Uusnatsien murhat, oikeudenkäynti ja sen omituisuudet

Keskiviikkona 11.7. päättyi Münchenissä yli viisi vuotta kestänyt historiallinen oikeudenkäynti. Syytettynä olivat uusnatsien kansallissosialistisen maanalaisen rintaman (Nationalsozialistischer Untergrund - NSU) terroritrion ainoa eloonjäänyt jäsen Beate Zschäpe sekä neljä avunannosta epäiltyä. 

Zschäpeä syytettiin osallisuudesta vuosina 2000–2011 tehtyyn murhasarjaan, jossa sai surmansa yksi saksalainen naispoliisi sekä kahdeksan turkkilaistaustaista ja yksi kreikkalaistaustainen henkilö. Murhien lisäksi uusinatsiryhmä syyllistyi myös 15 aseelliseen ryöstöön ja kolmeen pommi-iskuun.

43-vuotiaalle Zschäpelle luettiin elinkautinen tuomio kymmenestä murhasta. Tutkinnassa ei löydetty todisteita siitä, että hän olisi ollut yhdelläkään murhapaikalla. Näyttö hänen kuulumisestaan äärioikeistolaisen NSU:n ydinryhmään riitti elinkautiseen. 

Zschäpen lisäksi kahden vuoden ja kuuden kuukauden tuomion sai André Eminger, joka oli avustanut NSU:ta sen maanalaisuuden aikana. Hän pääsi oikeudesta vapaana miehenä, koska tutkintovankeusajan vuoksi rangaistus katsottiin täysin suoritetuksi. Holger Gerlach, joka oli järjestänyt NSU-jäsenille vääriä passeja ja rahaa, tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankilaan. Saman pituisen tuomion sai myös vielä alaikäinen Carsten S., joka oli vienyt NSU-jäsenille murhissa käytetyn ”Ceska”-pistoolin. Hän oli tuomituista myös ainoa, joka osoitti oikeudessa syyllisyyden tunteita. Heidän lisäkseen Ralf Wohlleben sai kymmenen vuoden tuomion. Hän oli ostanut murhissa käytetyn pistoolin ja organisoinut sen antamisen NSU-jäsenille. Hänet tuomittiin avunannosta useisiin murhiin.  

Murhien tutkinta ja rakenteellinen rasismi

Rikos paljastui marraskuussa 2011 – ei poliisitutkinnan seurauksena vaan sattumalta. Virallisen tarinan mukaan terroritrion kahden jäsenen Uwe Böhnhardtin ja Uwe Mundlosin pankkiryöstö epäonnistui ja he olisivat tehneet itsemurhan. Tämän jälkeen Zschäpe sytytti kolmikon yhteisen asuintalon tuleen ja ilmoittautui itse poliisille. Ennen ilmoittumistaan Zschäpe oli ladannut internetiin ryhmän videon, jossa sen jäsenet tunnustivat murhat. He kertovat myös videolla motiivinsa murhiin: he halusivat ajaa ulkomaalaistaustaiset ihmiset Saksasta. Asiantuntijat ovat vakuuttuneita, että kyseessä oli itsemurha. Arvoitukseksi on sen sijaan jäänyt itsemurhapaikalta löytynyt tuntematon DNA-jälki.

Murhien tutkinta on herättänyt useita kysymyksiä. Yksi niistä on: Kuinka on mahdollista, että  Saksan poliisi ja viranomaiset – ja myös maan media – saattoivat olla niin sokeita murhasarjan   äärioikeistolaiselle taustalle tutkinnan aikana? Konservatiivinen sanomalehti Frankfurter Allgemeine kirjoitti ”kebabmurhista” ja arvostettu viikkolehti Der Spiegel turkkilaisten nationalistien liittoutumasta ja rikollisjengeistä. Murhattujen perheet joutuivat tutkijoiden mankeliin heidän yrittäessä löytää murhien taustalta huumausaineita tai organisoitunutta rikollisuutta. Gamze Kubasik, huhtikuussa 2006 NSU:n murhaaman turkkilaistaustaisen kioskiyrittäjän Mehmet Kubasikun tytär, tiivisti murhattujen sukulaisten tunnot oikeudenkäynnin aikana: ”NSU on murhannut isäni, tutkijat tuhosivat kunniamme. He ovat murhanneet hänet toiseen kertaan.” NSU-tutkintaa ohjasi koko ajan rakenteellinen rasismi.

Oikeudenkäynnissä ei myöskään kyetty selvittämään uhrien lähiomaisten esittämää kysymystä siitä, miten juuri heidän sukulaisistaan tuli tappajien kohteita. NSU-jäsenet olivat todistettavasti kuukausia valmistelleet tarkasti murhaiskujaan. On äärimmäisen epätodennäköistä, että murhatut olisivat olleet sattumalta valittuja kuten oikeus väittää. Toinen kysymys, joka jäi oikeudessa vastausta vaille, liittyy NSU-ryhmän monipuolisiin yhteyksiin murhapaikkakuntien paikallisiin uusnatsistisiin ryhmittymiin. On todennäköistä, että paikalliset uusnatsit olivat osallisena murhien valmisteluun välittämällä paikallistuntemusta ja keräämällä tietoja tulevista uhreista. Nämä henkilöt ovat edelleen vapaana. Caro Keller, joka toimi ”NSU-Watch”-järjestön tarkkailijana oikeudenkäynnissä, varoittaa mahdollisista uusista iskuista näiden henkilöiden toimesta.

NSU-oikeudenkäynti ja omituiset kuolemat

Oikeudenkäynnin kestäessa viisi todistajaa kuoli epäselvissä olosuhteissa. Politiikantutkija Hajo Funke toteaa, että ”siinä on liian paljon sattumaa”. Ensimmäinen tapahtui jo ennen oikeudenkäynnin alkua tammikuussa 2009. 18-vuotias Arthur C. Löydettiin palaneena autostaan metsäparkkipaikalta läheltä Heilbronnia. Kuolema tulkittiin itsemurhaksi. Hänen nimensä esiintyy NSU-tutkinnan papereissa. 

Syyskuussa 2013 Florian H. palaa autoonsa. Hän on 21-vuotias ja etsi poispääsyä äärioikeistolaisista piireistä. Hänen oli tarkoitus antaa todistuslausunto poliisille kuolinpäivänään. Syyttäjävirasto katsoi kuoleman olleen itsemurha. 

Thomas Richerin kuolema huhtikuussa 2014 on myös mystinen. Hän toimi vuosikausia Saksan sisäisen tiedustelupalvelun (Bundesverfassungsschutz - BfV) kanssa yhteistyössä salaisena informanttina uusnatsipiireissä ns. V-miehenä peitenimellä ”Corelli”. Hän oli turvallisuuspalvelun huippulähde äärioikeistolaispiirien sisällä. Hänellä epäillään olleen kontakteja NSU-kolmikkoon maanalaisuuden aikana. Paljastumisensa jälkeen hänet otettiin todistajansuojeluohjelmaan. Hänet löydettiin salaisesta majapaikastaan kuolleena huhtikuussa 2014. Hänet ilmoitettiin kuolleen sokeritautiin, jota ei aiemmin olutu havaittu. Syyttäjä on ottanut Spiegel-lehden mukaan kuolemantapauksen uuteen tutkintaan. 

Maaliskuussa 2015 kuolee merkillissä olosuhteissa 20-vuotias Melissa S. vain kuukausi hänen antamansa todistajalausunnon jälkeen. Hän kaatui moottoripyörällä ja loukkasi siinä vain polvensa. Ruumiinavausraportin mukaan hän kuoli vähän myöhemmin keuhkoveritulpaan, jonka olisi aiheuttanut tukos. Hänen silloinen poikaystävänsä Sascha W. oli tuonut Melissan sairaalaan. Tutkintaviranomaiset ilmoittivat helmikuussa 2016 myös hänen tehneen itsemurhan. Sascha W:n kuolemaan liittyvistä asioista syyttäjävirasto vaikenee ja hänen ruumiinavausraportinsa ei ole julkinen.

Helmikuussa 2017 kuolee 46-vuotias nainen, joka oli tarkoitus antaa todistuslausunton Baden-Würtembergin parlamentin tutkimustoimikunnalle. Hän oli aiemmin liikkunut uusnatsipiireissä ja oli myös henkilökohtainen tuttu Beate Zschäpen kanssa. Tutkimustoimikunnan puheenjohtaja Wolfgan Drexler (SPD) on todennut, että kuolemaan ei liity todennäköisesti mitään luonnotonta. Tutkimus tämän osalta olisikin vaikeaa, koska hänen ruuminsa on jo tuhkattu.

Saksan sisäinen tiedustelupalvelu, NSU ja uusnatsit 

Oikeudessa ei myöskään selvitetty, mikä rooli Saksan sisäisellä turvallisuuspalvelulla (BfV) on NSU:n toimintaan. Poliisi ja BfV saivat useita vihjeitä ryhmästä jo varhaisessa vaiheessa, kun kolmikko siirtyi maan alle vuonna 1998. Julkisuudessa on ajoittain epäilty, että tiedustelupalvelu yritti jopa tahallaan peitellä NSU:n toimintaa.

Yksi selvittämättä jäänyt tapahtuma liittyy NSU:n suorittamaan internet-kahvilaa pyörittäneen Halit Yozgatin murhaan Kasselissa vuonna 2006. Nimittäin murhan aikana kahvilassa oli Andreas Temme, joka oli tiedustelupalvelun työntekijä. Hän ei ilmoittautunut tapauksen silminnäkijäksi ja kiisti nähneensä mitään murhaan liittyvää. Oikeudenkäynnin aikana vuonna 2016 tuli ilmi, että hänellä oli useita kontakteja uusnatsistisiin piireihin. Vaikka häntä pidettiin yhdessä vaiheessa jopa epäilyksenalaisena, hänen osaltaan ei suoritettu kunnollista tutkintaa. Myöskään hänen ohjauksessaan ollutta ns. V-miestä ei kuulusteltu tutkinnan aikana, koska BfV kieltäytyi paljastamasta hänen henkilöllisyyttään murhatutkinnan ryhmälle.

Vuonna 2011 NSU:n toiminnan paljastuttua Bundesverfassungsschutzin työntekijät hävittivät tiedustelupalvelun äärioikeistolaisiin ryhmiin soluttautuneita agentteja koskevia papereita. Tapaus johti silloisen tiedustelupalvelun johtajan eroon virastaan.

Oikeudenkäynnissä ei myöskään käsitelty niitä useita BfV:n salaisia informantteja uusnatsipiireissä, jotka auttoivat NSU-ryhmittymää rahallisesti, väärillä passeilla, räjähdysaineilla ja uusilla piilopaikoilla. Ilman tällaista apua olisi NSU:n monivuotinen toiminta maan alla ollut mahdoton.

Asianajaja ja kansalaisoikeusaktivisti Rolf Gössner toteaa artikkelissaan "Murha valtioillisessa valvonnassa" (Mord unter staatlicher Aufsicht), että sisäisen turvallisuuspalvelun toiminta NSU-prosessissa muodostaa ”melkoisen vaarapotentiaalin demokratialle, kansalaisoikeuksille ja oikeusvaltiolle. Hänen mukaansa pelottavinta BfV:n toiminnassa on se, että turvallisuuspalvelu systemaattisesti suojelee äärioikeistolaisia salaisia informanttejaan poliisitutkinnalta. Hänen mielestään BfV ja sen toiminta Saksassa on ”uusnatsiongelman olennainen osa”. 

ILMOITUS