Elokuvabokseja ja -kokoelmia X: Yasujiro Ozu

Japanilaisen elokuvan kultakausi alkoi pian toisen maailmansodan jälkeen ja jatkui aina 1960-luvun puoliväliin. Tämä kahden vuosikymmenen ajanjakso on jäänyt elämään rikkaana ja monen erilaisista lähtökohdista ponnistaneen ja erilaisia elokuvia tehneen mestarin aikakautena: Akira Kurosawa, Kenji Mizoguchi, Mikio Naruse, Keisuke Kinoshita, Masaki Kobayashi, Kaneto Shindo ja monet muut herättivät teoksillaan ihailua ympäri maailmaa. Lopulta japanilaisen elokuvan loisto hiipui, mutta onneksemme tärkeimmät teokset on tätä nykyä siirretty myös kotikatsojaa suosivaan formaattiin – Kurosawaa on yhytettävissä jopa Suomenkin markkinoilta.

Trumpin veropolitiikka – sota rikkaiden ja köyhien välillä

Amerikkalainen miljardööri Warren Buffett on Bloomberg Billionaires Indexin mukaan maapallon kolmanneksi rikkain mies. Hän totesi New York Times -lehden haastettelussa muutama vuosi sitten: ”Aikamme keskeinen konflikti on sota rikkaiden ja köyhien välillä.”

Rikkaiden asemat ovat vahvistuneet, jos kriteerinä on omaisuuden keskittyminen yhä harvempien käsiin. Vuonna 2017 maailman 500 rikkaimman ihmisen omaisuusmassa lisääntyi 1 000 miljardilla dollarilla. Samaan aikaan köyhien osuus maailman omaisuusmassasta pienenee. Yksi keskeinen pääkonflikti on sota rikkaiden ja köyhien välillä, jota uusliberalistiset verouudistukset kiihdyttävät.

Tietämisen loppu – 6

Oleminen ja ajatus

Kirjoitin maakuntalehti Ilkkaan viimeksi 17.11.2017 tämän kirjoituksen:

YKSINAPAINEN KAUHAVA ON MYYTTI

Yhteiskunnan poliittinen jakautuminen oikeistoon ja vasemmistoon sekä sosiaalinen eriytyminen (segregaatio) on luonnollinen ilmiö. 

Mennyt ja tuleva Kulttuurivihkoissa

Vuoden vaihtuessa on sopiva aika kerrata, mitä on saatu aikaan, ja luodata tulevaa. Kulttuurivihkoille vuosi 2017 on ollut hyvin vireä ja monipuolinen. Aloitimme historialla, 1970-luvun marxilaisella estetiikalla, josta julkaisimme numerossa 1/2017 useita asiantuntija-artikkeleita. Toisessa numerossa erikoisteemana olivat sodan ja rauhan kysymykset, nykyinen maailmantilanne ja meneillään oleva maailmanjärjestyksen muutos. Numerossa 3/2017 jalkauduimme nuorison pariin. Nostimme esiin erityisesti syrjäytymistä ja sen vastustamista, nuorten osallisuutta yhteiskunnassa. Jatkoimme myös edellisen numeron teemasta julkaisemalla Olli Tammilehdon tärkeän artikkelin siitä, miten yksipuolisesti läntinen valtamedia on käsitellyt Syyrian sotaa.

Tietämisen loppu – 5

Välimeren muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset vaikuttivat myös Pyreneitten niemellä, nykyisen Espanjan alueella. 

Islamilaisen kulttuurin levittyä alueelle 700-luvun jälkeen (jKr.) islamilaista aikakautta kesti noin 600 vuotta. 

Se vaikutti Pyreneitten niemellä ihan kaikkeen. 

Tietämisen loppu – 4

1. "TIETÄVÄ IHMINEN". 

Tietämiseen liittyviä kysymyksiä pohdittiin jo muinaisessa Babyloniassa ja Egyptissä. Euroopassa sitä on harjoitettu varsinaisesti vasta Sokratesista ja Platonista lähtien. 

Tietämisen synnynnäiseksi ominaisuudekseen kuvitellut ihminen on ajatellut, että kaiken takana on yksi "kaikille yhteinen todellisuus" ja sen mukaisesti myös esimerkiksi yksi ainoa kaikille yhteinen "todellinen historia". 

Itävallan hallitus – uusliberalismia, rasismia ja vaarallista vallan keskitystä

Itävallassa konservatiivit (ÖVP) ja äärioikeiston Vapauspuolue (FPÖ) muodostivat uuden hallituksen kaksi kuukautta vaalien jälkeen. FPÖ on ollut Itävallan hallituksessa viimeksi Jörg Haiderin johdolla 2000-luvun alussa, silloinkin yhdessä konservatiivisen ÖVP:n kanssa, jota Sebastian Kurz nyt johtaa.

Kirjasto on hyvä paikka kulttuurilehdelle

Viime päivinä julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö ei aio jakaa lainkaan kirjastoille suunnattua kulttuurilehtien ostotukea vuonna 2018. Syyksi 200 000 euron määrärahasta luopumiselle ministeriöstä on ilmoitettu se, että tuolloin tehdään ostotukea koskevaa kokonaisselvitystä, ja selvityksen teon aikana tukea ei jaeta. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien kattojärjestö Kultti ry. tiedotti asiasta keskiviikkona.

ILMOITUS