska se on niin "komiaa". 

*

"Mitähän hyötyä sullakin siitä opistasi on?" (Santeri Alkio, Murtuvia voimia, 1896, sivu 67). 

Lapuan ensimmäinen kaupunginarkkitehti (nainen, koska nainen on miesten mielestä ala-arvoisempi kuin kunnon mies eli talonpoika) määräsi heti ensimmäiseksi lehmät pois Lapuan keskustan pelloilta. 

*

Kauhavan miehisen maaseutukulttuurin "joustava menettely" on myös sitä, että pystyyn mätänevien rakennussuojelun arvoisten talojen (lait ja määräykset) annetaan kaatua itsekseen kohti maata.    

Eteläpohjalainen maaseutukulttuuri ei hellitä edes tangoa markkinoivalla Seinäjoella, päinvastoin.

*

Jos seudulla ei harjoiteta muuta kuin koneellista maataloutta paikan työttömyysprosenttikin on jatkuvasti nolla. 

Tuo luku ei kuitenkaan takaa sitä, että maataloudella menisi lakeudellakaan aina hyvin.  

*  

Talonpoikien ja maatalousväestön yhteisöt ovat kulttuurisesti pieniä ja paikallisia sekä sisäänpäin kääntyneitä ("vain omat"-ajattelu, lähin perhe ja suku, kansanuskonto jne.). 

Sosiologian professori Erik Allardt arvostelee kirjassa Suomi muutosten yhteiskunta (toimittanut Pertti Suhonen, 1989) julkaistussa artikkelissaan "Yhteiskuntamuoto ja yhdenmukaisuuden paine" (s. 13-25) maatalousvaltaisuuden suhdetta nationalismin yhdenmukaisuusvaatimukseen. 

Allardt kertoo (sivulla 14), että "brittiläinen sosiaaliantropologi ja filosofi Ernest Gellner – – toteaa painokkaasti, että varsinaisessa maatalousyhteiskunnassa ns. kansallisvaltio olisi ollut mahdottomuus – –

Kulttuuri ja maallinen valta eivät tyypillisessä maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa tarvitse toisiaan – –". 

*

Heikki Ylikankaan teoria härmäläisten talonpoikien häjyilyn syistä ei mielestäni osu napakymppiin. Tilattomaksi jääminen ei synnytä noin pahaa jälkeä. 

Pahinta jälkeä tulee kun talonpoika sanoo kulttuurinsa ja myytistönsä syövereistä "mä ja me itte" ja ulkopuolisille tiukasti "ei". 

"Kauhavalaaset sanoo ei" myös entisen lentokentän pakolaisille, ei vain valtiollisille määräykselle.      

Syy siihen, että Kauhava-Härmänmaan seutu on jäänyt maatalouskulttuurin tasolle saattaa löytyä seudun väestön taustalla piilevästä erätalouden aikaisesta barbaarikulttuurista (puukko työkaluna ja aseena jne.), jopa "Kalevalasta asti". 

Myös regionalististen myyttien veistäjällä Sakari Topeliuksella menisi paikallisen maatalousvaltaisuuden ja kansallis-valtiollisen vallankäytön välisen ristiriidan tarkastelussa sormi suuhun. 

Topeliuksen tarinoinnin lähtökohta oli hurmoksellisessa "henkitieteessä", ei "modernissa sosiologiassa ja yhteiskuntatieteessä". Topeliuskaan ei tiennyt mistään mitään konkreettista. 

*

Mihin kaikkeen paikallisten murteiden alkuperä liittyy? Kansan kieli on nationalismin eräs peruskivi. 

Maapallolla puhutaan nykyisin tuhansia kieliä. Ihmislajin alkuperäiseen kieleen ei sisältynyt käsitteitä kuten "omistaa" ja "myydä". Sitä vastoin nykyisessä teollisessa kapitalismissa omistamisella ja myymisellä sekä ihmisten luokittelemisilla (rikkaat/ köyhät jne) on keskeinen merkitys. 

Kielihistoriankin pohjalta voi havaita sen, että teollinen kapitalismi on hyvin julma.  

*

Kansan ja kielen pohjalta "kattovallan" itselleen kaapanneet "modernit kansallisvaltiot" nielevät myös maapallon luonnonvarat sekä hävittävät maapallon vähemmistökansoja ja -kieliä koska ne pyrkivät maksimoimaan valtapelinsä. 

Samalla "sota- ja ympäristöpakolaisia" sekä "maahanmuuttajia" kohdellaan myös nykyaikana usein samantyyppisesti kuin kohdeltiin "roskaväkeä" natsien teollisilla tuhoamisleireillä.          

*

Etelä-Pohjanmaan regionalistinen maalaiskulttuuri ja -myytistö poikkesi maatalouselinkeinorakenteensa takia suuresti vähää ennen itsenäistymistä (1917) kansallista yhtenäisyyttä ja yhdenmukaisuutta vaatineesta teollis-nationalistisesta valtioajattelusta. 

Uskonnollinen herääminen (körtit) tai esimerkiksi alkiolainen nuoriso- ja raittiusliike eivät muuttaneet kaikessa seudun kulttuurista perinnettä ja myytistöä nationalistiseen suuntaan siten kuin usein kuvitellaan. 

Suomen uusimman valtakulttuurin ja suomalaisen regionalismin erot näkyvät tänä päivänäkin.  

Suomi on monessa suhteessa hyvin pirstaleinen valtio. 

*

Myös käsitys taiteesta muotoutuu eri maatalousvaltaisissa olosuhteissa hyvin erikoiseksi. 

Maatalousvaltaisessa "kartanokulttuurissa" arvostetaan eniten näköiskuvaa ja käyttöesineen tekemisen käsityöllistä näpääryyttä.

*

Maatalousvaltainen yhteisö on modernin yhteisön valtakohta. 

Maatalouden harjoittaminen merkitsee sisäänpäin kääntymistä, sukurakkautta sekä "maanläheistä perinteen ylläpitämistä" ja sen uskotaan olevan "todellisuutta". 

Koska maatalousvaltaiseen maaseutu- ja maatilakulttuuriin (perinteiseen "kartanoelämään") sisältyy ankara yhteisöllinen säännöstö ja myytistö ("mitä serkumpi sen herkumpi", sukulaisavioliitot omaisuuden säilyttämiseksi jne.) se estää abstraktin ajattelutavan syntymisen.       

Mitä tiukempi perhe- ja sukusidos sitä enemmän "näköiskuvan valtaa".

*

Lakeudella vierastetaan modernia abstraktia taidetta ja nykyarkkitehtuuria?  

Lakeuden agraarisesta kulttuurista ja myytistöstä johtuu se, että seinäjokilaiset (1960 perustetun Seinäjoen väestö oli alun perin ilmajokilaisia maanviljelijöitä) vierastavat tänä päivänäkin modernistista Aaltokeskustaa (Alvar Aalto). 

Ja härmäläiset sekä kauhavalaiset ihailevat samaan aikaan Alahärmän Knuuttilanraitilla asuvan (entisen uskonnonopettajan) Juhani Palmun "regionalistista näköistaidetta". 

Siinä kaiken yllä leijuu "paikan palvottu henki". 

Palmun uskonnollisissa hahmoissa näkyvä "figuratiivinen symboliikka" todistaa siitä, että Palmu kuvataide ei ponnista abstraktisuudesta. 

Myös kullan käyttäminen maalauksessa todistaa samasta. 

*

Abstrakti ajattelutapa on maatalouskulttuurille vieras. 

"Abstrakti puhe kerronta ja kuva" edellyttää kykyä ylittää "maanläheinen kouriintuntuvuus" ja kykyä sukeltaa tuonpuoleiseen "ei-esineellisyyteen". 

Lakeuden talonpoikakansalla ei ole tuota kykyä. 

*

"Abstrakti puhe" ja "abstrakti taide" on ominaista teolliselle kaupunkikulttuurille. Abstrakti taide on syntynyt kaupungeissa ja niissä se myös kukoistaa.   

"Esittävä näköiskuva" vaihdettiin "suuressa maailmassa" abstraktiin kuvaan jo kauan sitten, esimerkiksi hieroglyfit perustuvat abstraktisuuteen. 

Tämäkin tapahtui kaupunkikulttuureissa. 

*

"Abstraktin kuvataiteen" suuntauksia on monia ja "abstraktisuutta" on kuvattu niiden yhteydessä monin eri tavoin. 

Eri "tyyliyhteyksissä" syntyy erilaisia "abstraktisuuskäsitteitä".  

Esimerkiksi Kandinskyn "abstraktiiin kuvataiteeseen" on liitetty termi "ei-esineellinen maalaus". Siinä abstrakti teos on "noussut näkyväksi ihmisen sisäisestä (uskonnollisesta, teosofisesta) maailmasta". 

Kandinsky sanoo teoksessa Kuvataiteen toisinajatteluja (1985), että "Minulle ei ole koskaan ollut – – hyvää muistia – – ainoa pelastukseni oli näkömuisti – – alitajuiseen tarkkailuun – – sisäiseen elämään – –" (sivu 55).  

Myös esimerkiksi Malevitšin Musta neliö perustuu abstraktiin ilmaisuun. Kun tuo teos oli nähtävillä, sitä pidettiin siihenastisen perinteisen taiteen vastaisena. Siksi se oli tarkoitettukin.  

*

Termillä "abstrakti" viitataan ajatuksellisuuteen, käsitteellisyyteen, epähavainnollisuuteen ja "ei aistihavainnolliseen". 

Termi "abstrakti" liittyy uudenlaiseen aistimiseen, käsittämiseen ja ajattelemiseen siitä "mikä on todellista?". 

Abstraktissa taiteessa "todellisuus" on "tuonpuoleista" transsendentaalista "ylimaallista todellisuutta" ("henkisyyttä" ja "illuusiomaisuutta"). 

"Abstrakti kuva" liittyy siihen, että se "ei esitä välittömästi havaittavaa", tämä on päinvastoin kuin on "luonnonmukainen näköiskuva". 

Abstraktissa kuvassa ja taiteessa korostuu samalla universaalisuus ja kansainvälisyys.       

*

Kirjoitin seinäjokilaiseen sanomalahti Ilkkaan 28.2.2018 seuraavan lyhyen mielipidekirjoituksen tästä aiheesta:

 

"MIKSI SEINÄJOKILAISET VIERASTAVAT AALTOKESKUSTAA?

Seinäjokilainen tietokirjailija Markus Aaltonen kysyi minulta muutama vuosi sitten sitä, mistä johtuu se, että seinäjokilaiset vierastavat Alvar Aallon modernia Aaltokeskustaa. 

Se johtuu maatalouskulttuurin ja kaupunkikulttuurin eroavuudesta sekä konkreettista esinemaailmaa esittävän näköiskuvan ja abstraktin ei-esittävän kuvan erosta (taide ja arkkitehtuuri).

Maatalouskulttuurille tyypillisen näköiskuvan "luova katsominen" tapahtuu tämänpuoleisen konkreettisen kokemuksen ja sen mukaisen maanläheisen "todellisuuskäsityksen" pohjalta. 

Kaupunkikulttuurissa syntyneen abstraktin kuvan ja arkkitehtuurin ymmärtäminen edellyttää sitä vastoin kokemuksesta riippumatonta transsendentaalista "luovaa katsomistapaa" ja samalla tuo katsomistapa herättää uuden käsityksen siitä mitä on "tieto ja todellisuus"."

Ilkka julkaisi tämän kirjoitukseni 6.3.2018 (kts. mielipide LYHYESTI). Sitä ennen Ilkka julkaisi tietokirjailija Markus Aaltosen kirjoituksen "Erisnimet ja asiat oikein Alvar Aallon rakennuksissa" (5.3.2017). Lakeuden kansalle riittää pelkät muodollisuudet Aallostakin. 

*

Äärettömyyden, sattuman ja jatkuvan muutoksen keskellä "maailmassa oleminen" merkitsee vapaan yksilön "itselleen olemisen" kohdalla sitä, ettei ihmisellä ole muuta vaihtoehtoa "pysyä hengissä" kuin toimia päinvastoin kuin järkiviisautta palvova "tieto on valtaa"-eliitti meille uskottelee. 

Jokaisen vapaan yksilön on tulkittava "itselleen olemisessa" täysin itse maailmassa olemisen ilmiöitä ja niihin liittyviä merkityksiä. 

Eikä siinä voi tukeutua toisen apuun vähääkään.      

"Itselleen oleminen" liittyy samalla kysymyksen "mikä on todellista?". 

"Abstrakti kuva" haastaa tässäkin kohtaa "näköiskuvan".    

*

Maatalousvaltaisella Etelä-Pohjanmaalla jankutetaan päivittäin lakeuden "komiaa historiaa". Se on kuitenkin pelkkä maatalousvaltainen "ryysyranttarina". 

Lakeuden kansa pitää itserakkaana "suurta menneisyyttään" itsestäänselviönä vaikkei historia ole itsestäänselviö koskaan.    

Lakeuden maatalousvaltainen kulttuuri myös poikkeaa yhtenäisyyteen pyrkivän nationalistisen valtion kulttuurista hyvin jyrkästi. 

*

Olen pohdiskellut silloin tällöin sitä miksi en ole koskaan tarkastellut kriittisesti nuoruuteni miljöötä Lapinjärveä enkä koulukaupunkiani Loviisaa (kulttuuri ja myytistö). 

Tieni maailmalle alkoi (Iin ja Perniön jälkeen) 1969 bussimatkalla Lapinjärveltä Helsinkiin (aluksi Katajanokalle) ja Porvooseen (uuden koulun rakennustyömaalle), seuraavaksi matkustin laivalla syksyllä 1971 Länsi-Saksaan Braunchweigiin, seuraavaksi Ouluun, Tampereelle (puoli vuotta) ja Turkuun. 

Turusta tulin Kauhavalle keväällä 2011 tietämättä mitään Kauhavasta. 

Kauhava on ollut minulle hyvä tarkastelukohde mutta "hyvän arjen" kannalta pettymys. 

*

"Kieliriita" oli nuoruudessani Lapinjärvellä tuntematon seikka. Me teininuoret puhuimme suomea ja ruotsia vuorotellen ihmettelemättä sen suhteen mitään. Lapinjärvi oli myös intohimoisen lintuharrastukseni syntypaikka. Pariisin "eksistentialistiset opiskelijamellakat 1968" heijastuivat Itä-Uudellemaalle saakka. Meitä oli monta autoritäärisestä arvomaailmasta eronnutta hippinuorta Loviisan lukiossa. Emme omaksuneet vanhempiemme arvoja ja muutuimme pasifisteiksi.

Ehkä tässä on syitä siihen miksen ole tarttunut koskaan kulttuurin ja myytistön kriittiseen tarkasteluun Lapinjärven ja Loviisan kohdalla.       

*

Kauhavalla on joutunut kokemaan täysin päinvastaista tunnetta. 

Kauhavalainen kulttuuri on "ulkopuolisille" ahdistava. 

*

Minut todettiin Lapinjärvellä ja Loviisassa jo teininuorena LUOVAKSI IHMISEKSI ja hyväksi kirjoittajaksi ja kuvantekijäksi ja sain siitä jatkuvasti koulussa ja kunnalta tunnustusta. Olin teininä myös hyvä yleisurheilija mutta lopetin urheilun varhain.    

*

Eteläpohjalaiset pitävät maatalouskulttuurinsa mukaisesti Kuortaneella syntynyttä arkkitehti Alvar Aaltoa "omana poikanaan", koska hän on "lähtöisin" lakeudelta. Mutta Aalto kieltäisi itsensä fatalistis-spiritualistisen markkinoinnin ja pyytäisi korostamaan hänen kansainvälistä arkkitehtuuriosaamista syntymäpaikan korostamisen sijasta.

*

Kantakauhavalaisten puhe "puukkotehtailija Iisakki Järvenpäästä" oli pelkkää kuvittelua. Järvenpää piti pientä "käsityöverstasta", teollisuutta hänen yrityksensä ei ollut. 

Järvenpään asuintalo toimi asuntona ja työtilana, pihapiirissä oli pieniä puukonvalmistusprosessia tukeneita rakennuksia (kuten paja joen varressa sekä äskettäin purettu "puukkovarasto").   

Kauhavalaiset purkivat ilman purkulupaa valtion lakien vastaisesti ensimmäisen nimismiehen asuintalon (kulttuurihistoriallisen suojelun laiminlyönti). 

Järvenpään kotitalo ja Kauhavan ulkoilmamuseo (Kosolanmäki) ovat nykyisin suljettuna ja kylmillään. Eli koska niissä ei ole edes vaadittavaa plus viittä astetta lämpöä sisätiloissa, myös niiden sisustus on lahoamassa.  

*

Lakeuden kulttuurinen kehitys jäi jo vuosisatoja sitten hyvin alkeelliselle tasolle. 

Aatelistoa ei seudulle syntynyt ja nyt seutu taistelee kaupunkikulttuuria ja teollistumista vastaan. Syy tähän on lakeuden omatekoinen "kartanokulttuuri" (kartano = maatilakeskus), se merkitsee samalla erikoista "kaatopaikkakulttuuria". 

Olen siivonnut jo yli viisi vuotta tätä meidän "kartanokaatopaikkaamme". Esimerkiksi navetta ja riihi oli aluksi täynnä kaatopaikkaromua. Olen löytänyt tontiltamme toistakymmentä auton akkua, nesteet olivat valuneet usein maahan. 

Olen repinyt maasta irti suuren läjän ihmiselle vaarallisia rautakappaleita. Asuinrakennuksen (paikan alkuperäinen fooninki paloi 1980). Uuden asuintalon yksi komero oli lukittu nauloilla ja kun avasin oven, komero oli täynnä vanhoja vaatteita. Talo oli täynnä  vanhoja aikakausilehtiä. 

Miksi kaikki oli pyritty tontillamme säilyttämään? 

Ja jos jotain täällä hävitettiin, se heitettiin pihalle (koko tontti toimi samanaikaisesti ihmisten ja karjan paikkana sekä kaatopaikkana).  

Jossain vaiheessa navettaan kiinni rakennettu ikivanha luhtiaitta oli repäisty irti navetasta ja myyty Lappajärvelle (rahan puutteessa). 

Siivosin pitkää kyseistä repeämää koska liitoskohdan puutavarat ja laudat sojottivat rumasti vuosia korkealle kohti taivasta. 

*

Kirja putosi kirjahyllyltä lattialle? Kun kuulin rapinaa, musta kissamme nosti päänsä kirjarivin takaa silmät pyöreänä. 

Pörri katsoi minua jotenkin syyttävästi. 

Suussa Pörrillä oli pala jonkin kirjan kansipaperia. Kun vilkaisin tuota paperinpalaa tarkemmin, tajusin että se on Sartren kirjasta "Mitä kirjallisuus on?".    

*

Eteläpohjalaiset "kartanot" sijaitsevat tavallisesti kummulla, tuolloin sadevedet valuvat alueelta sivuille. Siihen eteläpohjalainen "järkihomma" päättyykin. Kaikki muu kaatuu tuon jälkeen päälle sekopäisenä.  

*

Maan taso on tässä maatalouskulttuurissa pyhä ja myyttinen ilmiö. Oli sitten kyse pellosta tai kartanopihasta tai metsästä. 

Jos täällä joku kuorma täytyy laskea alas, se tapahtuu missä kohtaa vain aluetta. Jos kirves painaa kädessä se pudotetaan maahan ja sen jälkeen arkeologit voivat löytää myöhemmin mitä ihmeellisimmistä paikoista vanhoja kirveitä. Monet dadaistiset teokseni on tehty keskellä metsää löytämistäni agraarikansan romuläjäesineistä. 

Toisia "metsäkaatopaikkoja" on sytytetty joskus myös tuleen ja jälki siitä näkyy paikan puissa. 

Vanhoja autonromuja löytyy "joka välistä".   

Tämän "neuvostokarjalaisen" ryysyrannan vastakohta on joka sivulta siisti kesämökki järven rannalla. 

Kesämökki on täällä usein entisen sorakuopan kyljessä korven keskellä. Ainoa viihdyke noissa paikoissa on viinapullo.  

*

Ja jos tämä maatalouskulttuuri leviäisi laajemminkin maapallolla, sen jälkeen planeettamme olisi yhtä kaatopaikkaa. 

Ja maasta runsaasti löytyvä rautaromu tekisi maapallosta ison kuulalaakerin näköisen rautapallon.  

*

Maaseutukaupunki Seinäjoki ei ylistä maaseutukulttuuria ainoastaan tangolla. Myös Provinssirockin savi-irrottelu liittyy maayhteyden painottamiseen ja maatalouskulttuurin palvomiseen. 

Maa ei irtoa lakeuden kansan korvienvälistä. On se niin syvällä myyttisessä identiteetissä.  

*

Seinäjoella ilmestyvä sanomalehti Ilkka on arvostanut minua kirjoittajana, mutta ei koskaan kuvantekijänä. Se on ollut tietoinen valinta, mutta syytä siihen en tunne täysin. 

Ehkä siksi koska väheksyn näköiskuvia, varsinkin lakeutta esittäviä näköiskuvia. 

*

Kanta-Kauhavan pääkirjastossa makaa iso läjä omakustanteitani alimman laatikon pohjalla. Kuvistani kukaan ei ole sanonut Kauhavalla koskaan mitään, sillä ne menevät abstrakteina "yli paikallishilseen". 

*

Kauhavan IBA-alueen läpi tehtiin moottoriajoneuvoille maantie ja alue muutettiin virsienlaulupaikaksi (alueella ei näe nykyisin lintuja). 

Paikalliset luonnonsuojelijatkin vaiennettiin, he eivät uskalla enää edes puhua lintujen olosuhteiden tukemisen puolesta. 

*

Minut otettiin Kauhavalla vastaan sanomalla: "me emme tarvitse täällä muita". Lentosotakoulun jälkeen pakolaisille sanottiin: "kauhavalaaset sanoo ei". Se ei ole ollut ainoastaan loukkaavaa vaan valtion lainsäädännön vastaista. 

Toisia väestö- ja ammattiryhmiä ei saa demokraattisessa valtiossa syrjiä. Kaikki tämä johtuu Kauhavan yksipuolisesta elinkeinorakenteesta (maataloudesta), siinä huolehditaan vain "omista" ja "ulkopuoliset" karkotetaan. 

*

Saksan Merkel sai väännettyä hallituksensa mutta sille hän ei voi mitään, että edessä saattaa olla kova ovien pauke. 

Uudesta EU:sta tulee aivan erilainen kuin se on ollut tähän asti. Puhe maataloustuestakin on muuttumassa, ilmastonmuutoksen jäljetkin vaikuttavat tuleviin tukimaksuihin (esimerkiksi lakeuden märät pellot talven jäljiltä).     

 

 

ILMOITUS