Ilkka Vartiainen ei unohda kestävän kehityksen kulttuurisarkaa, vaan syöksyy blogissaan diletantin innolla klassisen musiikin syövereihin ja tähyilee samalla levyröykkiöiden alta maailman menoa. Lukekaa korvillanne!

Ministerit autojensa vankeina

Vaikka Klamin orkesteriteos Pyöräilijä alkaa hitaasti, se ei ala rauhallisesti, vaan synkän pahaneteisesti paholaiseenkin ennen muinoin assosioidun tritonus-intervallin sävyttämänä. Pyöräilijä kuitenkin uskaltautuu vauhtiin kaivaten ilmeisesti jännitystä elämäänsä. Loppurysähdyksestä on vaikea päätellä, kaatuuko pyöräilijä vai ei. Mutta onko pyöräileminen todellakin niin vaarallista? Niin vaarallista, että pyöräily pitäisi kieltää maamme ministereiltä?

Diletantti nostalgian vietävänä

Sattuipa käsiini Soundi-lehden tämän vuoden kakkosnumero, jonka pääkirjoituksen Mikko Meriläinen otsikoi ”Nostalgia, pysy minusta kaukana” – samalla kun lehden kannessa hehkutetaan Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen paluuta. Toki Meriläinen myöntää suhteensa nostalgiaan ja combackeihin kompleksiseksi, muttei kuitenkaan myönnä tarvitsevansa uutta Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus -singleä ainakaan nostalgiasyistä. Mitä tekeekään puolestaan Kare Eskola huhtikuun lopulla Välilevyjä-ohjelmassaan? Sukeltaa täysillä nostalgian virran vietäväksi kertaamalla isänsä ja äitinsä levyhyllyn ääressä lapsuudessaan kuulemiaan äänitteitä, vaikkakin täysin tietoisena nostalgiaan liittyvien tunteiden petollisuudesta.

Ikävän karkotusta klassisella musiikilla

Juha Matias Lehtonen kertoi Helsingin Sanomien artikkelissaan 26.1.2017 ”Mieli hyväksi musiikilla”, miten musiikilla voi vaikuttaa mielentilaansa. Lehtonen kiinnittää huomiota siihen, kuinka musiikilla on ihmisten hyvinvointiin syvällinen vaikutus ja siteeraa psykologian tutkija Suvi Saarikalliota: ”Musiikki ja visuaaliset kokemukset ovat tärkeä osa arjen tunnesäätelyä. – –” Saarikallio on tutkinut kognitiotieteilijä Johanna Maksimaisen kanssa musiikin ja kuvien vaikutusta mielihyvään käyttäen kyselyjä ja aivokuvantamista.  Lehtosen artikkelissa on kuitenkin mielenkiintoista se, että hän on koonnut tutkimuksista yhdeksän ohjetta, joilla valita juuri sopivaa musiikkia mielialojensa säätelyyn. No tästähän pitää ottaa selvää...!

Halvalla lähtee! Kirjaston erikoistarjous!

Pistäydyinpä Helsingin keskustassa asioidessani ohimennen Kymppikirjastossa, joka on musiikkikirjastona kaupunginkirjastojen joukossa klassisen musiikin paratiisi. Mitä kaikkea sieltä onkaan tullut lainattua! Tällä kertaa törmäsin kuitenkin jo ennen sisäänkäyntiä kirjaston CD-levyjen poistomyyntiin. Häh? Siinä sitä tarjottiin tilaisuutta punnittuihin levyhankintoihin: neljä levyä yhdellä eurolla, joten yhden normaalihintaisen, 20 euroa maksavan CD:n hinnalla olisi saanut 80 levyä.

Miten levyttää John Cagen 4'33''?

Varoitus! Tämä blogiteksti sisältää juonipaljastuksia.

Ostin kirpputorilta CD-levyllisen Amadinda-lyömäsoitinyhtyeen esittämää modernia musiikkia. Levy sisältää muun muassa Cagen teoksen 4'33'' – vai sisältääkö? Kyseisen teoksen levytyksestä kuuluu mahdollisesti jostain kaukaisuudesta kirkonkellojen soittoa, ehkä jotain rahinoita, jokin kopsahdus ja selkeästi ainakin linnunlaulua. Onko levytys epäonnistunut?

Ei ihan tästä maailmasta...

No nyt ei tarvitse välttämättä edes kuunnella Schönbergin Pierrot lunairea voidakseen ihmetellä kuuhulluutta. Tommi Nieminen raportoi 11.12.2016 Helsingin Sanomissa Slush-yritystapahtumaan tulleesta miljardööri Naveen Jainista, jonka yritys Moon Express aikoo ensi vuoden lopussa laukaista yksityisen raketin Kuuhun testaamaan ohjelmistoja ja tunnistamaan Kuun varantoja, joita olisi tulevaisuudessa tarkoitus tuoda Maahan. Kuusta haluttaisiin muun muassa platinaa ja helium 3:a, jota voitaisiin käyttää fuusioreaktoreissa – jos sellaisia onnistuttaisiin tekemään. Vuonna 2018 olisi tarkoitus aloittaa kaupalliset kuulennot, jolloin Kuuhun voitaisiin viedä vaikka tutkimuslaitteita tai vainajien tuhkaa. Elävien ihmisten turistilennot Jain aikoo aloittaa kymmenen, viidentoista vuoden päästä. Aika näyttää, kumpi on hullumpi, Jain vai Pierrot.

Piano Bogányissimo

Samuli Tiikkaja kirjoittaa Helsingin Sanomissa 10.11.2016 mielenkiintoisen raportin Gergely Bogányin suunnittelemasta uudesta flyygelistä. Ajatuskin Steinwayn, Bösendorferin tai vähemmänkin tunnetun soittimen korvaamisella jollain aivan uuden tyyppisellä soittimella on melkein yhtä röyhkeä kuin Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Eikä yrityksen hurjuutta vähennä se seikka, että vaikka Tiikkaja luonnehtiikin Bogányin flyygeliä futuristiseksi, se on sittenkin aivan akustinen soitin. Bogányilla on kuitenkin huippupianistina oikeasti edellytykset arvioida soittamiaan soittimia, eivätkä ne usein ole olleet riittävän hyviä.

Savonlinnan itsenäiset Kullervot

Hämmästyin hieman tämän kuun alussa Helsingin Sanomien kulttuuriosaston otsikkoa: ”Savonlinnassa nautitaan Tšaikovskista 2017”. Vähintään yhtä perustellusti Vesa Sirén olisi voinut varustaa uutisensa otsikolla: ”Savonlinnassa nautitaan kahdesta Kullervosta 2017”. No sentään hän totesi artikkelinsa loppupuolella, kuinka jo aikaisemmin oli uutisoitu, että satavuotista Suomen itsenäisyyttä juhlitaan Sallisen Linna vedessä -teoksen kantaesityksellä.

Finlandia Maamme-lauluksi Maamme-laulun paikalle?

Kokoomukseen puoluehallitus on nyt innostunut kulttuuripolitiikasta. Se haluaisi hymnin Sibeliuksen Finlandiasta kansallislauluksemme Paciuksen Maamme-laulun sijaan. Ajatus ei ole mitenkään uusi eikä edes ihmeellinen, koska aika monen mielestä Finlandia-hymni on parempi sävellys kuin Maamme-laulu. Ehdotuksen tekee kuitenkin mielenkiintoiseksi se, että samaan aikaan kokoomus esittää myös, että Suomen pitäisi lähivuosina hakea Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. Kun samaan aikaan käydään lisäksi neuvotteluja Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisestä vapaakauppasopimuksesta, niin mitä ihmettä siellä kokoomuksessa oikein kursaillaan? Vaihdetaan saman tien kansallislauluksi Hiski Salomaan Lännen lokari.

More Articles ...

ILMOITUS