Elias Krohn (s. 1977) on tekstityöläinen, jolle myös elävä kuva ja ääni ovat läheisiä ilmaisumuotoja. Hän kirjoittaa blogiinsa tästä hullusta maailmasta, kun ärsytyskynnys ylittyy. Joskus myös juttelee mukavia. Seuraa Eliasta Twitterissä: @EliasKrohn.

Kaupunkilentokenttä on kulttuurihistoriaa ja tulevaisuutta

Viime viikonloppuna me Koillis-Helsingin asukkaat saimme ihailla taivaalla Malmin lentoaseman vuosittaista ilmashow'ta, joka oli tällä kertaa tavallista näyttävämpi lentoaseman täyttäessä 80 vuotta. Samalla kenttä muistutti olemassaolostaan ja tulevaisuutensa yllä leijuvista tummista pilvistä varsin kovaäänisesti ilmavoimien Hornetien näytöskaarroksineen. Asukkaiden reaktiotihin kuului tietysti sekä ihailua ja sympatiaa että kiukkua meluhaitasta.

Tyhmät ja harhaanjohdetut ovat aina muita

Ison-Britannian kansanäänestyksen Brexit-tulos nosti julkisessa keskustelussa pintaan kansanäänestysten ja ”populismin” päivittelyn. Poliittisen eliitin ja median asennoituminen, jonka mukaan kansa ei ymmärrä omaa parastaan, on tarttunut myös moniin edistyksellisen sivistyneistön edustajiin.

On jälleen aika torjua ydintuhon uhkaa

Kylmä sota apokalyptisine uhkakuvineen oli osa vielä meidän 80-luvulla lapsuuttamme eläneiden kokemusmaailmaa. ”8-vuotiaana tiesin, että maailma tuhoutuu kaksintaistelussa suurvaltojen”, tiivisti jälkeenpäin Ultra Bra Anni Sinnemäen sanoittamassa laulussa. Perestroikka ja glasnost, Berliinin muurin murtuminen ja suurvaltojen vastakkainasettelun ainakin näennäinen loppuminen tuntuivat vain positiivisilta ja huojentavilta tapahtumilta. Toki on tiedossa, minkälaiseen kaaokseen ja tulo- ja varallisuuserojen räjähtämiseen ”vapaan markkinatalouden” voittokulku etenkin Venäjällä johti, mutta se on aivan oma lukunsa. Esimerkiksi Itämeren alueen geopoliittinen turvallisuustilanne muuttui rauhallisemmaksi ja vakaammaksi.

Masokistinen kansa

Taloudellinen ja poliittinen eliitti sekä valtamedia ovat tehneet eduskuntavaaleista eräänlaisen huutokaupan, jossa kilpaillaan sillä, kuka ”uskaltaa” esittää mittavimpia leikkauksia valtion budjettiin – siis käytännössä työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja kaikkien julkisia palveluja käyttävien elinoloihin.

Ulvilan surmajuttu – 9 syytekohtaa poliisille, syyttäjille ja medialle

Vaasan hovioikeus antaa ensi torstaina ratkaisunsa Ulvilan murhatapauksen uudessa käsittelyssä, jossa Anneli Auer on syytettynä miehensä Jukka S. Lahden murhasta. Tapauksesta riittää mielipiteitä – moni uskoo tietävänsä totuuden luettuaan vähän iltapäivälehtiä. Perheen tragedia on mittaamaton, oli totuus mikä tahansa. Näen tapauksessa kuitenkin myös laajempia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.

20 vuotta EU-kansanäänestyksestä

Tänään tulee kuluneeksi 20 vuotta kansanäänestyksestä, jossa suomalaisten enemmistö (56,9 %) äänesti Euroopan unioniin liittymisen puolesta. Olin itse tuolloin 17-vuotias lukiolainen enkä siis saanut vielä äänestää. Seurasin kuitenkin keskustelua aktiivisesti ja olin vahvasti ei-puolen hengessä mukana.

Nuoret äänestivät toisin

Eurovaalien nuorisovaaleissa, joiden tulokset julkistettiin muutama päivä ennen varsinaisten vaalien äänestyspäivää, ylivoimainen ääniharava oli Alexander Stubb (kok.). Toiseksi sijoittui Itsenäisyyspuolueen Timo Isosaari ilmeisesti siksi, että hänen äänestysnumeronsa oli seksikäs 69, ja kolmanneksi Paavo Väyrynen (kesk.). Vaaleissa alle 18-vuotiaat antoivat yli 22 000 ääntä 325 koulussa eri puolilla Suomea.

Lähikoulujen kohtalo herättäjänä

Kyläkouluja on lakkautettu Suomessa jo vuosikymmeniä. Nyt vaaravyöhykkeessä ovat yhä enemmän myös tiheästi asutettujen kaupunkialueiden koulut.

Porin kaupunginvaltuusto päätti 28.4. lakkauttaa peräti 7 lähikoulua, 5 alakoulua ja 2 lukiota, huomattavan osan kaupungin koko kouluverkosta. Ratkaiseva niitti asiassa oli sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän ryhmäpäätös, joka syntyi vain yhden äänen enemmistöllä. Ryhmäpäätöksen vuoksi myös lakkauttamista vastustaneet joutuivat ryhmästä erottamisen uhalla äänestämään valtuustossa lakkautuksen puolesta, mikä ratkaisi koulujen kohtalon. Jos valtuutetut olisivat saaneet äänestää omantuntonsa mukaan, lopputulos olisi ollut päinvastainen. Demokratian hengen mukaisena ei näin syntynyttä päätöstä voi pitää.

Niinistö, EU ja rehellisyys

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti uudenvuoden puheessaan, että EU-keskustelun on oltava rehellistä. Vaikka Niinistö ei intomielisimpiin eurofederalisteihin lukeudukaan, hänen EU-käsityksessään, sellaisena kuin se puheessa tuli ilmi, on havaittavissa monessa kohtaa rehellisyysvajetta.

Hanketta kerrakseen

Sain postitse kirjeen, jossa lähettäjäksi oli merkitty mystisesti ja tautologisesti "HANKE-projekti". Kirjeen otsikkona oli "HANKETIEDOTE".

Lukutaito ja räplyriikat

Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (26.7.) oli juttu, jossa parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow'lta kysyttiin kommentteja sukupuoli- ja parisuhdeaiheisista suomiräp-sanoituksista. "Mistä näin suuri naisviha?" Stolbow muun muassa kysyy. Osa lainatuista sanoituksista on luultavasti tällaisen kritiikin ansainnut – esimerkiksi Cheekin ja Jukka Pojan Kesäkumibiisi ilmentää varsin arveluttavaa suhtautumista naissukupuoleen. Nytin jutun ongelmana on kuitenkin se, että sitaatit on irrotettu konteksteistaan, eikä siinä pohdita lainkaan, mitä kukin kappale kokonaisuudessaan viestittää.

ILMOITUS