Jouko Jokisalon blogi.

Orjuus, rasismi ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit

Tulevaisuudella on pitkä menneisyys. Näin on myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. USA:n yli 200-vuotinen demokraattinen traditio on yksi maailman vanhimmista, painottaa saksalainen Der Sozialismus -lehden kirjoittaja pohtiessaan Yhdysvaltojen demokratian nykyistä kriisiä.1 New York Times -lehden toimittaja Nikole Hannah-Jones vaati puolestaan ottamaan huomioon orjuuden historian puhuttaessa Yhdysvaltojen demokratiasta. Hänen mukaansa demokratian sijasta sitä voisi kutsua orjakratiaksi (HS 10.10. 2020).

Yhdysvaltojen vaalit: politiikka sodankäyntinä

"Me olemme menossa kohti diktatuuria”, varoittaa Obaman hallituksen entinen jäsen. ”Tuhoaako Trump amerikkalaisen demokratia?” Näin kysyy Spiegelin US-kirjeenvaihtaja Rene Pflister. Trump on twiitannut unelmavideonsa, jossa tekstinä on: "Trump 2020, Trump 2024, Trump 2028".1 Mikä on amerikkalaisen demokratian tila ja mihin Yhdysvallat ovat menossa? Nämä ovat maailmanpolitiikan keskeisiä kysymyksiä tällä hetkellä presidentinvaalien lähestyessä.

Hiroshiman perintö – onko sivilisaatiomme kykenevä oppimaan?

Ihmiskunta siirtyi 75 vuotta sitten uutteen historialliseen aikakauteen. Hiroshiman yllä räjähti atomipommi 6.8.1945 kello 8.16.02. Noin 100 000 kaupunkilaista, joista 95 000 oli siviilejä, kuoli silmänräpäyksessä. Nagasaki koki saman kohtalon 9.8.1945. Vuoteen 2020 mennessä atomipommien välittömiin räjähdyksiin ja niiden radioaktiivisiin jälkivaikutuksiin on kuollut kaikkiaan yli 400 000 ihmistä. Hiroshiman ylipormestarin ilmoituksen mukaan joka vuosi Japanissa kuolee edelleen yli 3 000 ihmistä vuoden 1945 atomipommien säteilyvaikutuksiin.1

Tapaus Mäenpää – ”Vieraslajit” ja etnisen puhdistuksen politiikka

Nyt on torjuttu ”hirviökonetta, missä sanapoliisit tutkivat yksittäisiä sanoja tai sanojen välisiä yhteyksiä” (Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra). Arkadianmäellä on koettu ”vaaran vuosia”, jonka aikana yritettiin murtaa ”parlamentaarisen demokratian perusta” (Risto Volanen). Eduskunnassa oli käynnissä ”Stalinin näennäisoikeudenkäynnit 1936-38” (IS:n toimittaja Timo Haapala), jonka aikana vallitsi ”vihapuhe- ja rasismihysteria” (Jussi Halla-aho). Äänestyksessä torjuttiin ”hiipivä totalitarismi” (Halla-aho), kun eduskunta hylkäsi valtakuntasyyttäjä Raija Toiviaisen pyynnön saada asettaa PS:n kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan äänin 121–54. Luvan antamiseen olisi tarvittu viiden kuudesosan enemmistö.

Koronakapitalismin tulevaisuudesta

Koronakriisi on muuttanut perusteellisti yhteiskuntaa, taloutta, poliittista päätöksentekoa ja kansalaisten käyttäytymistä. Globalisaatio, EU:n asema ja kansallisvaltioiden rooli, politiikan ja markkinoiden suhde, uusliberalismi ja kansalaisten perusoikeudet ovat muutostilassa. Tulevaisuuden kysymys kuuluu: onko muutos väliaikainen vai pysyvä? Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Raution kolumnin otsikko (19.4.2020) ilmaisee politiikan ja talouden toimijoiden suurimman osan toiveen: ”Siitä jatketaan, mihin ennen pandemiaa jäätiin.”

”Ilmasto ja raja suojeluun” - konservatiivien ja vihreiden yhteishallitus Itävallassa

Euroopan poliittinen kenttä on voimakkaan muutoksen tilassa. Sosiaalidemokraattiset puolueet menettävät lisääntyvässä määrin kannatustaan. Sosiaalidemokraattien ja konservatiivien hallituspohja on murtumassa monissa läntisen Euroopan maissa. Sisäpoliittiset koordinaatit ovat hajoamassa. Konservatiiviset puolueet ovat myös joutumassa kaaoksen tilaan. 

Saksassa kristillisdemokraattinen puolue (CDU) on ajautunut sisäiseen hajaanukseen Thüringenin hallituskriisin vuoksi. Ranskassa konservatiivinen puolue (Les Républicains) on lähes hajoamistilassa. Samalla äärioikeiston puolueet ja vihreät voimistavat asemiaan. Perinteiset hallituskoalitiot ovat katoamassa. Konservatiiviset puolueet ovat joutumassa valinnan eteen. Tehdäkö hallitusyhteistyötä vihreiden vai äärioikeiston kanssa? 

Fridays for the Past, Present and Future – rodullistettujen ilmastoviesti

”Meille ilmastokriisin hillitsemiseen tähtäävä mielenosoitus 20.9. ei ollut Fridays for Future. Meille se on Fridays for Past, Present and Future, koska globaali pohjoinen on varastanut meiltä ja meidän perheiltämme menneisyyden ja tulevaisuuden.”

Näin liikkeen yksi kärkihahmo Abena Kennedy-Asante (Abeni) perustelee globaalin pohjoisen rodullistettujen tuntoja. Maahanmuuttajille, värillisille ja pakolaisille näyttäytyvät nykyisen koululaisten ja nuorten liikkeen edustajat usein valkoisina etuoikeutettuina nuorina, jotka kamppailevat tulevaisuuden puolesta näkemättä globaalin maailman menneisyyden vääryyksiä, rikoksia ja kasvavaa eriarvoisuutta.

Ilmastokriisi, ilmastokeskustelun kaksoismoraali ja ajan vaatimus

Neljä miljoonaa nuorta osoitti perjantaina 20. syyskuuta 2019 mieltään ympäri maailmaa vaatien nopeita toimia ilmastokriisin hallitsemiseksi. YK:n ilmastokokouksessa Greta Thunberg toi esille sen nuoren sukupolven tunnot ilmastokriisin aikakaudella: ”Olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä puheillanne.” Kasvava sukupolvi elää tulevaisuutta kuilun partaalla, koska koko ekosysteemiä uhkaa romahdus. ”Me olemme massoittaisen sukupuuton partaalla, ja ainut mistä voitte puhua on raha ja sadut ja ikuinen taloudellinen kasvu”, tiivisti Thunberg nykyisen tilanteen ja kysyi vallassa olevalta sukupolvelta: "Kuinka kehtaatte?” 

Weimarin demokratian tuhosta ja opetuksista

Läntisen Euroopan poliittista tilaa on luonnehdittu postdemokratiaksi, jossa demokraattisten rakenteiden merkitys on rapautunut yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mutta kulisseja pidetään yllä. Itä-Euroopan kehitys kulkee vahvasti kohti autoritaarista kapitalismia. Pakkoavioliitto, jonka kapitalismi ja demokratia toisen maailmansodan jälkeen solmivat, on purkautumassa. Läntisen liberaalin demokratiakäsitteen rinnalle on syntynyt haastajaksi illiberaali autoritaarinen hallitsemistapa. Nykyistä poliittista tilannetta ei voi verrata Weimarin tasavallan loppuaikoihin ja silloisen fasismin nousuun, mutta silti kannattaa miettiä sen ajan mahdollisia opetuksia huolimatta aikakausien erilaisuudesta. 

Ilmastokriisin todellisuudesta vaihtoehtoisen utopian tavoittelemiseen

Ilmastokatastrofin jälkeen Englanti elää 10 000 kilometrin suojamuurin takana. Käynnissä on maailmanlaajuinen taistelu hengissä säilymisestä. Se, jolla on vielä maata jalkojen alla, puolustaa aluettaan kaikin keinoin epätoivoisten tulijoiden virtaa vastaan. Maahantulijat joko ammutaan tai orjuutetaan. Yksikään nuori ei halua tuottaa tähän maailmaan lapsia. Demokratia on hallitusmuotona kadonnut.

Poliittinen murha Saksassa – yksittäinen tekijä vai NSU 2.0?

Kasselin piirihallituksen johtaja ja kristillisdemokraatti (CDU) Walter Lübcke murhattiin kesäkuun 1. ja 2. päivän välisenä yönä teloitustyyliin niskalaukauksella. Murhapaikalta löytyneet dna-todisteet johtivat uusfasistina tunnetun Stephan Ernstin pidättämiseen kesäkuun 15. päivänä. Hän on sittemmin tunnustanut teon ja ilmoittanut toimineensa yksin. Kuulusteluissa hän on myös paljastanut murha-aseen piilopaikan. Sen lisäksi poliisit löysivät myös muun muuassa Uzi-konepistoolin ammuksineen. Tosin myöhemmin hän on perunut tunnustuksensa. Tällä ei arvella olevan mitään vaikutusta, koska hänen selostuksensa teosta on ollut erittäin seikkaperäinen.

Liberaali Eurooppa on kuilun reunalla – äärioikeiston vastavallankumousta odotellessa

Euroopassa on menossa vastavallankumous, joka on tuhoamassa liberaalin Euroopan. Uhka tulee äärioikealta. Se on julistanut sodan liberaalille järjestelmälle. ”He haluavat päästä eroon koko liberaalista paketista”, toteaa Oxfordin yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Jan Zielonka. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on julistanut vuoden 2019 EU-vaalivuoden ”historialliseksi vuodeksi” kaikille monikulttuurisuuden ja migraation vastustajille. Hänen mukaansa vuonna 2019 ”me sanomme 'näkemiin' liberaalille demokratialle Euroopassa”.

Tapaus Portugali: vasemmisto ja anti-uusliberalismi

Uusliberalistinen yhteiskunta- ja talouspolitiikka on ollut vallitsevana Yhdysvalloissa ja EU:ssa 1990-luvulta lähtien. Sen seurauksista Oxfordin yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Jan Zielonka toteaa: ”Tänään koko Eurooppa on sekaisin, koska liberaali järjestelmä ei murennu vain Varsovassa ja Budapestissa, vaan myös Lontoossa, Amsterdamissa ja Madridissa.” Hänen mukaansa se on merkinnyt huutavaa taloudellisen eriarvoisuuden kasvua globaalisti ja kansallisesti. Sen lisäksi olennainen osa uusliberalistista politiikkaa on ollut sosiaalivaltioiden rakenteiden alasajo,markkinoiden vapauttaminen demokraattisesta kontrollista ja markkinoiden vallan voimistamista suhteessa demokratiaan. 

Öljy-yhtiöt, ilmastokriisi ja menetetty aika

Ilmastokriisi on tosiasia. Ihmisen toiminnan tuloksena on ilmakehään syntynyt 80 gigatonnin hiilidioksidipäästöt. Se on noin 15–20 kertaa enemmän kuin maapallon historian nopeimmassa luonnollisessa ilmastomuutoksessa. Potsdamin ilmastotutkimuksen instituutin johtava tutkija Hans Joachim Schellhuberin mukaan ihmiskunta on lähestymässä sitä kriittisistä pistettä, josta ei enää paluuta ole. Princetonin yliopiston tutkija Laure Resplandy toteaakin: ”Planeetta on lämmennyt enemmän kuin olimme luulleet.” Tilanteen hallinta vaatii nyt vuosittain päästöleikkauksia, joille ei ole teollisen sivilisaation historiassa vastinetta. 

More Articles ...

ILMOITUS