”Ilmasto ja raja suojeluun” - konservatiivien ja vihreiden yhteishallitus Itävallassa

Euroopan poliittinen kenttä on voimakkaan muutoksen tilassa. Sosiaalidemokraattiset puolueet menettävät lisääntyvässä määrin kannatustaan. Sosiaalidemokraattien ja konservatiivien hallituspohja on murtumassa monissa läntisen Euroopan maissa. Sisäpoliittiset koordinaatit ovat hajoamassa. Konservatiiviset puolueet ovat myös joutumassa kaaoksen tilaan. 

Saksassa kristillisdemokraattinen puolue (CDU) on ajautunut sisäiseen hajaanukseen Thüringenin hallituskriisin vuoksi. Ranskassa konservatiivinen puolue (Les Républicains) on lähes hajoamistilassa. Samalla äärioikeiston puolueet ja vihreät voimistavat asemiaan. Perinteiset hallituskoalitiot ovat katoamassa. Konservatiiviset puolueet ovat joutumassa valinnan eteen. Tehdäkö hallitusyhteistyötä vihreiden vai äärioikeiston kanssa? 

Läntisessä Euroopassa ensimmäisen kerran Itävallan konservatiivinen kansanpuolue (ÖVP) rikkoi poliittisen tabun ja aloitti hallitusyhteistyön vuonna 2000 äärioikeistolaisen Vapauspuolueen (FPÖ) kanssa. Tämä toistui vuoden 2017 vaalien jälkeen, jolloin ÖVP:n puheenjohtajan Sebastian Kurzin johdolla muodostettiin yhteistyöhallitus FPÖ:n kanssa.

ÖVP:n ja FPÖ:n yhteishallitus hajosi Ibiza-skandaalin seurauksiin. Salaa nauhoitetulla Ibiza-videolla varaliittokansleri ja FPÖ:n puheenjohtaja Heinz-Christian Strache lupasi valtion urakoita venäläisenä sijoittajana esiintyvälle naiselle. Vastineeksi hän odotti taloudellista ja poliittista tukea. Videolla mietitään myös, millaista olisi rakentaa Itävallan mediamaisemasta Unkarin mallin mukainen. Strache joutui eroamaan myös hallituksesta ja puolueen puheenjohtajan paikalta. Hallitus hajosi ja ennenaikaiset vaalit järjestettiin syyskuussa 2019.

Vaaleissa ÖVP sai 37,5 prosentin kannatuksen kasvattaen osuuttaan 6 prosentilla. Vihreät saivat 13,9 prosenttia (+10,1%). FPÖ:n äänisaalis oli 16,2 prosenttia (-9,8 %). Sosiaalidemokraattinen SPÖ sai 21,2 prosenttia (-5,7%). Uuden hallituksen muodostaminen osoittautui  vaikeaksi tehtäväksi, koska ÖVP:n puheenjohtaja Sebastian Kurz ei halunnut muodostaa uutta hallitusta sosiaalidemokraattien eikä skandaalissa ryvettyneen ääroikeiston kanssa.

Eko-kansallinen hallitus

Sebastian Kurz asetti vihreät puun ja kuoren väliin. Vihreiden kannatus ei  mahdollistanut demarien kanssa yhteishallitusta. Konservatiivit asettivat vihreät valinnan eteen: joko yhteinen hallitusvastuu ÖVP:n kanssa tai vanha hallituskoalitio jatkaisi. Vihreiden puheenjohtaja Werner Kogler oli vakuuttanut vaalikampanjan aikana hallitusyhteistyön olevan mahdoton konservatiivien kanssa. Sellaisella hallituksella olisi hänen mukaansa ”nolla”-mahdollisuus. Syntyneessä pattitilanteessa vihreät unohtivat nopeasti näkemyksensä. Konservatiivien ja vihreiden yhteishallituksesta tuli tosiasia. 

Uuden hallituksen johtavasta voimasta ei ollut epäilystä jaettaessa ministeripaikkoja. ÖVP varasi itselleen valtiovarain-, sisä-, puolustus-, ja opetusministeriön. Työmarkkinoiden kysymykset siirrettiin sosiaaliministeriöstä konservatiivien hallitsemalle perheministeriölle. Vihreiden hallintaan tulivat taide-, urheilu-, oikeus-ja integraatioministeriö. Liittokanslerin paikan saavan ÖVP:n puheenjohtajan Sebastian Kurzin mukaan hallitusohjelmassa yhdistyvät molempien puolueiden vaalilupaukset. Neuvottelujen tuloksena syntyi hallitusohjelma, josta löytyy tiukkaa ulkomaalaispolitiikkaa ja ympäristönsuojelua. 

Autoritaarinen kehitys jatkuu

Nykyinen hallitus jatkaa edellisen hallituksen ohjelmaa, jossa luvattiin enemmän poliiseja, rasistista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa sekä vähemmän sosiaalista turvaverkkoa ja työelämän heikennyksiä uusliberalismin hengessä. Kurzin uusi hallitus lupaa laskea yritysveroa nykyisestä 25 prosentista 21 prosenttiin ja tuloverotusta kevennetään. Myöskään perintöveroa ei esiinny hallituksen tavoitteissa. Tällä hetkellä joka 5. lapsi elää Itävallassa köyhyydessä. Sen vähentäminen oli vihreiden vaalikampanjan yksi prioriteetti. Hallituksen tavoitteena on lapsiköyhyyden puolittaminen, mutta hallitusohjelmassa ei mainita yhtään konkreettista toimenpidettä sen toteuttamiseksi. Edellisen hallituksen linjan mukaisesti uusi hallitus lupaa panna rikollisuuden kuriin. 

Kurzin hallituksen painopisteenä ovat pakolaiskysymys ja ilmastokriisi. Hallitusohjelmassa vaaditaan, että kumpaakin vastaan on toimittava ennen kuin on liian myöhäistä. Hallituksen sisäisen ”työnjaon” mukaan vihreät vastaavat ilmastopolitiikasta ja huolehtivat, että Itävallasta tulee hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä sähkön tuotantoon käytettäisiin ainoastaan uusiutuvia energialähteitä.

Konservatiivien tehtävänä on suojata ”rajaa” ja toteuttaa äärimmäisen tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Hallitus tulee perustamaan ”maastamuuttokeskuksia”, joissa negatiivisen turvapaikkapäätöksen saaneet pakolaiset ”ylipuhutaan vapaaehtoiseen maastamuuttoon”. Kyseisiin keskuksiin tullaan myös sijoittamaan ennaltaehkäisyn nimissä potentiaalisesti ”vaaralliset” turvapaikanhakijat. Hallituksen rasistinen ulkomaalaispolitiikka on herättänyt vastustusta ja huomioita maan rajojen ulkopuolella. Myös edellisen hallituksen säätämä ”turvavankeus” ilman tuomiota jää voimaan. Aiemmin vihreiden puheenjohtaja Kogler oli todennut lain olevan ”perustuslain ja ihmisoikeuksien vastainen”.

Uudentyyppiseen hallitukseen

ÖVP:n ja vihreiden hallituksen työskentely eroaa klassisesta hallitustyhteistyöstä, jonka toiminnalla olisi yhteisesti sovitut tavoitteet ja pelisäännöt. Konservatiivit voivat tehdä poikkeuksen pakolaiskysymyksessä. Mahdollisen ”pakolaiskriisin” yhteydessä hallitussopimuksen mukaan Kurzin ei tarvitse sen ”torjumiseen” vihreiden hyväksymistä. ÖVP:n johto voi hakea toimilleen tukea ja parlamentaarista enemmistöä FPÖ:ltä. Näin vihreät voivat saada itselleen ”alibin” ja sanoa, että ”me emme äänestäneet näiden toimien puolesta”.

ÖVP kykeni viemään tavoitteensa lävitse niissä kysymyksissä, jotka puolueelle ja sen tukijoille olivat tärkeitä. Nähtäväksi jää, kuinka kauan nykyinen hallitusyhteistyö kestää ja mikä on vihreälle puolueelle tulevaisuudessa tärkeimpää: hallitukseen osallistuminen vai sen äänestäjäkunnan humanitaarinen pakolaispolitiikka ja ekososiaaliset arvot.

Saksan vihreät ovat ilmoittaneet, että Itävallan nykyinen hallituskoalitio ei voi olla tulevaisuuden esimerkki Saksan liittotasavalle. Saksan vihreät voivat seuraavien vaalien jälkeen joutua valinnan eteen: tehdäkö yhteistyötä kristillisdemokraattien kanssa vaiko antaa CDUn ja AfDn muodostaa tuleva hallitus.

ILMOITUS