Tietämisen loppu (1)

1. Viime aikojen tapahtumat Espanjassa (Katalonian itsenäistymispyrkimys) ovat vakuuttaneet minut siitä, että ihminen ei kykene toimimaan tietävänä ja hallitsevana olentona, vaan maailma etenee kuvitelmien ja sattuman vyöryjen mukaisesti.

Konfliktin kiinnostavimpiin kysymyksiin kuuluu se, mitä kaikkea Katalonian Espanjasta irtaantuminen ja itsenäistyminen sekä siihen liittyvä "itsemäärääminen" merkitsisi ja sisältäisi? Joka tapauksessa se olisi aivan eri asia kuin eksistentialistinen yksilövapaus.

EU-maiden asevienti ja pakolaiskysymyksen kärjistyminen

EU:n jäsenmaihin saapui vuonna 2014 noin 560 000 ja vuonna 2015 noin 1 260 000 turvapaikanhakijaa. Meriteitse saapuvien turvapaikanhakijoiden yleisimmät lähtömaat vuonna 2015 olivat Syyria (49 %), Afganistan (21 %) ja Irak (9 %)1. Lähes 80 prosenttia pakolaisista on lähtöisin konfliktialueilta. Tämä on johtanut piikkalanka-aitojen nousemiseen EU:n ulkorajoilla ja äärioikeiston nousuun ja rasismin kasvuun EU-maissa. Pakolaisongelman yhteyttä kasvavaan asekauppaan, joka kriisialueilla kiihdyttää taisteluja ja lisää pakolaisvirtoja, ei ole keskustelussa suuremmin nostettu esiin.

Katalonialaiskysymys 2

Espanjan hallituksen jatkuvasti hyvin kielteinen asenne, "jyrkkä ei", itsehallintoa harjoittavia mutta nyt itsenäisyyteen pyrkiviä katalonialaisia kohtaan puhututtaa parhaillaan koko Eurooppaa. 

Sanalla "itsenäinen" viitataan riippumattomuuteen

Itsemääräävä toimii "oman päänsä mukaan". Yhteiskunnassa itsemääräämiseen perustuva "itsehallinto" on kuitenkin suhteessa "valtiolliseen vallankäyttöön".

Taas Sibeliuksen varjossa?

Turun Logomon Kulttuurigaalassa 18.10. valittiin yleisöäänestyksellä Vuosisadan kulttuuripersoona ja voittajaksi tuli, yllätys, yllätys, Jean Sibelius! Jo pelkästään se, että voittaja tuli musiikin, eikä esimerkiksi kirjallisuuden tai kuvataiteen edustajien joukosta, oli aika sattumanvarainen lopputulos. Mutta kun kulttuuripersoonaksi nyt sitten valikoitui säveltäjä, niin kuka muukaan se olisi voinut olla kuin Sibelius? Muissa taiteenlajeissa ei ehkä ole ketään yhtä voimakkaasti hallitsevaa yksittäistä hahmoa.

Mutta mitä Sibeliuksen valitseminen oikein merkitsee? Valinta on sikäli kummallinen, että samalla kun se on jokseenkin ilmeinen, moinen ilmeisyys tekee sen, ettei valinnalla ole juuri minkäänlaista uutisarvoa. Jos joku muu säveltäjä olisi valittu, aina olisi kysytty, miksi nimenomaan juuri hän, eikä Sibelius.

Saksan vasemmistopuolue Linke ja pakolaispolitiikan vaikeus

Saksan vasemmistolainen Linke-puolue saavutti tämän vuoden parlamenttivaaleissa voiton. Se sai 9,2 prosenttia äänistä ja 4,3 miljoonaa ääntä. Edellisissä parlamenttivaaleissa vuonna 2013 Linke menetti 3,3 prosenttia. Tuolloin puolueen vaalitulos putosi 11,9 prosentista 8,6 prosenttiin.

Vuoden 2017 vaalitulos on herättänyt kiivasta keskustelua Linke-puolueen sisällä. Puolueen johtoa mietityttää ensinnäkin heikko kannatus työttömien ja työläisten piirissä. Vain 11 prosenttia työttömistä antoi puolueelle äänensä – vähemmän kuin SPD:lle (23 %), Vaihtoehto Saksalle (AfD) (22 %), ja kristillisdemokraateille (20 %).

Katalonialaiskysymys

Seinäjoella ilmestyvä eteläpohjalainen sanomalehti Ilkka julkaisi 10.10.2017 seuraavan mielipidekirjoitukseni (toimitus lyhensi jonkin verran tätä alkuperäistä kirjoitustani): 

"KATALONIAN ITSENÄISTYMINEN?

Ilkan pääkirjoituksessa 3.10.2017 kerrottiin siitä, kuinka EU sai 2012 Nobelin rauhanpalkinnon. Palkinto myönnettiin rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa. Unioni lahjoitti saamansa palkintorahan lapsille, jotka eivät saa elää rauhanomaisissa oloissa.

Perjantai-ilta parkkipaikalla

0. Pariisissa syntynyt vasemmistolainen taiteilija (kirjailija) ja filosofi Jean-Paul Sartre opiskeli filosofiaa ja kirjallisuudenhistoriaa. Sartre valmistui vuonna 1929 filosofian opettajaksi. 

Hän opetti filosofiaa Sorbonnessa vuodesta 1929 ja toimi professorina Le Havressa 1931-33 ja Institut Francaissa Berliinissä 1933-34. 

Ja nyt kuulemme Yleisradion ohjelmassa, paitsi että… oikun, eikun, kuulemmekin...

Elokuun lopulla Esa-Pekka Salonen johti Sibelius-Akatemian ja Juilliard Schoolin opiskelijoista koottua sinfoniaorkesteria ja solistina oli sellisti Jonathan Roozeman. Onneksi Yleisradio lähetti konsertin koko kansankin kuultavaksi. Olin kuitenkin hieman ihmeissäni, kun Helsingin Sanomien radio-ohjelmatietojen mukaan konsertissa ensimmäisenä esitettävä teos olisikin Sibeliuksen Lemminkäissarja eikä Steven Stuckyn Radical Light tai Salosen Mania. No voihan konsertin ohjelmisto tai sen järjestys välillä vaihtua, mutta mitä kummaa? Konsertti alkoi sittenkin Stuckyn teoksella ja jatkui Salosen Manialla. Lemminkäinen lähti Saaren neitojen pariin vasta väliajan jälkeen. Miksi Helsingin Sanomissa konsertin teokset olivat väärässä järjestyksessä?

ILMOITUS