Kulttuurivihkojen elokuvablogi.

Elokuvahuiput 2016

Oscar-gaalan lähestyessä muistutuksena vuonna 2016 Suomessa teatteriensi-iltansa saaneiden elokuvien top 20 -lista juoniesittelyineen ja perusteluineen.

Todettakoon, että listan laatija on nähnyt vain – toivottavasti melko kattavan – murto-osan viime vuoden leffatarjonnasta. Niinpä ohesta puuttuu varmasti laadukkaitakin teoksia, kuten kehuttu scifi-draama Arrival (verkkojulkaisu Film-O-Holicin vastaavan kriitikkolistauksen voittaja viime kuulta).

Elokuvabokseja ja -kokoelmia IX: Albert Capellani

Samaan aikaan kun lehdet ja tiedotusvälineet lyövät fyysisiä elokuvatallenteita maahan ja kuluttajat karsastavat niiden ostamista, maailmalla julkaistaan toinen toistaan kiehtovampia elokuvasarjoja ja -kokoelmia. Etenkin ranskalaisella elokuvalla menee mainiosti, sillä maa on aina osannut arvostaa omaa kulttuuriperintöään hieman paremmin kuin moni muu kulttuurin kehtona itseään pitävä maa. Erityisessä nosteessa on viime aikoina ollut mykkäelokuva, jonka taitureista yksi jos toinenkin on saanut markkinoille oman kokoelmansa.

Elokuvabokseja ja -kokoelmia VIII: Max Linder: Les Long métrages Américains

Ranskalaisen mestarikoomikon Max Linderin ura käsitti yli 200 komediaa, joista vain murto-osa on kotikatsojan tavoitettavissa. Ranskassa ja Yhdysvalloissa julkaistut kokoelmat paikkaavat puutetta edes hieman, vaikka parantamisen varaa niistäkin jää.

Peter von Bagh palasi valkokankaalle

Sodankylän elokuvajuhlilla sai torstaina 16.6. ennakkoensi-iltansa Tapio Piiraisen ohjaama ytimekkäästi nimetty dokumentti Peter von Bagh. Vuoden 2014 elokuvajuhlat jäivät alusta saakka, 29 vuotta, festivaalin taiteellisena johtajana toimineen von Baghin viimeisiksi. Vuoden 2015 festivaalit oli sitten omistettu hänen muistolleen, ja tänä vuonna von Baghia käsittelevä uutuusteos on ollut ansaitusti yksi festivaalien kohokohdista.

Elokuvabokseja ja -kokoelmia VII: Intégrale Louis Delluc

Ranskalaisilla elokuvahistorioitsijoilla ja -julkaisijoilla ei ole ollut tapana mainostaa tekemisiään ainakaan ulkomaiden suuntaan, ja siksi moni elokuviin liittyvä julkaisu onkin jäänyt kokonaan huomaamatta. Tällainen oli Albert Capellanin elämäkerta, ja sellaiseksi oli vaarassa jäädä myös yksi viime vuoden merkittävimmistä mykkäelokuvabokseista, Intégrale Louis Delluc, jonka olemassaolosta sain lopulta tietää tarkkaavaiselta ystävältäni.

Elokuvavaliot 2015

Kevään palkintogaalarupeaman lähestyessä oletettua huipentumaansa, Yhdysvaltojen elokuva-akatemian Oscar-gaalaa, on taas syytä kartoittaa edellisvuoden leffahuiput.

Top 20 -listalla on huomioitu Suomessa vuonna 2015 virallisen ensi-iltaesityksensä elokuvateattereissa saaneet pitkät, vähintään tunnin mittaiset fiktioelokuvat.

Camp-asenteella yksityisyys auki

Lahtelainen Kino Iiris sai järjestäjien mukaan kunnian esittää Jussi Parviaisen elokuvatriologian kaikki kolme osaa samalla kertaa ensimmäistä kertaa. Myös Parviainen, Harmageddonin ohjaaja Juha Rosma ja kuvaaja Esa Vuorinen olivat paikalla.

Elävien kuolleiden haaveista

Berliinin koulun ehkä kansainvälisesti tunnetuin ohjaaja Christian Petzold (s. 1960) erkaantui jo edellisessä elokuvassaan Barbara (2012) eräistä tälle löyhälle, Saksan uudeksi aalloksikin kutsutulle, liikkeelle ominaisista piirteistä. Saksalaisesta valtavirtaelokuvasta ja edellisten sukupolvien ohjaustöistä poiketen berliiniläisten elokuvat ovat tapahtuneet nykyajassa, tyyli on realistinen eikä ei-diegeettisiä elementtejä – valkokankaan tapahtumien ulkopuolisia ääniä tai musiikkia – hyväksytä. Pesäero saksalaiseen historialliseen draamaan – Peltirumpu (1979), Perikato (2004), Jossain Afrikassa (2001) – on siis selvä.

Elokuvabokseja ja -kokoelmia VI: 3 Silent Classics by Josef von Sternberg

Josef von Sternbergin (1894−1969) ura ulottui neljälle vuosikymmenelle, joskin jälkipolvet muistavat hänet parhaiten Marlene Dietrichin kanssa 1930-luvulla tehdyistä elokuvista. Mikäli amerikkalainen Criterion ei olisi jokunen vuosi sitten julkaissut nyt jo loppuunmyytyä DVD-boksia Sternbergin Paramountille tekemistä mykkäelokuvista, suuren ohjaajan uran ensi askeleet jäisivät edelleenkin hämärän peittoon.

Täällä päättyy seikkailu

DVD-arvio, Kulttuurivihkot 4–5/2015

Lyhytelokuvia, dokumentteja ja elokuvakritiikkejä tehtaillut Jörn Donner oli perustamassa Suomen elokuva-arkistoa keväällä 1957. Dokumenttielokuva Vettä (1956) sai kiitosmaininnan Jussi-palkintoja jaettaessa, mutta varsinaisesti vasta ärhäkkä essee ”Suomalainen elokuva vuonna 0” nosti Donnerin laajemminkin kulttuuripiirien tietoisuuteen. ”Teknillinen taso, joka varhemmin oli ainakin hyväksyttävä, on laskenut likipitäen kaiken arvostelun alapuolelle. Kukaan ei näytä säästyneen rutolta, tältä pelkuruuden ja harhautuneiden laskelmien sairaudelta.”

Tamilisissin uusi elämä

Ranskalaisohjaaja Jacques Audiardin elokuvassa Dheepan on taustana Sri Lankan pitkällinen sisällissota (1983–2009), jossa omaa valtiota tavoitelleet tamilikapinalliset taistelivat hallituksen joukkoja vastaan. Aiheesta uutisoitiin Suomenkin tiedotusvälineissä aina silloin tällöin etenkin 1980- ja 1990-luvuilla.

ILMOITUS