Kulttuurin ja myytin voima

Kirjassa Filosofian historia, antiikista nykypäivään (C.Delius, M. Gazemeier, D. Sertcan, K. Wunscher, suomennos 2005) sanotaan (kirjasen alussa, Myytistä logokseen): "ihmiset alkoivat filosofoida IHMETTELYN vuoksi..." (suurennos JP).

Toiseksi tuossa kirjasessa kerrotaan, että kreikkalainen filosofia ei syntynyt Kreikan mantereella, vaan Vähä-Aasian ja Etelä-Italian kreikkalaissa siirtokunnissa. Siis silloin kun seikkailunhaluisia ihmisiä oli siirtynyt uusiin elämänolosuhteisiin; kun ihmiset eivät ole jääneet samaan paikkaan, vaan ovat liikkuneet kokonaan uudelle seudulle ja  tuntemattomien kulttuurien vaikutusalueelle.      

Filosofia liittyy siis myös liikkumiseen ja uudistavaan vuorovaikutukseen.

Uusnatsien murhat, oikeudenkäynti ja sen omituisuudet

Keskiviikkona 11.7. päättyi Münchenissä yli viisi vuotta kestänyt historiallinen oikeudenkäynti. Syytettynä olivat uusnatsien kansallissosialistisen maanalaisen rintaman (Nationalsozialistischer Untergrund - NSU) terroritrion ainoa eloonjäänyt jäsen Beate Zschäpe sekä neljä avunannosta epäiltyä. 

Zschäpeä syytettiin osallisuudesta vuosina 2000–2011 tehtyyn murhasarjaan, jossa sai surmansa yksi saksalainen naispoliisi sekä kahdeksan turkkilaistaustaista ja yksi kreikkalaistaustainen henkilö. Murhien lisäksi uusinatsiryhmä syyllistyi myös 15 aseelliseen ryöstöön ja kolmeen pommi-iskuun.

Mielenosoitus neuvottelemista ja liennytystä vastaan – vai sittenkin puolesta?

Harva mielenosoitus on saanut etukäteen sellaista ilmaista mainosta mediassa kuin Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamisen yhteyteen Helsinkiin suunniteltavat mielenilmaukset. Esimerkiksi Ilta-Sanomien etusivu 5.7. julisti Helsinki Calling! -tapahtuman jo etukäteen ”suurmielenosoitukseksi”. Ollakseen täydellinen mainos etusivulta puuttui vain Heidi Hautalan ja Sofi Oksasen kuvien vierestä teksti: ”Tule sinäkin!” Viesti taisi tosin tulla selväksi muutenkin.

Hyvin viritettyä elektronimusiikkia

Pitääkö elektronisen musiikin välttämättä olla pihinöitä, ujelluksia, kirskunaa tai kakofoniaa? Jukka Mikkola esittelee ohjelmasarjassaan Atomien laulu Moog-syntetisaattorin ja Wendy Carlosin, joka julkaisi vuonna 1968 levyn Switched-On Bach. Mikkola kertoo, kuinka Carlos halusi tehdä elektronisella soittimella nimenomaan oikeaa musiikkia, joka ei olisi rumaa. Ja kahden miljoonan levyn myynti sekä Moog-syntetisaattorin myynnin lisääntyminen todistavat, että Carlos onnistui. Vai todistavatko?

Katalonia-Barcelona

Egon Fridellin Uuden ajan kulttuurihistoria I:ssä (1989, sivu 38) sanotaan:

"Täysin TAITEEN vertaisena on pidettävä FILOSOFIAA, joka, mikäli se on aitoa filosofiaa, kuuluu LUOVIIN toimintoihin. se on, kuten HEGEL on korostanut, jokaisen AIKAKAUDEN ITSETAJUNTAA ja tässä suunnattoman etäällä TIETEESTÄ, joka on vain yksityisseikkojen TIETOISUUTTA...historian päähaarana on FILOSOFIAN HISTORIA" (suurennokset JP).

Voin yhtyä tämän lainauksen alkuosaan, mutta lainauksen loppuosasta minulla on toisenlaisia käsityksiä. Tämä johtuu siitä, että minä en usko "tietoiseen ja hallittuun kokonaisuuteen" vaan korostan "jatkuvassa ihmisenä olemisen ahdistuksessa tapahtuvaa maailmassaolemisen vyöryä ja sattumaa" sekä hallitsemattomuutta ja yksilöllistä "itselleen olemista".

Filosofian loppu

Sartren mukaan ihminen syntyy maailmaan "heitettynä", sen jälkeen on ensin olemista ja vasta sen jälkeen muodostuu ihmiselle olemus

Rousseaun mukaan ihminen syntyy vapaana mutta sidotaan pikkuhiljaa "kasvatuksella" kahleisiin. 

Rousseaun mielestään sivistäminen hävittää ihmisestä "alkuvoimaisuuden". 

Vasemmisto, äärioikeisto ja ”systeemikysymys” – uuden sosialismikeskustelun välttämättömyydestä

Jenan yliopiston sosiologian professori Klaus Dörre esittää uudessa Blätter für deutsche und internationale Politik -lehdessä (6/2018) kahdeksan teesiä välttämättömyydestä käynnistää keskustelu sosialismista nykytilanteessa. Hänen välitön lähtökohtansa on se, että Saksassa äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) nousu parlamenttiin on murtanut lopullisesti toisen maailmansodan jälkeisen antifasistisen konsensuksen. Tämä on merkinnyt Saksassa politiikan "syvää murrosta". Vastaavaa on tapahtumassa tai tapahtunut useimmissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Elämme syvällisen kriisin aikakautta. Toisen maailmansodan jälkeiset poliittiset rakenteet ovat hajoamisprosessissa. Luonnonvarojen, energian riittävyys ja ekologiset rajat kyseenalaistavat taloudellisen kasvun ja luokkakompromissin politiikan materiaalisen perustan jatkuvuuden. Italialaisen kommunistin Antonio Gramscin mukaan tälläinen hallitsemattoman kriisin aikakausi, jossa ”vanha kuolee ja uusi ei ole vielä syntynyt”, tuottaa vaarallisia yhteiskunnallisia ”sairausilmöitä”. Olemme siirtymässä ”hirviöiden aikakauteen” (Gramsci).

Äärioikeisto – jälkiteollisen yhteiskunnan "työväenliike"?

2000-luvun alussa saksalainen tutkija Herbert Kitschelt luonnehti nousevia oikeistopopulistisa puolueita ”jälkiteollisen yhteiskunnan työväenpuoleiksi”. Aiemmin englantilainen sosiologi Ralf Dahrendorf oli ennustanut ”sosiaalidemokratian aikakauden” päättyvän. Nyt tultaessa 2020-luvulle nämä ennustukset näyttävät toteutuvan. Sosiaalidemokraattiset puolueet ovat kärsineet murskatappion vaaleissa Ranskassa, Itävallassa, Hollannissa, Italiassa, Saksassa ja useissa Itä-Euroopan maissa. Samaan aikaan äärioikeistolaiset puolueet ovat nousseet ”suurimman työväenpuolueen” asemaan Tanskassa, Norjassa ja Itävallassa ja ne kilpailevat vasemmistopuolueiden kanssa tasavertaisesti työväestön äänistä esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa.

ILMOITUS