Elias Krohn (s. 1977) on tekstityöläinen, jolle myös elävä kuva ja ääni ovat läheisiä ilmaisumuotoja. Hän kirjoittaa blogiinsa tästä hullusta maailmasta, kun ärsytyskynnys ylittyy. Joskus myös juttelee mukavia. Seuraa Eliasta Twitterissä: @EliasKrohn.

Mennyt ja tuleva Kulttuurivihkoissa

Vuoden vaihtuessa on sopiva aika kerrata, mitä on saatu aikaan, ja luodata tulevaa. Kulttuurivihkoille vuosi 2017 on ollut hyvin vireä ja monipuolinen. Aloitimme historialla, 1970-luvun marxilaisella estetiikalla, josta julkaisimme numerossa 1/2017 useita asiantuntija-artikkeleita. Toisessa numerossa erikoisteemana olivat sodan ja rauhan kysymykset, nykyinen maailmantilanne ja meneillään oleva maailmanjärjestyksen muutos. Numerossa 3/2017 jalkauduimme nuorison pariin. Nostimme esiin erityisesti syrjäytymistä ja sen vastustamista, nuorten osallisuutta yhteiskunnassa. Jatkoimme myös edellisen numeron teemasta julkaisemalla Olli Tammilehdon tärkeän artikkelin siitä, miten yksipuolisesti läntinen valtamedia on käsitellyt Syyrian sotaa.

Kirjasto on hyvä paikka kulttuurilehdelle

Viime päivinä julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö ei aio jakaa lainkaan kirjastoille suunnattua kulttuurilehtien ostotukea vuonna 2018. Syyksi 200 000 euron määrärahasta luopumiselle ministeriöstä on ilmoitettu se, että tuolloin tehdään ostotukea koskevaa kokonaisselvitystä, ja selvityksen teon aikana tukea ei jaeta. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien kattojärjestö Kultti ry. tiedotti asiasta keskiviikkona.

Työnantaja ei ilahdu työttömien hakemuspakosta

Vaikka kulttuurialan mikroyrittäjänä ja freelance-toimittajana kuulun ensisijaisesti prekariaattiin, minulla on Kulttuurivihkoissa myös työnantajan rooli. Kommentoin nyt siinä ominaisuudessa uusinta esitystä Juha Sipilän hallituksen “Kyykytämme työttömiä” -sarjassa. Sen mukaan työttömän olisi haettava kolmen kuukauden aikana vähintään 12 työpaikkaa sillä uhalla, että menettää työttömyyskorvauksensa 60 päiväksi. Sama hallitus on muuten lanseerannut ”normienpurkutalkoot”, mutta työttömille se purkamisen sijasta asettaa lisää normeja niin paljon kuin pystyy.

Tiesitkö tätä? Perussuomalaiset tukevat islamilaisten diktatuurien aseistamista!

Julkaisimme äskettäin Kulttuurivihkoissa Hossein Bahmanpourin Syyria-aiheisen artikkelin, jossa hän toteaa, kuinka länsimaiden ja omalta osaltaan myös Suomen epäjohdonmukainen ulkopolitiikka luo maaperää terrorismin leviämiselle. Samaan aikaan kun terrorismi tuomitaan jyrkästi ja sitä vastaan käytetään kovia keinoja, sitä toisaalla epäsuorasti tuetaan. ”[H]allituksemme ovat antaneet poliittista – jopa taloudellista, materiaalista ja sotilaallista – tukea äärijärjestöille, joita on koulutettu neljässä eri valtiossa ja lähetetty sotimaan YK:n täysivaltaista jäsenmaata vastaan”, Bahmanpour kirjoitti etenkin Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimiin viitaten.

Kaupunkilentokenttä on kulttuurihistoriaa ja tulevaisuutta

Viime viikonloppuna me Koillis-Helsingin asukkaat saimme ihailla taivaalla Malmin lentoaseman vuosittaista ilmashow'ta, joka oli tällä kertaa tavallista näyttävämpi lentoaseman täyttäessä 80 vuotta. Samalla kenttä muistutti olemassaolostaan ja tulevaisuutensa yllä leijuvista tummista pilvistä varsin kovaäänisesti ilmavoimien Hornetien näytöskaarroksineen. Asukkaiden reaktiotihin kuului tietysti sekä ihailua ja sympatiaa että kiukkua meluhaitasta.

Tyhmät ja harhaanjohdetut ovat aina muita

Ison-Britannian kansanäänestyksen Brexit-tulos nosti julkisessa keskustelussa pintaan kansanäänestysten ja ”populismin” päivittelyn. Poliittisen eliitin ja median asennoituminen, jonka mukaan kansa ei ymmärrä omaa parastaan, on tarttunut myös moniin edistyksellisen sivistyneistön edustajiin.

On jälleen aika torjua ydintuhon uhkaa

Kylmä sota apokalyptisine uhkakuvineen oli osa vielä meidän 80-luvulla lapsuuttamme eläneiden kokemusmaailmaa. ”8-vuotiaana tiesin, että maailma tuhoutuu kaksintaistelussa suurvaltojen”, tiivisti jälkeenpäin Ultra Bra Anni Sinnemäen sanoittamassa laulussa. Perestroikka ja glasnost, Berliinin muurin murtuminen ja suurvaltojen vastakkainasettelun ainakin näennäinen loppuminen tuntuivat vain positiivisilta ja huojentavilta tapahtumilta. Toki on tiedossa, minkälaiseen kaaokseen ja tulo- ja varallisuuserojen räjähtämiseen ”vapaan markkinatalouden” voittokulku etenkin Venäjällä johti, mutta se on aivan oma lukunsa. Esimerkiksi Itämeren alueen geopoliittinen turvallisuustilanne muuttui rauhallisemmaksi ja vakaammaksi.

Masokistinen kansa

Taloudellinen ja poliittinen eliitti sekä valtamedia ovat tehneet eduskuntavaaleista eräänlaisen huutokaupan, jossa kilpaillaan sillä, kuka ”uskaltaa” esittää mittavimpia leikkauksia valtion budjettiin – siis käytännössä työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja kaikkien julkisia palveluja käyttävien elinoloihin.

Ulvilan surmajuttu – 9 syytekohtaa poliisille, syyttäjille ja medialle

Vaasan hovioikeus antaa ensi torstaina ratkaisunsa Ulvilan murhatapauksen uudessa käsittelyssä, jossa Anneli Auer on syytettynä miehensä Jukka S. Lahden murhasta. Tapauksesta riittää mielipiteitä – moni uskoo tietävänsä totuuden luettuaan vähän iltapäivälehtiä. Perheen tragedia on mittaamaton, oli totuus mikä tahansa. Näen tapauksessa kuitenkin myös laajempia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.

20 vuotta EU-kansanäänestyksestä

Tänään tulee kuluneeksi 20 vuotta kansanäänestyksestä, jossa suomalaisten enemmistö (56,9 %) äänesti Euroopan unioniin liittymisen puolesta. Olin itse tuolloin 17-vuotias lukiolainen enkä siis saanut vielä äänestää. Seurasin kuitenkin keskustelua aktiivisesti ja olin vahvasti ei-puolen hengessä mukana.

Nuoret äänestivät toisin

Eurovaalien nuorisovaaleissa, joiden tulokset julkistettiin muutama päivä ennen varsinaisten vaalien äänestyspäivää, ylivoimainen ääniharava oli Alexander Stubb (kok.). Toiseksi sijoittui Itsenäisyyspuolueen Timo Isosaari ilmeisesti siksi, että hänen äänestysnumeronsa oli seksikäs 69, ja kolmanneksi Paavo Väyrynen (kesk.). Vaaleissa alle 18-vuotiaat antoivat yli 22 000 ääntä 325 koulussa eri puolilla Suomea.

ILMOITUS