Maailma kylässä -festivaalin pitää sanoa ei rasistisille järjestöille

Kirjoitankin tähän väliin hieman eri aiheesta ennen kuin jatkan Charlie Hebdon tapauksesta. Tämä on pidempi versio Kepan jäsenblogissa julkaistusta tekstistä; Kepa on kommentoinut tekstiä siellä.)

Maailma kylässä -festivaalilla oli vuonna 2014 näytteilleasettajana Juutalaisen kansallisrahaston Suomen haara Keren Kajemet LeIsrael Finland. Järjestö tunnetaan myös lyhenteellä JNF, englanninkielisestä nimestä Jewish National Fund. Nyt kun vuoden 2015 näytteilleasettajaksi ilmoittautuminen on auki ja JNF voi pyrkiä festivaalille uudelleen, on syytä puhua siitä, millaisesta järjestöstä on kyse.

Festivaalilla JNF esitti itsensä ympäristöjärjestönä, joka ei ota kantaa politiikkaan. Se kuitenkin jakoi Israelin hallituksen esitteitä, joissa miehitetyt palestiinalaisalueet esitetään osana Israelia, kansainvälisen oikeuden vastaisesti. JNF:n henkilökunta kertoi, että muut miehitetyt alueet kuuluvat Israelille ja että he edustavat Israelia ja koordinoivat toimintansa Israelin hallituksen kanssa.

JNF ei kuitenkaan ole pelkkä Israelin hallituksen äänitorvi, se on merkittävä poliittinen toimija.

JNF perustettiin vuonna 1901 edistämään sionistisen liikkeen siirtomaapolitiikkaa Palestiinassa. Sionistinen liike suoritti Israelin perustamisen yhteydessä vuonna 1948 laajoja etnisiä puhdistuksia, joissa yli 700 000 palestiinalaista ajettiin kodeistaan. Palestiinalaiset muistavat tapahtuman nimellä nakba, katastrofi. Karkotetuilta palestiinalaisilta anastettuja maita annettiin JNF:lle, jotta omistajien olisi vaikea saada niitä takaisin ja ne pysyisivät juutalaisten hallussa. JNF istutti metsiä piilottamaan satojen "puhdistettujen" palestiinalaiskylien rauniot.

Vuodesta 2002 alkaen JNF on yrittänyt vetää verhon menneisyytensä yli, mutta sen politiikka ei ole muuttunut. Journalisti Max Blumenthalin mukaan "Israelin armeijaa lukuun ottamatta ei ole ainuttakaan järjestöä, joka olisi yhtä läheisesti osallisena jatkuvaan nakbaan kuin JNF".

JNF omistaa 13 prosenttia Israelin maa-alueesta. JNF:n sääntöjen mukaan sen maata ei saa vuokrata eikä myydä ei-juutalaisille. Järjestön oman ilmoituksen mukaan "JNF:n uskollisuus on vain juutalaisille ja sillä on velvollisuuksia vain heille. JNF:llä, maiden omistajana, ei ole velvollisuutta kohdella kaikkia valtion kansalaisia tasavertaisesti". Lisäksi JNF:llä on 10 paikkaa 22:ta Israelin maahallinnon neuvostossa, joka hallinnoi 93 prosenttia Israelin maista. JNF:llä on siten merkittävä rooli Israelin maapoliittisessa päätöksenteossa, jonka keskeinen tavoite on palestiinalaisten karkottaminen ja heidän maidensa siirtäminen juutalaisten käyttöön. Israelin viranomaiset kutsuvat tätä nimellä 'juutalaistaminen'.

YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten oikeuksien komitea on tuominnut palestiinalaisten maiden järjestelmällisen takavarikoimisen ja siirtämisen JNF:lle (ja muille vastaaville järjestöille) institutionaalisena syrjintänä, mikä on YK:n kansainvälisen taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten oikeuksien yleissopimuksen vastaista.

JNF osallistuu miehitetyillä palestiinalaisalueilla sijaitsevien vain juutalaisille tarkoitettujen siirtokuntien infrastruktuurin rakentamiseen. YK, EU ja Suomen hallitus ovat toistuvasti tuominneet palestiinalaisalueiden miehityksen ja todenneet, että siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja este rauhalle. Myös Kansainvälisen tuomioistuimen, maailman korkeimman oikeudellisen elimen, mukaan siirtokunnat ovat laittomia.

JNF osallistuu palestiinalaisten etniseen puhdistamiseen niin miehitetyillä palestiinalaisalueilla kuin Israelissakin. JNF on pyrkinyt häätämään miehitetyn Itä-Jerusalemin Silwan-kaupunginosassa asuvia palestiinalaisia siirtokuntien tieltä.

Israelin rajojen sisällä yksi tämän hetken isoimpia maapoliittisia projekteja on Negevin autiomaan juutalaisasutuksen lisääminen, mihin JNF osallistuu muun muassa suunnitelman "Pohjapiirustus Negev" kautta. Juutalaisten määrän lisäämisen kääntöpuolena on kymmenien Negevissä sijaitsevien palestiinalaisten beduiinikylien hävittäminen ja asukkaiden pakkosiirtäminen.

Israelin hallitus yritti vuonna 2013 toteuttaa Prawerin suunnitelman, jossa kymmeniä tuhansia beduiineja olisi häädetty kodeistaan. Muun muassa YK:n rodullisen syrjinnän poistamisen neuvosto, EU ja Amnesty International tuomitsivat suunnitelman, ja se hyllytettiin joulukuussa 2013. Etnisten ryhmien erotteluun perustuva politiikka kuitenkin jatkuu. Tämän politiikan keskeinen väline on palestiinalaisten kotien hävittäminen, kuten järjestömme ICAHD on dokumentoinut.

Israelin viranomaiset ja JNF ovat tuhonneet Negevissä olevan al-Arakibin kylän yli 69 kertaa, mutta asukkaat ovat aina palanneet. Kylän tuhoamisessa on käytetty JNF:n puskutraktoreita, ja JNF istuttaa al-Arakibin maille metsää, joka on omistettu Israelissa palvelleille suurlähettiläille. Human Rights Watch on todennut, että metsäprojektilla on enemmän tekemistä ei-juutalaisia syrjivän politiikan kanssa kuin ympäristönsuojelun. Onkin kuvaavaa, että kun al-Arakib tuhottiin ensimmäisen kerran vuonna 2010, kylän 850 oliivipuuta revittiin juuriltaan metsienedistämisprojektin nimissä.

Entinen Etelä-Afrikan Israelin suurlähettiläs Ismail Coovadia kieltäytyi toissa kesänä JNF:n hänen kunniakseen istuttamista puista, sanoen: "Olen tukenut kamppailua apartheidia vastaan Etelä-Afrikassa, enkä nyt voi tukea sitä mitä olen todistanut Israelissa, nimittäin apartheidin toistumista!"

On erityisen puistattavaa, että Maailma kylässä -festivaalilla JNF:n tiskien edessä olleessa mainostelineessä luki "Juutalainen perinne Suomessa". Israelin valtion etnisten puhdistusten, laittomien siirtokuntien ja apartheidin rinnastaminen juutalaisuuteen on antisemitismiä, jolla ei pitäisi olla Maailma kylässä –festivaalilla mitään sijaa.

JNF ajaa yhden etnisen ryhmän etuoikeuksia muiden etnisten ryhmien ihmisoikeuksien kustannuksella ja on osallinen vakaviin kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin. Tällaisen järjestön osallistuminen Maailma kylässä -festivaalille on ristiriidassa Kepan perusarvoihin kuuluvien ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian edistämisen kanssa.

Hyväksyessään JNF:n festivaalille Kepa ei varmastikaan tiennyt, millaisesta järjestöstä on kyse. Nyt Kepan olisi paikallaan tehdä julkinen linjaus, että JNF ja muut rasistiset järjestöt eivät ole tervetulleita. Muuten voi käydä niin, että tämä ei jää ainoaksi tapaukseksi, jossa rasistiset järjestöt mainostavat itseään festivaalilla.

Kepa on jäsenblogissa kommentoinut asiaa tavalla, jonka voi niin halutessaan tulkita siten, että JNF:ää ei enää oteta festivaalille. Muotoilu on kuitenkin hyvin epäselvä, ja Kepan olisi syytä ottaa asiaan kantaa selvästi.

 

Syksy Räsänen on ICAHD Finlandin varapuheenjohtaja.

ICAHD Finland on Kepan jäsenjärjestö.

 

Päivitys (30/01/15): Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula on selventänyt Kepan jäsenblogin kommenteissa, että JNF:ää ei oteta festivaalille ja kertonut miksi. Kiitos Kepalle vastuullisesta päätöksestä ja avoimesta kannan kertomisesta. Koska kommenttiin ei voi linkittää suoraan, kopioin sen kokonaisuudessaan alle:

Maailma kylässä -festivaali valitsee joka vuosi osallistujat näytteilleasettajiksi: kyse ei siis ole ilmoittautumisesta, tulijoita on aina enemmän kuin paikkoja. Osallistumisehdoissa Kepa varaa oikeuden hyväksyä tai hylätä yksittäiset näytteilleasettajat; yleensä painotamme Kepan jäsenyyttä ja toimintaa kansalaisjärjestösektorilla globaalikysymyksissä. Myös festivaalille tulevien yritysten toiminnan tulee olla Kepan arvojen mukaista.

Tapauksia joissa jokin näytteilleasettaja ei tule valituksi juuri eettisin perustein on harvoin; yritysten kanssa rajankäyntiä on hieman enemmän.

Juutalaiset järjestöt, esimerkiksi Helsingin juutalainen seurakunta, ja juutalainen kulttuuri Suomessa on aina ollut ja on jatkossakin erittäin tervetullutta festivaalille. Juutalaisuus on osa suomalaistakin kulttuuria, on hienoa että Suomessa on juutalaisia toimijoita. Päätös koskee vain KKL/JNF:ää eikä koske mitään muuta järjestöä tai uskontoa. Päätös ei myöskään ole kannanotto Israelin valtion olemassaoloa vastaan.

JNF/KKL on vuosikymmenten saatossa tehnyt varmasti paljon myös hyvää työtä Israelissa - tästä esimerkkejä aiemmin ketjussa. Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi eettisesti heikommilla jäillä kulkevaa puolta järjestön toiminnasta. Ymmärrän myös, että jokaisella ihmisellä ja järjestöllä on oma etiikkansa, oma käsityksensä oikeasta ja väärästä. Päätöksessään Kepa nojautuu siihen, mitkä sen periaatteet ovat.

Festivaalilla on esillä monenlaisia mielipiteitä, kuten yhteiskunnallisessa keskustelussa kuuluukin olla. Tämän rikkauden haluamme säilyttää, kuitenkin niin, ettei sanoilla tai teoilla saa rikkoa ihmisoikeuksia ja toimia Kepan arvojen vastaisesti.

Tässä muutamia linkkejä tapahtumiin, joiden perusteella Kepa on päätynyt ratkaisuunsa. Olemme niiden lisäksi lukeneet ja keskustelleet laajalti ihmisoikeustoimijoiden kanssa, jotka toimivat alueella.

Amnesty International: Vetoomus koskien tilannetta, jossa JNF:n metsityshankkeen alta häädetään beduiiniperheitä, joilla on oikeusjuttu vireillä maaoikeuksien vahvistamiseksi. http://www.amnesty.org/en/library/info/MDE15/011/2011/en

Foreign Policy -lehdessä julkaistu Human Rights Watchin artikkeli (myös laajempia selvityksiä saatavilla järjestön sivuilla) http://www.hrw.org/news/2011/03/11/erasing-links-land-negev

Rabbis for Human Rights, paljon materiaalia aiheesta, mm. vetoomus http://rhr.org.il/eng/2012/02/take-action-tell-the-jnf-not-to-evict-pale...

Outi Hannula, Kepan ohjelmajohtaja

30.1.2015 | 10.48

ILMOITUS