Ilkka Vartiainen ei unohda kestävän kehityksen kulttuurisarkaa, vaan syöksyy blogissaan diletantin innolla klassisen musiikin syövereihin ja tähyilee samalla levyröykkiöiden alta maailman menoa. Lukekaa korvillanne!

Halvalla lähtee! Kirjaston erikoistarjous!

Pistäydyinpä Helsingin keskustassa asioidessani ohimennen Kymppikirjastossa, joka on musiikkikirjastona kaupunginkirjastojen joukossa klassisen musiikin paratiisi. Mitä kaikkea sieltä onkaan tullut lainattua! Tällä kertaa törmäsin kuitenkin jo ennen sisäänkäyntiä kirjaston CD-levyjen poistomyyntiin. Häh? Siinä sitä tarjottiin tilaisuutta punnittuihin levyhankintoihin: neljä levyä yhdellä eurolla, joten yhden normaalihintaisen, 20 euroa maksavan CD:n hinnalla olisi saanut 80 levyä.

Miten levyttää John Cagen 4'33''?

Varoitus! Tämä blogiteksti sisältää juonipaljastuksia.

Ostin kirpputorilta CD-levyllisen Amadinda-lyömäsoitinyhtyeen esittämää modernia musiikkia. Levy sisältää muun muassa Cagen teoksen 4'33'' – vai sisältääkö? Kyseisen teoksen levytyksestä kuuluu mahdollisesti jostain kaukaisuudesta kirkonkellojen soittoa, ehkä jotain rahinoita, jokin kopsahdus ja selkeästi ainakin linnunlaulua. Onko levytys epäonnistunut?

Ei ihan tästä maailmasta...

No nyt ei tarvitse välttämättä edes kuunnella Schönbergin Pierrot lunairea voidakseen ihmetellä kuuhulluutta. Tommi Nieminen raportoi 11.12.2016 Helsingin Sanomissa Slush-yritystapahtumaan tulleesta miljardööri Naveen Jainista, jonka yritys Moon Express aikoo ensi vuoden lopussa laukaista yksityisen raketin Kuuhun testaamaan ohjelmistoja ja tunnistamaan Kuun varantoja, joita olisi tulevaisuudessa tarkoitus tuoda Maahan. Kuusta haluttaisiin muun muassa platinaa ja helium 3:a, jota voitaisiin käyttää fuusioreaktoreissa – jos sellaisia onnistuttaisiin tekemään. Vuonna 2018 olisi tarkoitus aloittaa kaupalliset kuulennot, jolloin Kuuhun voitaisiin viedä vaikka tutkimuslaitteita tai vainajien tuhkaa. Elävien ihmisten turistilennot Jain aikoo aloittaa kymmenen, viidentoista vuoden päästä. Aika näyttää, kumpi on hullumpi, Jain vai Pierrot.

Piano Bogányissimo

Samuli Tiikkaja kirjoittaa Helsingin Sanomissa 10.11.2016 mielenkiintoisen raportin Gergely Bogányin suunnittelemasta uudesta flyygelistä. Ajatuskin Steinwayn, Bösendorferin tai vähemmänkin tunnetun soittimen korvaamisella jollain aivan uuden tyyppisellä soittimella on melkein yhtä röyhkeä kuin Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Eikä yrityksen hurjuutta vähennä se seikka, että vaikka Tiikkaja luonnehtiikin Bogányin flyygeliä futuristiseksi, se on sittenkin aivan akustinen soitin. Bogányilla on kuitenkin huippupianistina oikeasti edellytykset arvioida soittamiaan soittimia, eivätkä ne usein ole olleet riittävän hyviä.

Savonlinnan itsenäiset Kullervot

Hämmästyin hieman tämän kuun alussa Helsingin Sanomien kulttuuriosaston otsikkoa: ”Savonlinnassa nautitaan Tšaikovskista 2017”. Vähintään yhtä perustellusti Vesa Sirén olisi voinut varustaa uutisensa otsikolla: ”Savonlinnassa nautitaan kahdesta Kullervosta 2017”. No sentään hän totesi artikkelinsa loppupuolella, kuinka jo aikaisemmin oli uutisoitu, että satavuotista Suomen itsenäisyyttä juhlitaan Sallisen Linna vedessä -teoksen kantaesityksellä.

Finlandia Maamme-lauluksi Maamme-laulun paikalle?

Kokoomukseen puoluehallitus on nyt innostunut kulttuuripolitiikasta. Se haluaisi hymnin Sibeliuksen Finlandiasta kansallislauluksemme Paciuksen Maamme-laulun sijaan. Ajatus ei ole mitenkään uusi eikä edes ihmeellinen, koska aika monen mielestä Finlandia-hymni on parempi sävellys kuin Maamme-laulu. Ehdotuksen tekee kuitenkin mielenkiintoiseksi se, että samaan aikaan kokoomus esittää myös, että Suomen pitäisi lähivuosina hakea Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. Kun samaan aikaan käydään lisäksi neuvotteluja Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisestä vapaakauppasopimuksesta, niin mitä ihmettä siellä kokoomuksessa oikein kursaillaan? Vaihdetaan saman tien kansallislauluksi Hiski Salomaan Lännen lokari.

Sivistyksen epämuodikkuudesta ja modernin musiikin vaikeudesta

Vesa Sirén kirjoitti Helsingin Sanomissa 29.4.2016 siitä, kuinka Kalevi Aho vertaa muun muassa maamme hallituksen yrityksille jakamia – haitallisiakin – tukia ja huonosti kohdennettuja – muun muassa Antti Herlinille ja Björn Wahlroosille jaettuja – maataloustukia tai hävittäjälentokoneen hintaa kulttuurille jaettuihin rahoihin. Aho ihmettelee menetettyjä verotuloja samalla kun yritykset jakavat osinkoja määrän, joilla Radion Sinfoniaorkesteri toimisi 1268 ja puoli vuotta. Kiusallinen kysymys kuuluu luonnollisesti, arvostaako hallitus kulttuuria, taidetta ja sivistystä vai ei. Surkea esimerkki kunnallispolitiikan puolelta tuli Sirénin tekstin loppupuolella: siinä muisteltiin blogia vuodelta 2009, jonka mukaan Harry Bogomoloff piti Ahon Huilukonserttoa hirveänä mökänä ja sontana.

Ja me yhdessä kuljemme taloon autioon

Viime kuun lopulla tuli Yleisradiosta Kare Eskolan Välilevyjä otsikolla ”Hylätyt ja autiot”. Ohjelma oli mielestäni yksi Eskolan kiehtovimmista: ihmeteltiin muun muassa hylättyjä taloja ja kyliä sekä koulun tyhjyyttä kesällä. Musiikki oli todella hienoa, vaikka kappaleet eivät useinkaan suoranaisesti liittyneet autiuteen tai tyhjyyteen. Mutta ei jätetä tätä tähän, vaan jatketaan aiheen ihmettelyä…

Sivutoimisäveltäjiä

Viime aikoina olen törmännyt jossain määrin outoihin klassisen musiikin säveltäjiin. Tammikuun lopulla kuuntelin Yleisradiosta Salve reginaa – säveltäjä Jean-Jacques Rousseau. Siis kuka? Rousseau? Eikös hänen pitänyt olla tunnettu filosofi? Kyllä, mutta myös sen verran kiinnostunut musiikista, että sävelsinkin jonkin verran ja kirjoitti musiikista sekä toimi jonkin aikaa myös musiikinopettajana. Entä Salve regina? Eipä sen kuunteleminen hukkaan mennyt!

ILMOITUS