Kulttuurivihkojen kevät on runoa täynnä
Kulttuurivihkot kustantaa keväällä 2019 viisi runokokoelmaa ja yhden aforismikokoelman.
Sinikka Huusko: Suolaruusu
Suojele minua sateelta,
suojele suolta, isoilta vesikelloilta
suojele oudon luolan hämärältä,
suojele minua sinulta
Yhden totuuden maa?
Lasse Lehtinen ja Risto Volanen haastavat historian tutkijoita ja harrastajia keskusteluun menneisyyden tulkinnoista kirjallaan 1918 – Kuinka vallankumous levisi Suomeen. He kyseenalaistavat Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian, koska pitävät Suomen sisällissodasta sen perusteella syntynyttä historiakuvaa vinoutuneena.
Saako heidän tulkintansa tukea muilta historian tutkijoilta? Tuomas Teporan ja Aapo Roseliuksen toimittama artikkelikokoelma Rikki revitty maa, Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö kokoaa yhteen tuoretta tutkimusta sodan syistä, seurauksista ja muistoista. Kirja sisältää kaksitoista artikkelia ja on täydennetty suomennos vuonna 2014 ilmestyneestä englanninkielisestä alkuperäisteoksesta.
”Yhtenä iltana lausuttais ei sanaakaan”
- Details
- Category: Diletantti klassisen musiikin ihmemaassa Diletantti klassisen musiikin ihmemaassa
- Published: 07 December 2018 07 December 2018
Vaikka kävinkin ensimmäisenä adventtina kappelissa, musiikkina ei ollut Hoosianna, vaan Bachin kolmas sonaatti sooloviululle, jota Kreeta-Julia Heikkilä soitti Kampin kappelissa. Menin ajoissa paikalle, koska kyseinen pieni kappeli täyttyy ennen konsertteja jo aika aikaisin. Kun odotin konsertin alkua, hämmästyin kuulemieni erilaisten äänten määrää: paitsi askeleita ja vaatteiden kahinaa, myös pientä puhetta, kännykkäkameran äänen ja kerran jopa kännykän soimisen. Kuinkahan yleisesti konserttiyleisö tiesi, että Kampin kappeli on tarkoitettu kohtaamisen lisäksi nimenomaan hiljentymiseen, minkä takia sinne ei haluttaisi edes kamerasta lähteviä häiritseviä ääniä? Ainakaan moni ei ollut tottunut kommunikoimaan pelkillä eleillä, viittauksilla tai hiljaisella toiminnalla.
Komediallinen jouluevankeliumi
Bäckströmien veljekset muistettaneen vuoden 2014 nimikkoshowstaan, jossa sekoittuivat Broadway-hittien lisäksi muut alateemat, kuten metaesityksellisyys, komedia ja veljeskateus. Sitä seurannut Big Bang Siegfried oli konkreettinen roadtrip halki Amerikan ja Wagnerin, komedialla ja slapstick-huumorilla höystettynä.
Samoja teemoja käsitellään edelleen The Fabulous Bäckström Brothersien Patrick Harlow´n Messias -hittikomediassa. Läsnä ovat myös tuttu punainen esirippu ja ajan patinoima levysoitin.
Helsinki ilman natseja -mielenosoitus kokoontuu kolmatta kertaa Helsingissä itsenäisyyspäivänä
Helsinki ilman natseja -mielenosoitus kokoaa itsenäisyyspäivänä kolmatta kertaa väkeä Narinkkatorille Helsinkiin osoittamaan vastustusta äärioikeistoa kohtaan. Mielenosoitus näkee äärioikeiston vahvistumisen uhaksi ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle.
Hella
- Details
- Category: Yksilön ja taiteen vapaus Yksilön ja taiteen vapaus
- Published: 02 December 2018 02 December 2018
Kaikki on ollut aina kansainväistä. Siitä on "todistaa" myös sukuni tausta.
Kuivaniemen lestadiolaisuudessa kasvanut Lauri-isäni isoäiti Greta Kargus (harras kristitty) oli "ulkomaalaisen" lasinpuhaltajan tytär Iin Olhavan lasitehtaalta.
Yhden käsityksen mukaan Kargusten sukujuuret juontavat Etelä-Ranskaan asti ( Garricue) ja liittyvät hugenottien historiaan (1500-luku).
Teorian voima
- Details
- Category: Pääkirjoitus Pääkirjoitus
- Published: 22 November 2018 22 November 2018
Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 4–5/2018
Kokonainen ideologia ja yhteiskunnallinen suuntaus sai alkunsa kolmen wieniläislähtöisen intellektuellin kirjallisesta työstä ja laajentuneesta verkostoitumisesta 1930–40-luvuilla. Friedrich von Hayek, Ludwig von Mises ja Karl Popper loivat perustan uusliberalismiksi nimeämälleen opille, joka korosti markkinoita, taloudellisen vapauden ensisijaisuutta ja valtiollisen sääntelyn vahingollisuutta. Kolmikosta Popper sittemmin monilta osin irtaantui suuntauksesta.
Kieli- vai orkesterikylpyjen Sibelius?
- Details
- Category: Diletantti klassisen musiikin ihmemaassa Diletantti klassisen musiikin ihmemaassa
- Published: 21 November 2018 21 November 2018
Ruotsalaisuuden päivänä (6.11.) Vesa Sirén pohti Helsingin Sanomissa, että kyseisenä päivänä ei tarvitsisi jäädä kiinni edes suomenruotsalaisuuteen, vaan oikeastaan päivää olisi aihetta juhlia kaksikielisyyden päivänä. Sirénin mukaan suurin osa suomalaisuuden ytimestä syntyi kieltemme dynaamisesta vuorovaikutuksesta, mistä hän esimerkin vuoksi kuvasi, kuinka Sibelius luovi maamme kaksikielisessä kulttuurissa. Kun myöhemmin kuuntelin Sibeliuksen pianokappaleita, jäin kuitenkin ihmettelemään, millainen kulttuuripersoona antoi pianosarjoilleen sellaisia nimiä kuin 10 Klavierstücke, 10 Bagatelles, Pensées lyriques, tai 10 morçeaux pour le piano ja sarjojen osille vastaavanlaisia nimiä.
Kohti uutta aikaa
- Details
- Category: Yksilön ja taiteen vapaus Yksilön ja taiteen vapaus
- Published: 11 November 2018 11 November 2018
Karl Marxin mukaan rahavallan liikahdusten seuraaminen on yhteiskunnallisten muutosten tulkitsemisen perusta.
Tätä näkökulmaa tulisi tällä hetkellä täydentää tietotekniikan ja robottien vaikutuksella yhteiskunnalliseen muutokseen.
Video: Mikä on suomalaisen älymystön henkinen tila?
Millainen on suomalaisen älymystön henkinen tila vuonna 2018? Mikä intellektuellien listauksessa kiinnostaa? Onko taloustieteestä tullut ainoa “oikea tiede”? Miten media tuottaa älymystöä? Mikä on ollut sivistyneistön ja älymystön rooli yhteiskunnan muuttamisessa Suomen historian eri vaiheissa? Onko sivistyksestä tullut vanhanaikaista? Pitäisikö sen arvostusta ryhtyä nostamaan?
Muun muassa tällaisia kysymyksiä käsiteltiin Kulttuurivihkojen keskustelutilaisuudessa Rosebudin kirjakaupassa Kaisa-talossa (Vuorikatu 7, Helsinki) torstaina 8.11. klo 17.00. Keskustelemassa olivat professori Laura Kolbe ja tutkija Mona Mannevuo Kulttuurivihkojen päätoimittajan Elias Krohnin johdolla.
Studiokeskustelussa Seppo Hentilä ja Ulla-Maija Peltonen: Miten sisällissotaa on muistettu?
Suomen sisällissodan 100-vuotismuistovuosi on lopuillaan. On aika tarkastella sitä, miten näitä historiamme traagisimpiin kuuluvia tapahtumia on muistettu. Miten muistokulttuuri ja tavat tarkastella sotaa ovat muuttuneet verrattuna aiempiin vaiheisiin? Keiden kokemukset ovat tulleet parhaimmin esille? Onko kansa yhä kahtiajakautunut suhtautumisessaan sisällissotaan? Entä onko asioita, joista edelleen vaietaan?