Kirjasto on hyvä paikka kulttuurilehdelle

Viime päivinä julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö ei aio jakaa lainkaan kirjastoille suunnattua kulttuurilehtien ostotukea vuonna 2018. Syyksi 200 000 euron määrärahasta luopumiselle ministeriöstä on ilmoitettu se, että tuolloin tehdään ostotukea koskevaa kokonaisselvitystä, ja selvityksen teon aikana tukea ei jaeta. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien kattojärjestö Kultti ry. tiedotti asiasta keskiviikkona.

Käytännössä tuen jakamatta jättäminen merkitsee sitä, että kulttuuri- ja mielipidelehtiä on tulevana vuonna luettavissa kirjastoissa huomattavasti aiempaa vähemmän. Näin tiedonvälitys yksipuolistuu, koska kirjasto on etenkin monille pienituloisille suomalaisille keskeinen paikka, jossa tiedon lähteille päästään. Yksi kulttuurilehden kappale tavoittaa kirjastossa enemmän lukijoita kuin juuri missään muualla – hyötysuhde on erittäin hyvä. Tuki on toki tärkeä myös kulttuurilehtien levikin ja yleensä hyvin niukassa jamassa olevan talouden kannalta.

Ostotuki on tarkoitettu vahvistamaan kulttuurista moninaisuutta, tiedonvälityksen monipuolisuutta ja moniarvoisuutta yhteiskunnassa. Herääkin kysymys, eikö opetus- ja kulttuuriministeriö tai ylipäänsä nykyinen hallitus arvosta näitä asioita, kun se on ainakin kokonaiseksi vuodeksi lakkauttamassa tämän tukimuodon.

Valtiovallan politiikka asiassa näyttäytyy myös hyvin poukkoilevana. Vielä pari vuotta sitten linjana oli nimenomaan lisätä kirjastoille jaettavaa kulttuurilehtien ostotukea. Tässä oli se ongelma, että nämä lisärahat olivat poissa kulttuurilehdille jaettavasta suorasta tuesta. Kirjastoissa kulttuurilehdet valikoidaan paljolti kysynnän perusteella, jolloin ostotuki jakautuu lehtien kesken eri tavalla kuin suora tuki, jossa on monia erilaisia kriteerejä. Osa tuesta ohjautuu myös lehtivälitysfirmoille, joiden kautta kirjastot tilauksensa tekevät. Tällaisten syiden vuoksi linjaus herätti kulttuurilehtien parissa kysymyksiä. Nyt ministeriö tekee tuesta kokonaisselvitystään, jonka syyksi on kerrottu kilpailulainsäädäntö.

Kulttuurilehtien tekijöillä tuskin on mitään selvitystä vastaan – päinvastoin. Kukaan tuskin kuitenkaan saattoi aavistaa, että selvityksen tekeminen merkitsisi tuen lakkauttamista kokonaiseksi vuodeksi. Epäselväksi on jäänyt, miksi ministeriö on päättänyt näin tehdä. Tukeen tuskin on liittynyt niin dramaattisia ongelmia, että sen jakamiselle normaalisti ennen selvityksen valmistumista olisi jokin vakavasti otettava este.

Selvityksen tekemisenkin luulisi olevan helpompaa, jos tuen jakamista ei sen ajaksi keskeytettäisi. Vai onko tarkoitus selvittää, miten paljon tuen lopettaminen vähentää kulttuurilehtien tilaamista kirjastoihin? Silloin tuki todettaisiin sitä toimivammaksi, mitä vähemmän kirjastot ensi vuonna tilaavat kulttuurilehtiä, ja kirjastojen oma kulttuuritahto vaikuttaisi tuen jatkoon negatiivisesti. Toivottavasti ei sentään näin.

Kulttuuri- ja mielipidelehdet ovat olennainen osa kirjastojen valikoimia. Kirjastojen tiedonvälityksellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen anti köyhtyy huomattavasti, jos niitä ei siellä enää ole. Lakkautusaie on nyt herättänyt laajaa huomiota myös valtamediassa ja useita vastalauseita. Muun muassa Journalistiliitto on ottanut vahvasti kantaa asiaan. Toivottavasti nämä reaktiot huomioidaan ministeriössä ja päätöstä harkitaan vielä uudelleen.

Muokattu 17.12. klo 18.30: Lisätty tieto, että ministeriö on kertonut syyksi selvitykseen kilpailulainsäädännön, sekä linkki tästä kertovaan Ylen Kultakuume-ohjelmaan.

ILMOITUS